AJAN MUUTTUMINEN - HYPPY ETEENPÄIN
 
Kirjoittanut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
9.3.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
(Suom. huom. tässä tekstissä sama sana merkitsee "hyppyä" ja "kevättä")
 
Tänä aamuna siirsimme kelloa eteenpäin, kun hyppäsimme eteenpäin uuteen elämäämme. Meillä ei ole aavistustakaan, mitä tuo uusi elämä on, kun elämme viidennen ulottuvuuden tietoisuutemme nyt-hetkessä. Tämä 5D:n nyt-hetkessä eläminen laittaa meidät epäsynkroniin suuren osan kanssa ympäristöämme. Näin ollen meidän on portaalin avaajina säilytettävä rohkeus siirtyä jatkuvasti tuntemattomalle uudelle alueelle.
 
Tämä alue on tietysti tuntematon vain kolmannen ulottuvuuden tietoisuudellemme, mutta se tuntuu hämärästi tutulta. Tämä tuttuuden tunne on kuin jälkikoiran vainu, kun se seuraa eksyneen lapsen hajua. Tämä "eksynyt lapsi" on tietysti oma viattomuutemme. Meidän oli kadotettava paljon viattomuudesta selviytyäksemme pitkästä matkasta kolmanteen ulottuvuuteen. Miten monta elämää meillä on ollut 3D-maapallolla?
 
Kuvittelen vastauksen olevan erilainen meillä kaikilla. Olen kuitenkin muistanut lapsesta saakka omat "menneet" elämäni, joiden tiedän nyt tapahtuvan samanaikaisesti. Siksi tiedän, että minulla on ollut lukemattomia elämiä Gaian 3D-ilmaisun pinnalla. Muistan myös vastanneeni Gaian sos-kutsuun, kun se pyysi valo-olentoja pelastamaan sen Atlantiksen romahtamisen aikana. Se melkein kaatui akselillaan tuon aikakauden pimeyden ja pelon tiheydestä.
 
Kuvittelen, että myös monet teistä jotka lukevat tätä, tulivat pelastamaan Gaiaa. Muistatko, miten menit ensin Venukseen oppimaan moniulotteisen energiakenttäsi alentamista kolmannen/neljännen ulottuvuuden suureen tiheyteen? Monien Gaian palveluelämiemme aikana taajuutemme putosi kolmannen ulottuvuuden syvyyksiin.
 
Onneksi meillä oli elämiä, missä pystyimme muistamaan todellisen moniulotteisen ITSEMME tai ainakin henkemme. Noissa elämissä pystyimme vastaanottamaan paljon kaivattua apua korkeammista todellisuustaajuuksista, joita oli äärettömästi aivan 3D-visiomme ulkopuolella. Useimmissa noista inkarnaatioista hahmotimme tuon henkiopastuksen erilliseksi itsestämme ja korkealle taivaaseen. Noissa elämissä pystyimme silti muistamaan tai meitä ohjattiin elämäntehtävään, minkä olimme valinneet tuohon inkarnaatioon. Joskus pystyimme toteuttamaan tehtävämme ja joskus eksyimme matkan varrella tai kuolimme yrittäessämme toteuttaa sen. Tietysti kerran matkan varrella oivalsimme, ettemme voineet kuolla, koska tietoisuutemme/henkemme energia on ääretöntä. Siksi voimme vain muuntua korkeampiin tai matalampiin ilmaisutaajuuksiin.
 
Nyt olemme tulossa lukemattomien elämiemme kevääseen/hyppyyn. Mitä tapahtuu, kun hyppäämme todelliseen moniulotteiseen ITSEEMME? Kuten Arcturuslaiset ovat usein kertoneet meille: "Emme tiedä vielä, koska emme ole luoneet sitä."
 
Tiedän luoneeni itselleni suuren vihkimyksen, missä minun oli intiimisti tutkittava elämäni 20 viime vuotta. Tämä tutkimisen aikana minun oli päätettävä, mitä halusin pitää ja mistä halusin luopua. Olen huomannut, etten halua luopua yhdestäkään kokemuksesta, kun jokaisella oli tärkeä viesti minulle. Sen sijaan tietyistä reaktioista ja käyttäytymistavoista joita tuli esiin tässä vihkimyksessä, täytyy luopua.
 
Tietyt kolmannen ulottuvuuden selviytymismekanismit eivät täytä korkeampien todellisuustaajuuksien standardeja. Arvostan niitä suuresti, koska ne toivat minut siihen, missä olen nyt, mutta ne täytyy ottaa pois kuin apupyörät, voidakseen saada tarvittavan tietoisuusvauhdin havaitakseen korkeampia elämäntaajuuksia.
 
"Nenä tahkoon", työmarttyyri", "kova työ" ja "tiensä kaivaminen elämän läpi kuin mesimyyrä" -tavoista on nyt luovuttava. Katselin hiljattain televisiosta ohjelmaa mesimyyristä. He eivät koskaan pysähdy ja liikkuvat jatkuvasti, jotta ne selviytyvät. Juuri samalla tavalla minä tein kaiken, mitä sain aikaan. Se oli kuitenkin hyvin aikaan sidottua 3D-käyttöjärjestelmää, mikä oli täynnä rajoituksia ja joko/tai-valintoja. En tiedä vielä, miten toimintaan uudella käyttöjärjestelmällä, mitä edelleen ladataan.
 
Tiedän, etten voi tehdä paljon, ennen kuin lataus on valmis. Tietysti ajatusteni kirjoittaminen ja niiden jakaminen toisten kanssa on jalokivi, joka kulkee aina mukanani. Kun kirjoitan ajatuksiani, annan niille huomion, minkä ne ansaitsevat. Ajatusteni kirjoittaminen tai piirtäminen kutsuu tietoisuuteni korkeampia taajuuksia osallistumaan fyysiseen todellisuuteeni.
 
Onneksi pitkänä ja pimeänä yönä syntymästäni 1946 tähän saakka, korkeampaa opastusta oli läsnä. Tämä opastus ohjaisi minua ja piti minut polullani. Minulla oli myös monia upeita osia elämässäni ja tunsin valtavaa rakkautta jumalaisen täydentäjäni, lasteni, lastenlasteni, ystävieni ja perheeni kanssa. Olemme kaikki yhtä sieluryhmää.
 
Itse asiassa elämäni on ollut siunattua. "Pitkä ja pimeä yö" on ollut hallituksissa ja muutamien rikollisissa teoissa, jotka tunsin tavallisesti moniulotteisessa tietoisuudessani. Ei ollut helppoa tuntea haavoittuneen maailman pimeyttä, mutta olin aina yhteydessä korkeampiin oppaisiini.
 
Kun hyppäämme uudelle maapallolle, meillä on pohdiskeluaika. Tämä pohdiskelu on kuin jokaisen kaapin ja nurkan katsomista läpi talosta, mistä muutamme. Vähitellen ja 3D-ajan ulkopuolella jätämme fyysisen kehomme/talomme ja muunnumme valokehoksi/-taloksi. Monet meistä säilyttävät fyysisen kehon niin kauan, kuin Gaia tarvitsee maa-astiaamme palvelemaan avoimena portaalina kotiin, sen moniulotteiselle maapallolle.
 
Olemme maa-astiassamme kaikki avoimia ovia, joiden kautta toiset voivat havaita sen moniulotteisen valon loiston, mitä nyt virtaa muuntuvaan todellisuuteemme. Joskus pystymme pitämään "ovemme" täysin auki. Joinain päivinä meidän täytyy itse ehkä seistä täysin tuolla ovella paistattelemassa valossa, oman parantumisemme ja valaistumisemme vuoksi.
 
Valo mitä nyt tulee todellisuuteemme, on niin korkeaa taajuutta, että se tunkeutuu syvemmälle alitajuntaamme, solurakenteeseemme ja luuytimeemme kuin koskaan ennen myriadeissa maainkarnaatioissamme. Kun siirrymme rakkaan Gaian kultaiseen aikaan, tämä korkeampi valo pyytää, yllyttää ja opastaa meitä havaitsemaan tietoisesti kaiken pimeyden, haavoittumisen ja pelon, mitä meillä on ollut jokaisessa inkarnaatiossamme maan päällä, ja tietoisesti rakastamaan niitä ja muuntamaan ne.
 
Tällä tavalla puhdistamme fyysisen muotokäytävämme valmisteluna henkilökohtaista ja planetaarista muuntumista varten. Olemme kaikki Gaian planeettaitsen osia, tiedämme sitä tai emme. Maa-astiamme on tehty samasta maasta, ilmasta, tulesta, vedestä ja eetteristä kuin Gaia. Aivan kuin meillä on henkilökohtainen tietoisuus, mikä on kaikkien myriadien inkarnaatioidemme ydin, Gaialla on planeettatietoisuus, mikä on kaikkien sen myriadien inkarnaatioiden ydin.
 
Samalla tavalla kuin meillä on monia vaihtoehtoisia, rinnakkaisia ja samanaikaisia henkilökohtaisia todellisuuksia, Gaialla on myriadeja vaihtoehtoisia, rinnakkaisia ja samanaikaisia planeettatodellisuuksia. Jotkut näistä henkilökohtaisista ja planetaarisista todellisuuksista astuvat tähän "hyppyyn/kevääseen uuteen maahan". Toiset todellisuusaikajanat ovat jo saaneet valmiiksi tuon prosessin ja toiset ovat syvällä "pimeässä talvessaan".
 
Harmonisoidumme tietoisuustilamme kautta ylösnousevaan todellisuusversioon. Tämän harmonisoitumisen loppuunsaattamiseksi meidän on mentävä syvemmälle alitajuisen itsemme "kaappeihin" siivoamaan sen, mikä on matalampaa taajuutta. Onneksi meidän täytyy tätä puhdistumista varten vain rakastaa itseämme ehdottomasti. Kuitenkin voidaksemme parantaa haavoittumisemme, meidän on ensin tunnettava se.
 
Löytämällä rohkeutta mennä omiin haavoihimme, löydämme sinnikkyyttä jatkaa rakkaan Gaiamme auttamista, jota ihmiskunta on syvästi haavoittanut. Parantamalla oman maa-astiamme maan, ilman, tulen, veden ja eetterin, parannamme myös Gaian näitä elementtejä. Silloin kun laitoimme moniulotteisen henkemme vapaaehtoisesti tähän maa-astiaan, suostuimme myös kokemaan monia tunteita, ajatuksia, kokemuksia ja vammoja, joita Gaia oli elänyt läpi.
 
Itse asiassa monet näistä vammoista tulivat plejadilaisten, siriuslaisten ja dragoniaaniesi-isiemme ohjauksen aikana. Nämä sivilisaatiot asuttivat maapalloa kauan sitten, kun ne olivat "lapsia", ja vahingoittivat Gaian maata aivan kuin me omana aikanamme. Tästä syystä galaktinen ITSEMME on ottanut nykymuotomme ja samanaikaisesti opastaa meitä korkeammista ulottuvuuksista. Plejadilaiset ja siriuslaiset ylivalaisevat ihmisilmaisujaan parantaakseen vahingot, joita heidän esi-isänsä kerran aiheuttivat.
 
Onneksi kevät on tullut pitkään ja pimeän 2000 vuoden Kali Yuga -yön jälkeen. Kun katson aprikoosipuutani, näen, että monet pienet valkoiset kukat ovat toivottaneet lehdet tervetulleeksi oksiin. Karsitut ruusuni ovat nyt täynnä lehtiä ja on myös luvattujen ruusujen nuppuja. Iirikseni kukkivat ensimmäisenä ja niiden seurassa on joitain kukkia, jotka ovat säilyttäneet kukintonsa Etelä-Kalifornian talven läpi.
 
Kevät tulee varhain muinaisille Lemurian maille, mutta sitä seuraavat pian muut alueet. Gaian eteläinen pallonpuolisko siirtyy syksyyn ja siirtää valomanttelin Gaian pohjoisille maille. Elämänkierto jatkuu maan päällä, mutta tämä sykli on nyt moniulotteinen. Kun Gaia palaa todelliseen moniulotteiseen ITSEENSÄ, niin tekevät myös monet ihmiset.
 
Me portaalin avaajat seisomme henkilökohtaisen/planetaarisen Arcturuslaisen käytävämme kynnyksellä, valmiina hyppäämään moniulotteiseen ITSEEMME.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.