HomeViestejäSuzanne Lie27.9.2013 - Takaisin ylösnousevalle maapallolle - unen tutkiminen

27.9.2013 - Takaisin ylösnousevalle maapallolle - unen tutkiminen

TAKAISIN YLÖSNOUSEVALLE MAAPALLOLLE - UNEN TUTKIMINEN
 
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
27.9.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Jason puhuu:
 
Onneksi työllistimme kumpikin itse itsemme nyt, mutta meidän täytyi kuitenkin hoitaa vähän bisneksiä, ennen kuin pystyimme keskittymään lisää unemme tulkitsemiseen. Koska olin jo tietokoneella työni vuoksi, minulla oli kuitenkin vähän aikaa etsiä internetistä. Aloitin etsimällä artikkeleita DNA:sta ja valoverkoista, mitkä tutkimukseni täsmensi "energiakentiksi".
 
Löysin kiehtovaa informaatiota ja olin viimeistelemässä tutkimustani, kun Sandy astui ovesta. Hän oli innostunut kuulemaan, mitä olin oppinut, ja keitti meille kahvia laittaessani tutkimukseni järjestykseen, jotta se oli ymmärrettävämpi. Joimme kahvia ja puhuimme, miten päivämme oli sujunut tähän saakka. Rentouduttuamme vähän olin valmis pitämään esitykseni. Sandy oli pelkkänä korvana ja innokas ymmärtämään, mitä olimme kokeneet toissapäivänä.
 
Aloitin sanomalla: "Aloitin tutkimukseni DNA:sta, kun näimme kumpikin DNA-säikeiden välkkyvän energiakentässä. Löysin tutkiessani, että DNA:mme vastaa internetin biologista versioita. Siitä on 97%:ia sanotaan "roska-DNA:ksi", kun kukaan ei ole pystynyt löytämään sille syytä. Tietysti, missä luonnossa nyt on 97% roskaa?
 
"Onneksi venäläiset ovat tehneet mielenkiintoista tutkimusta tästä DNA:sta ja sitä on seurattu USA:ssa. Tämä tutkimus on paljastanut, että tämä 97% DNA:sta on virittynyt ihmiskieleen. Itse asiassa tätä DNA:ta voidaan ohjelmoida ajatuksilla ja sanoilla, jos ne resonoivat korkeammalla tietoisuustasolla.
 
"Silloin kun ajatuksemme ja tunteemme perustuvat rakkauteen, voimme ylläpitää korkean tietoisuustilan. Pelkopohjaiset ajatukset ja tunteet kuitenkin alentavat tietoisuustilaamme, mutta jos teemme jotain, mitä rakastamme, olemme luova tai meditoimme, voimme nostaa tietoisuustilamme korkeampaan taajuuteen.
 
"Ajatuksemme ja tunteemme muuttavat koko ajan roska-DNA:tamme. Itse asiassa tehtiin tutkimuksia, joissa henkilön DNA oli eri huoneessa tai jopa 50 mailin päässä, ja DNA reagoi välittömästi tuon henkilön tunteisiin. Henkilön katsellessa pelottavia diaesityksiä, hänen tietoisuustilansa aleni ja DNA:sta tuli välittömästi tiukempi ja lyhyempi. Lisäksi monet DNA-koodit sammuivat.
 
"Toisaalta tuon ihmisen katsellessa esitystä, mikä teki hänet onnelliseksi, se nosti hänen tietoisuuttaan ja DNA rentoutui välittömästi ja piteni. Tärkeä fakta oli, että riippumatta siitä, miten etäällä ihminen oli DNA:sta, DNA:n reaktio tunteisiin ja siitä johtuva tietoisuustila oli välitön.
 
"Tutkija päätteli, että tämä roska-DNA pystyy luomaan pikkuruisia madonreikiä, jotka välittivät informaatiota ihmisestä DNA:han kvanttinopeudella. Nämä madonreiät ovat kaksisuuntaisia siinä, että välitämme tietoisuuttamme todellisuuteemme ja vastaanotamme henkilökohtaista, planetaarista, galaktista ja taivaallista tietoisuutta kehoomme tämän DNA:n avulla."
 
"Niinkö me kommunikoimme Mytrian ja Mytren kanssa?", Sandy kysyi.
 
"En ole varma", vastasin, "mutta siinä on järkeä, eikö olekin?"
 
Sandy nyökkäsi myöntymisen merkiksi ja yritti olla keskeyttämättä lisää informaatiovirtaani.
 
"Tämä DNA-kommunikointi nimettiin "hyperkommunikoinniksi". Tämä hyperkommunikointi toimii paremmin, kun olemme rentoutuneita, ja lakkaa toimimasta, kun olemme stressaantuneita. Taaskin tietoisuustilamme on äärimmäisen tärkeä."
 
"Luuletko, että pystyimme havaitsemaan korkeamman todellisuuden, kun menimme lentokentälle, koska tietoisuustilamme oli korkea, mutta se putosi astuessamme huoneeseen 1005 ja palasimme takaisin 3D-havaintotapaamme?", Sandy kysyi.
 
"Kyllä, minäkin ajattelin niin, mutten tiedä, miksi tietoisuutemme putosi astuessamme tuohon huoneeseen."
 
"Koska menimme väärään hissiin", nauroimme kumpikin.
 
"Löytämässäni tutkimuksessa sanottiin, että voisimme kaikki hyperkommunikoida, mutta kadotimme tuon kyvyn tullessamme tälle erillisen ihmistietoisuuden 3D-planeetalle. Monilla eläimillä kuitenkin on edelleen tämä kyky ja kokonaiset eläinlaumat, lintu- ja delfiiniparvet hyperkommunikoivat, koska ne eivät ole niin jakautuneita yksilöiksi kuin ihmiset."
 
"Olen kuullut, että monet uudet lapset, joita sanotaan "indigomuksuksi", itse asiassa kommunikoivat "verkon" kautta, kuten sitä kutsutaan", Sandy lisäsi.
 
"Kyllä, löysin sen tutkimuksissani. Tämä verkko yhdistää kaiken aineen. Se vaikuttaa meihin ja me vaikutamme siihen tietoisuusvärähtelyllämme."
 
"Meillä kaikilla on siis pääsy tähän verkkoon, mutta useimmat meistä eivät tiedä sitä?", Sandy kysyi.
 
"Kyllä, niin luulen. Indigomuksuihin eivät iskostuneet 3D-elämämme säännöt, koska he olivat hyvin erossa toisista ihmisistä. Tiedämme sitä tai emme, niin tämä energiaverkko yhdistää kaiken aineen ja vaikutamme tähän verkkoon henkilökohtaisella värähtelyllämme.
 
"Itse asiassa tämän verkon kautta luomme todellisuuttamme. Opin, että tunteemme aktivoivat aikajanan, mikä resonoi noiden tunteiden taajuuteen. Vaikka luulemme elävämme yhdessä kiinteässä todellisuudessa, elämme tosiasiassa mahdollisten todellisuuksien virtuaalimeressä. Valitsemme ja/tai luomme todellisuutemme ajatuksillamme ja tunteillamme.
 
"Opin tutkiessani sen, että tuntemuksemme - määriteltynä ajatustemme ja tunteidemme yhdistelmäksi - kiinnittävät meidät tiettyihin aikajanoihin ja todellisuuksiin tämän luomisverkon kautta. Tämä tapahtuu, koska tämä luomisverkko yhdistää universumin kaiken energian ja aineen. Toisin sanoen, vedämme puoleemme sitä, mihin keskitymme.
 
"Jos keskitymme pelkoon, luomisverkko resonoi todellisuuteen, joka perustuu pelkoon. Toisaalta jos keskitymme rakkauteen, verkko resonoi todellisuuteen, mikä perustuu rakkauteen. Jos keskitymme kiitollisuuteen, verkko resonoi "lähetä lisää, kiitos". Koska universumi on itse asiassa pelkkää energiaa, taajuutta ja värähtelyä, luomisverkko harmonisoi meidät todellisuuteen, mikä sopii siihen energiaan, taajuuteen ja värähtelyyn, mitä värähtelee muodostamme."
 
"Vau, siinä on suuri vastuu", Sandy huudahti.
 
"Kyllä, tämä informaatio ei anna meidän ollenkaan sääliä itseämme. Itse asiassa jos keskitymme itsemme säälimiseen, verkko reagoi lähettämällä meille lisää samaa. Toisin sanoen, luomisverkko on puhdas energiakenttä, mitä värähtelee ajatustemme ja tunteidemme taajuudella ja toimii magneettina, mikä liittää meidät tuohon todellisuustaajuuteen.
 
"Lopulta tämä energiakenttä tulee fyysiseksi taajuudeksemme ja luo ainetta hiukkanen hiukkaselta. Tohtori Max Planck, kvanttifysiikan pioneeri, sanoo: "Kaikki fyysinen aine muodostuu värähtelystä." Näetkö, miten tietoisuustilamme luo todellisuutemme?"
 
"Kyllä", Sandy vastasi. "Ymmärrän nyt, miksi elämäni oli ennen niin onnetonta. Ennen kuin tapasin Mytrian ja Mytren ja tietysti sinut, keskityin jatkuvasti siihen, mikä teki minusta surullisen, vihaisen tai pelokkaan. Silloin tietoisuusverkko kuuli "kyllä" ja lähetti minulle lisää sitä pelkopohjaista todellisuutta, mihin olin keskittänyt huomioni. Se oli kamala ansa, koska tietoisuuteni oli niin matala, etten pystynyt näkemään tietä ulos, kun olin eksynyt omaan tyytymättömyyteeni."
 
"Kyllä, puhut seuraavasta asiasta, minkä löysin. Vaikuttaa nimittäin siltä, että fyysinen havaintotapamme on kalibroitu vain sähkömagneettiaaltoihin, joten ne sitovat meidät harhakuviin fyysisestä maailmastamme. Meidän on nostettava tietoisuutemme korkeampiin ulottuvuuksiin voidaksemme havaita kaikkien fyysisten havaintojen korkeamman ulottuvuuden ilmaisut."
 
"Siksi emme nähneet 12. kerrosta", Sandy sanoi innokkaasti. "Ensimmäisellä kerralla mennessämme lentokentälle olimme epäileviä ja vähän peloissamme. Näin tietoisuutemme oli vain kolmatta ulottuvuutta. Pystyimme havaitsemaan vain tuon todellisuuden kolmannen ulottuvuuden version, kun taas sen korkeammat taajuudet olivat tietoisten havaintojemme ulkopuolella."
 
"Sitten", minä jatkoin, "rakasteltuamme ja käytyämme pitkiä intiimejä keskusteluja, tietoisuutemme laajentui riittävästi voidaksemme nähdä lentokentän ja rakennuksen korkeamman taajuuden version. Mutta kun avasimme oven huoneeseen 1005, aloimme taas epäillä ja …
 
"… näimme vain huoneen 3D-version", sanoimme yhdessä.
 
"Menimme myös väärään hissiin", Sandy muistutti. "Ajattelin sitä pyörrettä, minkä oli unessa ja mikä avautui pyöriväksi pyörteeksi. Emme menneet pyörteen läpi edes ollessamme korkeammassa tietoisuustilassa."
 
"Tiedän. Luulen, että meidän on meditoitava yhdessä. Sitten voimme pyytää Mytriaa ja Mytreä auttamaan meitä pääsemään tietoisuustilaan, missä voimme havaita pyörteen ja astua siihen."
 
Sandy oli täysin samaa mieltä. Olimme tehneet tietyn alueen pienessä olohuoneessa meditointipaikaksemme. Menimme tuolle pienelle alueelle, laitoimme soimaan pehmeää musiikkia, sytytimme kynttilöitä ja asetuimme meditointityynyillemme. Olimme niin innoissamme, että meiltä vei tovin rauhoittua, löytää oma keskuksemme ja päästä syvään meditaatioon.
 
Tiesimme vaistomaisesti, että näkisimme kumpikin saman näyn, koska olimme meditoineet tällä tavalla aika pitkään. Siksi ei tarvittu keskustelua. Hitaasti kultainen valo säteili lähemmäs ja lähemmäs yhteishavaintoamme. Pystyimme tuntemaan, että tämä valo oli hyvin korkeaa taajuutta, kun kundalini alkoi liikkua ylös ja alas selkärankaamme. Keskityimme valoon ja aistimuksiin, joita se sai aikaan kehossamme, kun lähetimme kutsun Mytrialle ja Mytrelle.
 
Heidän kommunikointinsa sijasta mikä tapahtui tavallisesti tässä kohtaa, näimme valon muuttuvan pyörteeksi. Antauduimme pyörteelle, kuten Mytria ja Mytre olivat opettaneet meille. Välittömästi saimme tuntemuksen, että valopyörre nielaisi meidät. Valo pyöri ympärillämme ja meillä oli kummallinen tunne, että meitä kuljetettiin jonnekin.
 
Sitten tapahtui yhtäkkiä hytkähdys ja kaikki liike pysähtyi. Kehomme tuntuivat kuitenkin höyhenenkevyiltä ja meillä oli jatkuva tuntemus sisäisestä liikkeestä. Ensin liike oli rauhallista, kuin pieniä laineita liplattamassa rantaan. Sitten aalloista tuli suurempia ja rantaan tyrskyämisen sijasta ne veivät meidät valtavaan valomereen.
 
Kun antauduimme tänne näylle, saatoimme nähdä meren olevan itse asiassa luomisverkko. Koimme tämän verkon lohduttavana valopeittona, missä oli monia pieniä kipinöitä. Kun rentouduimme tähän valopeittoon, kipinät paljastuivat valtavan matriisin yhtymäkohdiksi. Tiesimme kumpikin, että tämä matriisi oli kolmannen ulottuvuuden maapalloa varten.
 
Ensin matriisi oli kaukana, mutta kun se tuli lähemmäs ja lähemmäs näkökenttäämme, kutsuimme oppaitamme auttamaan sen pelon kanssa, mikä nousi tietoisuuteemme. Onneksi Mytria/Mytre lähetti yhteensulautuneiden jumalaisten täydentäjien muodossa meille vastalääkkeeksi ehdotonta rakkautta. Antauduimme helposti ehdottomaan rakkauteen vapautuaksemme kaikesta pelosta.
 
Kun ehdoton rakkaus täytti maa-astiamme, autuuden ja euforian aallot täyttivät kehomme. Nämä aistimukset olivat niin upeita, että unohdimme kaikki ihmisen aikomukset ja rentouduimme vaistomaisesti syvemmälle ja syvemmälle kokemukseemme. Tämä antautuminen vahvisti autuuden, ilon ja ehdottoman rakkauden tuntemuksia.
 
Tiesimme, että kehomme olivat turvassa, joten tulimme siihen selvään johtopäätökseen, että jätimme ihmismuotomme taakse 3D-matriisiin. Tunsimme ikään kuin lempeän poksahduksen, kun karistimme fyysisen kotelomme. Oli lyhyt sekavuushetki, minkä uusi annos ehdotonta rakkautta paransi.
 
Tällä kertaa ehdoton rakkaus tuntui kuin lempeältä tuulahdukselta, mistä tuli nopeasti normaali tunne vähän humanoidilta muistuttavassa muodossamme. Epäselvä muotomme alkoi kihelmöidä, ikään kuin olisimme kelluneet nesteessä, mikä ei ollut vettä tai ilmaa. Itse asiassa meillä kummallakin oli kuva kellumisesta sikiöpussissa, mutta olimme kosmisessa kohdussa emmekä fyysisessä kohdussa. Tässä kohdussa näimme universumin toisensa jälkeen.
 
Leijuimme vapaana kaikesta gravitaatiosta, lämpötilasta tai mistään vanhanaikaisista aistimuksista, joita karistamamme maa-astia oli tuntenut. Olimme todellisuudessa, missä ei ollut aikaa eikä paikkaa. Olimme kaikkialla jatkuvassa nyt-hetkessä. Mietimme, tuntuiko Mytriasta ja Mytrestä tältä, kun kaikki kokemuksemme loppuivat yhtäkkiä.
 
Kehomme olivat edelleen valoa ja rakkautta, mutta yhtäkkiä meillä näytti olevan silmät, jotka pystyimme avaamaan. Avasimme silmämme epävarmasti ja näimme Mytrian ja Mytren seisovan edessämme.
 
"Tervetuloa Arcturuslaiselle emäalukselle", he sanovat yhteen ääneen.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >