YLÖSNOUSTA VAI EIKÖ YLÖSNOUSTA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
27.12.2025
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Olla vai eikö olla, siinä vasta pulma. – William Shakespeare, Hamlet
Olen kulkenut eteenpäin tavallaan ”pehmeän pörröisessä” tyytyväisyydessä ja olettanut, että ylösnousen. Ja miksi ei? Tiedän, että ihmiskunnan kohtalo on ylösnousta Gaian rinnalla. Monet lähteet kertovat meille, että ei ainoastaan Maa, vaan myös Kaiken olevaisen käsittämättömät sektorit, nostaa tasoaan, ja tuo nouseminen riippuu Maan tanssimisesta ylösnousemuksen läpi määrättynä aikana.
Ylösnousemuksen on kaavailtu tapahtuvan jokseenkin näihin aikoihin muinaisten profetioiden mukaan ympäri maapalloa, joita on liikaa ollakseen vain sattumaa. Miksen ylösnousisi? Varmasti tiedostaminen riittää.
Mutta mitä jos ei riitä?
*****
Se on epämiellyttävä ajatus. En ole varma, miksi se juolahti mieleeni. Kenties ajatellessani hyviä, mutta ”tiedostamattomia” ihmisiä, jotka voivat ylösnousta tietämättömyydestään huolimatta, pelkästään koska he ovat pohjimmiltaan lempeitä ja oikeintekeviä sieluja täällä maan päällä. Tietoisuus profetioista ja niistä merkeistä, että ylösnousemus tapahtuu nyt näihin aikoihin, ei ole välttämätöntä, jotta tuollaiset ansaitsevat sielut saavat ylösnousemusaikajanan hyödyt.
Siis eikö siitä loogisesti seuraisi, että ne jotka OVAT tietoisia ylösnousemuksesta, EIVÄT itse asiassa ehkä ylösnousisikaan? Se mahdollisuus saa olemukseni jokaisen solun värisemään kauhusta, joka on pelottavimpien kauhuelokuvien veroista.
*****
En ole varma, onko tälle tietoisuudelle mitään tehtävissä. Tällä erää tuon ajatuksen huomaaminen riittää. Kenties pointtina on ihmetellä, mikä sen aiheutti, eikä hermostua sen todennäköisyystasosta.
Ehkä olen vain kyllästynyt siihen, mitä odotan itseltäni. Koen jatkuvaa vastuuta, koska olen valinnut uskoa ylösnousemukseen. Minulle on toimitettu eräänlainen vastuuhaaste, ja kuten kuka tahansa joka avaa oven haastemiehelle, se ei ole erityisen tervetullutta.
Tuo ajatus/tunne ei ole uusi. Tuon vastuun huomioiminen on kuitenkin vähentynyt viime aikoina. Luulen saavuttaneeni kohdan, jossa on mukavampaa tai kenties luonnollisempaa päästää irti havaitsemastaan velvollisuudesta patistaa ylösnousemusta eteenpäin. Ei niin, että olisin koskaan panostanut massiivisesti meditointiin, taajuuteni nostamiseen tai huomion kiinnittämiseen tiukasti siihen, minkä mukaisesti värähtelen.
Kenties alitajuntani, korkeampi itseni, antaa hyvin ansaitun hengähdystauon virheellisestä uskomuksesta.
*****
Ylösnousta vai eikö ylösnousta, siinä vasta pulma. Omituisesti tunnen ennenkuulumatonta tyyneyttä vastauksen suhteen. Intuitiivisesti olen varma, että silloin kun 3I/Atlas tanssahteli Maan ohi ja suhahti seuraavaan määränpäähänsä, se veti mukanaan joitain jäännöksiäni ja pohjasakkaani.
Alan tuntea vapautumista itse aiheutetusta ja tarpeettomasta velvollisuudesta. Kenties täysivaltaisuus tuntuu tältä. Toimia todellisen minun vahvistavan äänen mukaan ja sivuuttaa ulkoa määrätyt ankeat pitäisi-asiat. Olla onnellinen, silloin kun olen onnellinen, tai tutkia melankoliaa, silloin kun se ajelehtii luokseni kuin kostea merisumu. Valvoa myöhään tai torkkua päivällisen jälkeen, uupumukseni sanelemana, ei kellon.
Ennen kaikkea, ”edistää” ylösnousemuksen varmuutta/nopeutta tekemällä sitä, mitä nousee sisältä, ei sitä, mitä kanavat tai kommentaattorit yllyttävät meitä tekemään täysivaltaisina olentoina. Kuulen heidän hyvää tarkoittavat ja ristiriitaset neuvonsa – mutta en välttämättä ota niitä onkeeni.
*****
Tuntuu tarpeelliselta, vakaalta seuraavalta askeleelta, luopua yrityksestä ”auttaa” ylösnousemusta aktiivisesti ponnistelemalla. Jos jotain, niin tuo velvoite – jos se tuntuu työläältä – todennäköisesti kumoaa juuri ne toimet, joihin saattaisin ryhtyä (meditointi jne.).
Aion ottaa esimerkiksi sivun uudesta ”Rentoutuminen ylösnousemukseen” -kirjastani ja teeskennellä, että intuitio on kaikki, ja vähemmän on enemmän. Teen vain sen, mikä tuntuu sopivalta – unohdan sen mahdottoman tehtävän, että tarkoituksella nostaa värähtelyään, kehittää taajuusyhtenevyyden enkelien kanssa, tai meditoi. Jos jotain tuosta tapahtuu matkan varrella, niin upeaa.
Kuka tietää, se saattaisi tapahtua jopa silloin, kun valitsen ottaa torkut tiskaamisen sijasta, tai tanssia spontaanisti giguea, laulaen samalla kurkku suorana. Se olisi bonus, mutta ei tavoite. Se ei ehkä ole kommentaattorin tai kanavoijan hyväksymää, mutta siinä on oma hyväksymisleimani, ja salaliittomainen silmänisku korkeammalta itseltäni, joka yllyttää minua ostamaan steppikengät.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.