MUISTIINPANOJA KANINKOLON TUOLLA PUOLEN
 
Kirjoittanut Celia Fenn (starchildglobal.com)
Huhtikuu 2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Sunnuntai 28.4.: Kuunpimennyksen jälkeen … Galaktinen ihminen ilmestyy esiin ja tässä uudessa todellisuudessa eläminen
 
Valitsin tämän kuvan havainnollistamaan tätä kirjoitusta, koska se näyttää vangitsevan tämän kuunpimennyksen jälkeisen jakson ydinolemuksen. Se sisältää sekä entisen että tulevan yhteytemme tähtiin, galaksiin. Ja myös tulevaisuuden mitä odotamme innolla tästä hetkestä eteenpäin, kun paljastumme galaktisiksi ihmisiksi.
 
Olen saanut monia lähetyksiä galaktisen ihmisen rakenteesta ja kirjoitan niistä pian, kun informaatio asettuu. Mutta nyt elämä näyttää usein kuin peliltä, missä todellisuustuntumme laittaa paloja yhteen. Tiedän, että monet ihmiset ovat tunteet levottomuutta ja epätoivoa 2012-transiitin vanavedessä, missä asiat ovat näyttäneet tulevan joka päivä haastavammiksi, eivät helpommiksi. Olemme valtavassa muutosjaksossa kaikilla tasoilla ja tunnemme todella painetta. Ja koska elämme myös kahden todellisuuden välissä - vanhan ja uuden - joillain ihmisillä on myös taipumusta yrittää sivuuttaa tai jättää ulkopuolelle se, mikä ei sovi heille, ja teeskennellä, että kaikki on upeasti. Itse asiassa tällainen tukahduttaminen luo lisäpainetta sen sijaan, että vain hyväksyttäisiin, että nyt on vähän rankkaa kaikkialla. Ei ole ehkä sitä, mitä odotimme vuoden 2012 jälkeen. Mutta on kuitenkin hyvin jännittävää, kun laitamme yhteen paloja ja näemme uutta ilmestyvän esiin.
 
Tästä lähtee … Ensinnäkin kuunpimennyksen päivä oli kaunis täällä. Oli rauhan, harmonian ja mahdollisuuksien energiaa, kun uusia koodeja harmonisoitiin ja kalibroitiin. Se oli aika vetää syvään henkeä ja juhlia uuden galaktisen ihmisen syntymää ja yhdistymistämme galaksiin hyvin monilla eri tasoilla. Se oli suurenmoista enkä tuntenut erittäin voimakkaasti ainoastaan henkiperheemme energiaa, vaan myös maallisen valoperheemme, kun keskityimme jumalaisen rakkauden energiaan sellaisena, kuin sitä ilmaistiin tämän asetelman energioiden kautta.
 
Se sai minut ajattelemaan arkkienkeli Mikaelin kanavointia, missä hän puhuu tasapainosta "minä olen" ja "me olemme" -olemuksien välillä. Kun kehitymme korkeampaan tietoisuuteen, käsitämme, että olemme yksi ja tuo yksilötietoisuus on erittäin kaunis, mutta se on myös ilmaisu paljon suuremmasta ryhmästä tai kollektiivisesta tietoisuusolennosta.
 
Niinpä tänään kun minulla oli tilaisuus katsoa Steven Greerin uusi elokuva "Sirius", olin ällistynyt siitä, miten tämä elokuva julkaistaan juuri samaan aikaan, kun Mikael on alkanut puhua galaktisen ihmisen ilmestymisestä esiin. Olemme muuttumassa hyvin syvällä tasolla ja kehomme ja valokehomme johdotetaan uudestaan pääsemään käsiksi galaktisiin verkkoihin. Oman ymmärrykseni mukaan meille annetaan hermojärjestelmään ylimääräinen taso, mikä linkittyy kolmannen silmän alueelle. Tämä on kuin supervaltatie tai superjohdin, mikä sallii valoimpulssien tulla keho-valokehorakenteeseen ja välittää energiaa, viestejä ja impulsseja hyperavaruudesta hermojärjestelmään ja lopulta tietoisuuteen. Tässä kohtaa - taas oman ymmärrykseni mukaan - meillä toimii tämä uusi valon supervaltatie yhdessä normaalin hermojärjestelmämme kanssa ja tämä selittää monet hypertodelliset unet, joita ihmiset näkevät, kun normaali hermosto ja galaktisen yhteyden lähetykset limittyvät.
 
Tämä voi kuulostaa kummalliselta, mutta se selittää myös, miksi ihmiset tuntevat väsymystä ja sekavuutta, kun he yrittävät tasapainottaa tämän uuden yhteysjärjestelmän, mikä ymmärrykseni mukaan ei ole ainoastaan vertikaali yhteys galaktisille tasoille, vaan myös horisontaali järjestelmä, mikä linkittää meidät viidennen ulottuvuuden ryhmähypermieleen. Melkoisesti sulateltavaa, minkä vuoksi en ole kirjoittanut siitä vielä kovin paljon, vaikka tietysti tunnen sen toiminnassa monilla tasoilla.
 
Niinpä katsottuani Greerin elokuvan, tunsin innostusta ja optimismia, kun näin uudet energialähteet ja elämisen sen taloudellisen orjuuden ulkopuolella, minkä kanssa olemme eläneet hyvin pitkään, todella mahdollisiksi ja lähellä oleviksi. Todellisen muutoksen mahdollisuus keskittyy meihin ihmisiin ja kykyymme herätä ja vaatia muutosta, elää muutos ja olla tuo muutos.
 
Mutta sekin ällistytti minua, että tulemista uudeksi sivilisaatioksi mikä on vapaa kaikin puolin, ei tapahdu, koska vaihtaaksemme energialähteemme fossiilisista polttoaineista vapaaseen energiaan perustuviin menetelmiin, vaaditaan täydellistä havaintomuutosta siihen, keitä olemme ja miksi olemme täällä. Jos voimme vapauttaa itsemme nykyisistä kapea-alaisista uskomusjärjestelmistä ja nähdä itsemme galaktisina olentoina - kuuluen galaksin moniin tähtikansoihin, Jumalenergian lapsiin ja tähtilapsiin - niin voimme alkaa nähdä itsemme ja planeetan hyvin eritavalla.
 
Kenties hyväksyessämme oman vapautemme, voimme alkaa kunnioittaa toisten vapautta ja heidän oikeuttaan omaan elämään ja hyvinvointiin. Ja tämän valinnan voimme tehdä nyt tai alkaa tehdä sen nyt. Voimme alkaa toteuttaa muutoksia nyt tänä myllerryksen ja muutoksen aikana. On sen aika.
 
Palatkaamme huhtikuuhun 2013, missä olemme nyt, ja tarkastellaan ajankohtaisia uutistarinoita - ei sivuuttaen niitä, vaan oivaltaen, että ne kertovat meille jotain siitä, miten elämme ja mitä täytyy muuttaa. Ensin oli valtava räjähdys lannoitetehtaassa Teksasissa, mikä tuhosi puoli kaupunkia ja vaati monien hengen, ja sitten vaatetyöntekijöiden rakennuksen romahtaminen Bangladeshissa - taas paljon henkien menettämistä ja kärsimystä. Kummankin on todettu olleen teollisuusonnettomuuksia ja näin olemme järkyttyneitä, muttei se häiritse meitä, kuten ehkä pitäisi. Kysyisin, miksi tehtaan minkä pitäisi valmistaa tuotteita ruokateollisuuden tarpeisiin, täytyy räjähtää kuin atomipommi. Mitä ruokaamme menee? Täytyykö meidän syödä tällaista? Entä miksi vaatetehtaan työntekijät jotka ansaitsevat 38 USA:n dollaria kuussa, työskentelivät rakennuksessa, minkä tiedettiin olevan turvaton - tehden halpoja vaatteita muotitietoisille länsimaille? Tarvitsemmeko kolmannen maailman hiellä ja verellä tehtyjä vaatteita?
 
Tietoisena olentona ja sellaisena, joka ymmärtää energia- ja taajuuskäsitteitä, ymmärrän toki, miksi monet meistä jotka elävät totuutta ja seuraavat henkistä polkua, jäävät edelleen matalampien taajuuksien ansaan. Syömme ruokaa, mikä on täynnä myrkkyjä, kemikaaleja ja kidutusta, ja käytämme vaatteita, jotka ovat myös täynnä kemikaaleja ja jotka ovat valmistaneet nälkäpalkalla onnettomat ihmiset, jotka työskentelevät orjaolosuhteissa. Luultavasti kotimme on täynnä samanlaisia tuotteita. Ja niinpä taajuus missä elämme, ei ole kovain korkea. Tiedän monien ihmisten sanovan, että he vain muuntavat energian violetilla liekillä, mutta minusta tuntuu, että parempi idea olisi olla hankkimatta tuota taajuutta ympärilleen.
 
Voimme siis vaikuttaa asioihin tulemalla tietoisemmaksi siitä, mitä syömme, pidämme yllämme ja hankimme kotiimme. Tiedän, ettei se ole helppoa. Rakastan ruokaa ja rakastan hyviä vaatteita, joten tämä merkitsee, että meidän täytyy oikeasti tarkastella muutoksia syvällä tasolla. Mutta voimme tehdä sen … voimme aloittaa tässä itsestämme ja taajuuksista kotonamme ja elämässämme.
 
Ja mitä ruokaan tulee, otin itse ison askeleen tulemalla vegaaniksi vuoden alussa. Pidän enemmän termistä "kasvipohjainen ruokavalio", kun se näyttää vähemmän politisoituneelta, mutta vielä parempi on "myötätuntoinen ruokavalio". En halua lautaselleni mitään, mitä on kidutettu, mikä on tapettu tai mistä on ryöstetty ravintoaineet, jotta voin syödä. En halua, että aistivan olennon on kuoltava, jotta voin syödä. Yksinkertaisesti. Tämän muutoksen tekeminen vaatii paljon lukemista ja tutkimista ja sellaisten tapojen löytämistä, miten tehdään terveellisiä, ravinteikkaita ja houkuttelevia aterioita. Ja kyllä, se on mahdollista ja nautin todella tästä ruokamuutoksesta. Niin paljon, että teen kirjaa resepteistä ja ideoista toisille, jotka haluavat tehdä myös muutoksen.
 
Mitä sitten vaatteisiin tulee, niin minusta on tullut tietoinen nälkäpalkkatyön välttäjä. Katson aina tuotetietoja enkä osta koskaan mitään Bangladeshissa tai Pakistanissa tehtyä, jos se on mahdollista. Vältän myös kiinalaista, jos se on mahdollista. Tiedän, että monet ovat eri mieltä nälkäpalkkatyöntekijöistä, jotka saavat 38 dollaria kuussa - no, se on parempi kuin ei mitään. Sanoisin vastauksena: onko se oikeasti ainoa asia, mitä nämä ihmiset voisivat tehdä? Tiedän monia yhteisöprojekteja kaupungeissa, joissa työttömille ihmisille annetaan työtä kattopuutarhojen tekemisessä ja oman yhteisönsä ruokaprojekteissa. Mutta nämä vaativat sen, että murtaudumme irti mediamanipuloinnin ehdollistamisesta.
 
Esimerkiksi täällä Afrikassa olen pyörittänyt kolme vuotta puutarhaprojektia eräässä "kylässä". Pärjäsimme hyvin ja tuotimme terveellisiä ja onnellisia vihanneksia. Ongelmana oli, ettei kukaan oikein halunnut syödä niitä. He menivät paljon mieluummin Kentucky Fried Chickeniin ostamaan "herkullista" ja myrkyllistä jätettä tai ostivat halvinta lihaa vartaisiin, kuin söivät vihanneksia. He olivat vihkiytyneitä lihansyöjiä ja ajattelivat, että vihannekset olivat valkoisia ihmisiä varten, ja täällä Etelä-Afrikassa on ironista, että suurin osa luomuvihannesten tuottajista myy anteliaille valkoisten markkinoille. Tarvitaan siis todellista havaintotapamuutosta ja koulutusta, jotta ihmiset heräävät ja ymmärtävät, että heidän valitsemansa ruoka on myrkyllistä ja on parempia tapoja tuottaa ja valmistaa ruokaa. Omassa tapauksessani ei ollut mitään itua yrittää vakuuttaa "kylän" asukkaita tekemään erilaista ruokaa, koska se oli vain valkoisten ruokaa eikä kiinnostanut heitä. Niinpä myötätuntoisen elämisen on alettava meistä ja sitten siirryttävä ulospäin. Mutta sen on alettava meistä - nyt.
 
Mitä vaatteisiin tulee, muistan, että kun olin nuori ja minulla oli aikaa, tein vaatteeni itse. Oli erilainen tapa tarkastella vaatteita. Oli paremmat vaatteet ja tavalliset vaatteet ja jonkin uuden saaminen oli ilo. Nyt vain ostamme, pidämme ja heitämme pois muodin perusteella. Haluaisin nähdä meidän - minun ja kaikkien meidän - murtautuvan ulos tästä "talouspyörästä" ja oppivan juhlistamaan vaatteita oman laajentumanamme. Ottamaan aikaa valita ja sovittaa se, mitä käytämme, sen kanssa, mitä tunnemme itsestämme. Oppimaan arvostamaan vaatteita, kierrättämään ja "tuunaamaan" tätä arvokasta resurssia. En anna vaatteiden mennä koskaan enää kaatopaikalle. Itse kierrätän jatkuvasti. Jos olen valmis jonkin osalta, se menee suureen säkkiin ja annetaan läheisen "kylän" kirkon kautta köyhemmille ihmisille. Tätä kutsun "alaspäin kierrättämiseksi". Mutta mielenkiintoisin käsite on tuunaaminen, missä voit tehdä vanhoista ja rikkinäisistä esineistä jotain täysin uutta. Tämä vaatii todellista mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä ja tuottaa ainutlaatuisia vaatteita, mitkä voivat olla taideteoksia! Vaateteollisuudessa työskentelevillä ihmisillä on hyvin paljon mahdollisuuksia tehdä tällaista työtä sen sijaan, että he ovat tehtaissa kiinni koneissa, jotka romahtavat lietsoessaan "heitä pois" -muodin kulutusteollisuutta.
 
Mutta kaikki alkaa meistä ja omasta tietoisuudestamme. Se tapahtuu vasta, kun "minä olen", mikä oli vallitseva 1900-luvulla, voi alkaa nähdä välittömän oman mielihyvän yli, 2000-luvun "me olemme" -tietoisuuteen. Käytän vaatetta, jonka ovat tehneet toisen ihmisen kädet - kuka hän oli ja mitä hän tunsi? Voiko oloni olla hyvä, jos hänellä ei ole? Mitä syön - sisältääkö tämä tuote kidutusta ja myrkkyjä? Olenko onnellinen, jos tuen kärsimystä kollektiivissa ja eikö tämä kärsimys tule omaan taajuuteeni, jos siitä tulee osa minua? Vain sinä voit vastata näihin kysymyksiin. Mutta sinun täytyy kysyä itseltäsi: olenko edelleen unessa 1900-luvulla vai olenko hereillä 2000-luvulla? Vain sinä voit vastata tähän kysymykseen.
 
Ja kun seisomme uuden kynnyksellä, kun kehitymme galaktisiksi ihmisiksi, meistä on tulossa valmis syleilemään suurta rakkautta ja myötätuntoa. Mutta se alkaa meistä ja se alkaa meistä siirtyen sokean kulutuksen nautinnonhaluisista malleista heränneempään ja myötätuntoisempaan elämäntapaan. Kun otamme avosylin vastaan tämän tulevaisuuden, luomme silloin tuon uuden sivilisaation, mikä on syntymäoikeutemme tähtilapsina ja galaksin kansalaisina. Olemme ottamassa ensiaskelia juuri nyt!
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.