MIKSI EPÄONNISTUMINEN ON MAHDOTONTA?
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
Uutiskirjeestä 18.11.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Epäonnistuminen on suurin pelkomme ja kuitenkaan emme koskaan koe sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Miksi? Koska riippumatta siitä, minkä emme ajattele toimivan, emme koskaan palaa aivan alkuun, pisteeseen missä emme tiedä mitään. Silloin kun "epäonnistumme", palaamme viimeisimpään transformaatiokohtaan - kohtaan missä aloitimme tämän matkaosuutemme. Miksi kutsumme kokemusta, jonka lopputulos ei vastaa odotuksiamme? Miten olisi säätö, suunnitelman muutos, uudelleentekeminen tai uudelleenharkinta, koska se ei ole eikä voi koskaan olla täydellinen epäonnistuminen.
Mitä epäonnistuminen merkitsee? Yleisesti käytämme sanaa "epäonnistua" kuvaamaan jotain, mikä ei tapahtunut toivomallamme tai odottamallamme tavalla. Mutta missä epäonnistumiskohta oli - suunnitelmassa vai lopputuloksessa? Lopputulos ei voi olla koskaan enemmän kuin suunnitelma ja suunnitelmat joita teemme, heijastavat tietoisuuttamme ja värähtelyämme tuolla hetkellä. Kun olemme polulla, alamme arvioida etenemistämme ja jos emme pidä suunnasta, vauhdista tai määränpäästä, sanomme sitä epäonnistumiseksi, mutta se on todellisuudessa tilaisuus harkita uudelleen suunnitelmaamme ja tehdä säätöjä käyttäen uutta energiaa ja harmonisoitumispisteitä, joita saamme matkan tekemisestä. Meidän on integroitava se, mitä olemme oppineet tähän mennessä, tehtävä tarvittavia säätöjä, laadittava uusi suunnitelma ja aloitettava alusta. Mutta emme aloita aivan alusta - aloitamme siitä paikasta, mihin pysähdyimme.
Sitten siirrymme eteenpäin, kunnes meidän on integroitava lisää energiaa kyetäksemme jatkamaan. Tämä ei eroa auton ajamisesta tiellä, kun täytyy pysähtyä tankkaamaan ennen eteenpäin jatkamista. Onko se epäonnistumista, koska matkaa ei voinut tehdä yhdellä bensatankillisella? Se riippuu bensatankin koosta ja siitä, miten pitkälle menemme, miten ajamme, mitä sääolosuhteet ovat, onko tie mäkinen ja mikä auton kilometrimäärä on. Matkamme on samanlaista kuin tämä - aivan yhtä monien tai useampien muuttujien kera.
Matka on aina pidempi, kuin luulemme, ja se vie pidempään, kuin suunnittelemme, ehkä koska haluamme aina tehdä kaiken mahdollisimman lyhyessä ajassa. Mutta tarvitsemme näitä taukoja, joiden kutsumiseen epäonnistumiseksi voimme tuntea houkutusta, pakottamaan meidät harkitsemaan muutoksia polkuumme ja suunnitelmaamme. Saamme monia vihjeitä, että suunnitelmaa täytyy muuttaa matkan varrella - kun emme ole tyytyväinen, tunnemme olevamme jumissa, emme pääse eteenpäin, asioista tulee vaikeita tai mikään ei toimi haluamallamme tai olettamallamme tavalla. Nämä eivät ole epäonnistumiskohtia. Ne ovat suunnitelman ja lopputuloksen uudelleenharkintakohtia, mikä varmistaa, että ne ovat linjassa ja me harmoniassa niiden kanssa.
Emme voi luoda lopputulosta, mikä on parempi kuin suunnitelma, ja jokainen suunnitelma - vaikka miten hyvin harkittu - on rajoittunut siihen energiaan, mitä ilmennämme sen tekemisajankohtana. Niinpä sen sijaan, että kritisoimme ja soimaamme itseämme ja tuomitsemme itsemme, meidän olisi parempi pitää taukoa pysähdyksenä elämän tiellä ja käyttää aika sen mukaisesti - tarkista renkaat (harkita uudelleen suunnitelmaa), ostaa jotain syötävää (virkistää itseämme), käydä vessassa (poistaa sen, mikä ei ole enää tarpeellista), katsoa karttaa (varmistaa, että olemme edelleen reitillä) ja kenties ottaa pikkutorkut varmistamaan, että olemme hyvässä kunnossa matkan seuraavaa vaihetta varten. Muista, että minkään matkan pointti ei ole määränpää, vaan itse matka.
-----------
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
Uutiskirjeestä 18.11.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Epäonnistuminen on suurin pelkomme ja kuitenkaan emme koskaan koe sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Miksi? Koska riippumatta siitä, minkä emme ajattele toimivan, emme koskaan palaa aivan alkuun, pisteeseen missä emme tiedä mitään. Silloin kun "epäonnistumme", palaamme viimeisimpään transformaatiokohtaan - kohtaan missä aloitimme tämän matkaosuutemme. Miksi kutsumme kokemusta, jonka lopputulos ei vastaa odotuksiamme? Miten olisi säätö, suunnitelman muutos, uudelleentekeminen tai uudelleenharkinta, koska se ei ole eikä voi koskaan olla täydellinen epäonnistuminen.
Mitä epäonnistuminen merkitsee? Yleisesti käytämme sanaa "epäonnistua" kuvaamaan jotain, mikä ei tapahtunut toivomallamme tai odottamallamme tavalla. Mutta missä epäonnistumiskohta oli - suunnitelmassa vai lopputuloksessa? Lopputulos ei voi olla koskaan enemmän kuin suunnitelma ja suunnitelmat joita teemme, heijastavat tietoisuuttamme ja värähtelyämme tuolla hetkellä. Kun olemme polulla, alamme arvioida etenemistämme ja jos emme pidä suunnasta, vauhdista tai määränpäästä, sanomme sitä epäonnistumiseksi, mutta se on todellisuudessa tilaisuus harkita uudelleen suunnitelmaamme ja tehdä säätöjä käyttäen uutta energiaa ja harmonisoitumispisteitä, joita saamme matkan tekemisestä. Meidän on integroitava se, mitä olemme oppineet tähän mennessä, tehtävä tarvittavia säätöjä, laadittava uusi suunnitelma ja aloitettava alusta. Mutta emme aloita aivan alusta - aloitamme siitä paikasta, mihin pysähdyimme.
Sitten siirrymme eteenpäin, kunnes meidän on integroitava lisää energiaa kyetäksemme jatkamaan. Tämä ei eroa auton ajamisesta tiellä, kun täytyy pysähtyä tankkaamaan ennen eteenpäin jatkamista. Onko se epäonnistumista, koska matkaa ei voinut tehdä yhdellä bensatankillisella? Se riippuu bensatankin koosta ja siitä, miten pitkälle menemme, miten ajamme, mitä sääolosuhteet ovat, onko tie mäkinen ja mikä auton kilometrimäärä on. Matkamme on samanlaista kuin tämä - aivan yhtä monien tai useampien muuttujien kera.
Matka on aina pidempi, kuin luulemme, ja se vie pidempään, kuin suunnittelemme, ehkä koska haluamme aina tehdä kaiken mahdollisimman lyhyessä ajassa. Mutta tarvitsemme näitä taukoja, joiden kutsumiseen epäonnistumiseksi voimme tuntea houkutusta, pakottamaan meidät harkitsemaan muutoksia polkuumme ja suunnitelmaamme. Saamme monia vihjeitä, että suunnitelmaa täytyy muuttaa matkan varrella - kun emme ole tyytyväinen, tunnemme olevamme jumissa, emme pääse eteenpäin, asioista tulee vaikeita tai mikään ei toimi haluamallamme tai olettamallamme tavalla. Nämä eivät ole epäonnistumiskohtia. Ne ovat suunnitelman ja lopputuloksen uudelleenharkintakohtia, mikä varmistaa, että ne ovat linjassa ja me harmoniassa niiden kanssa.
Emme voi luoda lopputulosta, mikä on parempi kuin suunnitelma, ja jokainen suunnitelma - vaikka miten hyvin harkittu - on rajoittunut siihen energiaan, mitä ilmennämme sen tekemisajankohtana. Niinpä sen sijaan, että kritisoimme ja soimaamme itseämme ja tuomitsemme itsemme, meidän olisi parempi pitää taukoa pysähdyksenä elämän tiellä ja käyttää aika sen mukaisesti - tarkista renkaat (harkita uudelleen suunnitelmaa), ostaa jotain syötävää (virkistää itseämme), käydä vessassa (poistaa sen, mikä ei ole enää tarpeellista), katsoa karttaa (varmistaa, että olemme edelleen reitillä) ja kenties ottaa pikkutorkut varmistamaan, että olemme hyvässä kunnossa matkan seuraavaa vaihetta varten. Muista, että minkään matkan pointti ei ole määränpää, vaan itse matka.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.