HomeViestejäMaria Chambers18.3.2021 - Ruumiillistamme valaistumisemme

18.3.2021 - Ruumiillistamme valaistumisemme

RUUMIILLISTAMME VALAISTUMISEMME

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
18.3.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jos pystyt samaistumaan tämän blogin energioihin, olet transformoitumassa ihmisestä jumalaiseksi ihmiseksi.

Sillä ei ole merkitystä, missä vaiheessa olet tai mikä henkilökohtainen perspektiivisi on, koska jokainen meistä on omalla ainutlaatuisella polullaan. Mutta yksi asia yhdistää meitä kaikkia, ja se on: mitä teemme tässä elämässä, sitä ei ole koskaan ennen tehty ihmiskunnan historiassa.

Ei ainoastaan herätä ja tulla valaistuneeksi tällä planeetalla ollessamme, vaan myös ruumiillistetaan valaistumisemme. Pysytään täällä ja kuljetaan tällä planeetalla ruumiillistuneena mestarina.

En usko, että kukaan meistä osasi odottaa, mitä tähän prosessiin todellisuudessa sisältyy ja miten valtava sitoutuminen se on. Tai miten haastavaa se on tunne- ja fyysiselle olemuksellemme.

EMME ODOTTANEET NÄIN MONIA HAASTEITA

Monet meistä suurten ikäluokkien ihmisistä ovat olleet tässä melko pitkään. Ja erityisesti meille se on enemmän kuin haastavaa. Tämä prosessi toukasta perhoseksi, ollen murskattuna koteloon ja tarviten samalla käsitellä edelleen jokapäiväistä elämää, tuntuu usein siltä, että olemme haukanneet vähän liian suuren palan.

Omassa elämässäni muutama viime vuosi ovat olleet vaikeimpia minulle, kun olen kohdannut joitain fyysisiä haasteita, jotka tuntuivat ottavan vallan ja saavan minut epäilemään itseäni ja koko tätä prosessia.

Minua pyydettiin luottamaan johonkin, mitä en ihan viime aikoihin saakka pystynyt oikein tuntemaan konkreettisella tasolla. Tuntui siltä, että minulta ihmisenä pyydettiin mahdottomia. Luottamaan johonkin, mikä lupaa huolehtia elämästä minun puolestani, kun katson toisinaan omaa kehoani ja elämääni, enkä pysty näkemään mitään todellisia todisteita siitä.

Mutta näin on, koska tapahtuneet muutokset ovat enemmän sisäisiä. Ja niiden myötä tulee eräänlainen vanhojen järjestelmien rikkoutuminen. Eräänlainen hajoaminen ennen integroitumista.

Jotkut kutsuvat sitä uudestisyntymäksi.

Kaikki eivät koe sitä samalla tavalla. Joillekin se saattaa olla pääasiassa fyysisiä ongelmia, toisille tunnepuolen, taloudellisia ja suhdeongelmia. Tai kaikkea tätä.

Mutta kiistatta täytyy tapahtua jonkinlainen sisäinen ja ulkoinen kaaos/kriisi, jotta transformaatio voi tapahtua. Jotkut viittaavat siihen lohikäärmeenä, joka tulee sisään ja kulkee ympäri paljastaen kaiken, mikä ei palvele meitä mennessämme eteenpäin. Sellaisia asioita kuin syyllisyys, häpeä ja pelko. Terveys- ja yltäkylläisyysongelmat.

Mutta ihmisellä on taipumusta katsoa, mitä tapahtuu, ja arvioida se huonoksi asiaksi. Ja se on täysin ymmärrettävää. Ihminen on hyvin tottunut yrittämään suojella meitä, pitää meidät turvassa. Ja nyt se tuntee olevansa täysin ilman kontrollia.

Asiat joiden tunnemme elämässämme toimivan meitä vastaan, eivät välttämättä lainkaan toimi.

Olen kehittänyt paljon myötätuntoa ihmisitseäni kohtaan, joka on usein peloissaan, häkeltynyt ja toisinaan toivoton.

Ainoa asia joka erottaa meidät menneisyyden ylösnousseista mestareista – muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta – on, että he kaikki lähtivät planeetalta valaistumisensa jälkeen. He eivät olleet valmistelleet kehoaan sisältämään valokehon.

Heitä kutsutaan ylösnousseiksi mestareiksi. Meistä tulee ruumiillistuneita mestareita. Jotain sellaista mitä koko luomakunta hämmästelee.

Monet meistä vannoivat elämiä sitten, että tämä olisi oivaltamisemme elämä. Sielustamme on tullut oivaltanut tässä elämässä. Se osa on tehty. Ja nyt olemme integroimassa tuon oivaltamisen, mahdollisimman lempeästi ja nopeasti, mutta tuhoamatta fyysisiä järjestelmiämme.

Eikä meidän tarvitse ihmisenä tehdä mitään. Emme ole vastuussa tästä transformaatiosta.

Henkilökohtaisesti olen alkanut huomata, että mitä enemmän yritän selvittää asioita, sitä vaikeampaa minulla on. Tunne- tai fyysisiä asioita. On ollut haastavaa vain luottaa, että siitä kaikesta huolehditaan.

Olisi toki kiva saada tämän prosessin ajajan käsikirja. Paitsi ettemme aja enää, joten siitä ei olisi kuitenkaan mitään hyötyä meille. Mutta jos jokin voi auttaa meitä tämän prosessin läpi, se on yrittää parhaansa mukaan levätä, löytää päivittäin asioita, jotka tuovat meille iloa, ja tehdä niitä, vaikka se merkitsisi laiskottelua, herkullisten ruokien syömistä, kävelyllä käymistä, ystävien tapaamista.

PÄÄTTÄMINEN

Toinen asia joka on tuotu hiljattain tietooni, on, että minulla on taipumusta olla odottavalla kannalla. Erityisesti silloin kun asioista on tullut intensiivisempiä minulla, olen alkanut silmäillä poistumistietä. Alkanut pohtia planeetalta lähtemistä, koska tuntui, että se olisi paljon helpompaa kuin jääminen.

Tietooni tuotiin, ettei lähtemisessä ole mitään väärää. Sitä kunnioitetaan yhtä paljon kuin jäämistä. Mutta niin kauan kuin olen päättämätön, lähetän sekavia viestejä erityisesti keholleni. Siinä on tolkkua. Mutta ei ole helppoa toisinaan.

Näin on, koska mieli on hyvin, hyvin väsynyt. Se on väsynyt yrittämään tehdä, mitä se luulee, että sen täytyy tehdä. Mutta se haluaa nyt kovasti rentoutua ja siirtyä takapenkille ja luottaa sydämeen. Se haluaa luottaa, että
sielu huolehtii asioista. Huolehtii ruumiillistuneesta valaistumisestani.

Ja todellisuudessa en ole valmis lähtemään. Olen jo päättänyt jäädä. Mutta nyt mieleni ja kehoni täytyy kuulla se minulta tavalla, mitä ne eivät ole koskaan ennen tunteneet.

On helppoa kirjoittaa luettelo kaikista syistä, miksi tämä planeetta ei ole mestariystävällinen. Tai miksi se ei erityisemmin hyväksy feminiinisyyttä tai luovuutta. On helppoa löytää satoja syitä olla jäämättä.

VAIN YKSI SYY

Mutta oikeasti tarvitsee vain yhden syyn.

Minulle tuo syy on kokea se, että kuljen tällä planeetalla nauttien elämästä tavalla, johon en ole koskaan ennen pystynyt. Jumalaisen itseni perspektiivistä ja aistillisuudesta käsin. Olen saanut jo maistiaisen siitä monta kertaa.

Mutta voitko kuvitella olevasi tuossa tietoisuustilassa jatkuvasti? Etteivät sinua laukaise enää ne tunteet, joita pelokas mieli generoi?

Ajattelen joskus, että pelko ja epävarmuus ovat lannistavimpia ja uuvuttavimpia. Olen päästänyt irti pelosta hyvin monilla tasoilla elämässäni. Mutta on edelleen joitain paikkoja jotka yrittävät pitää siitä kiinni.

Kaikki tunteet – erityisesti pelko, suru, syyllisyys ja häpeä – ovat transformoitumassa. Sen vuoksi niitä tulee esiin nyt monilla meistä. Sanoin aiemmassa postauksessa, että suuri osa näistä tunteista tulee fyysisestä kehostamme tässä kohtaa. Että fyysinen keho sisältää paljon näitä vanhoja jumiutuneita energioita.

Mutta taas kerran, meidän tehtävämme ihmisenä ei ole selvittää, onko kyse kehostamme, on kyse mielestämme. Se olisi vain lisää häiriötekijöitä.

Sillä ei oikeasti ole merkitystä, koska se kuka todellisuudessa olemme, organisoi tämän kaiken. Ainoa tehtävämme on sallia se ja rentoutua mahdollisimman paljon. Ja meidän jotka ehkä pidämme silmäillä poistumistietä, pitää muistuttaa itseämme siitä yhdestä syystä, miksi haluamme pysyä maisemissa.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >