Päivän uffo

Uffo on kuollut, kauan eläköön Uffo!




HomeViestejäMaria Chambers10.4.2019 - On vanhaa koulukuntaa olla hyvä

10.4.2019 - On vanhaa koulukuntaa olla hyvä

ON VANHAA KOULUKUNTAA OLLA HYVÄ
 
Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
10.4.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Jos tässä heräämisprosessin kohdassa uskot, että on tärkeää tulla paremmaksi persoonaksi, paremmaksi ihmiseksi, on aika haastaa tuo uskomus. Koska jos et haasta sitä, se haastetaan – usko minua. Koska tällä prosessilla ei ole mitään tekemistä paremmaksi ihmiseksi tulemisen kanssa. Henkisemmäksi, rakastavammaksi, myötätuntoisemmaksi tai anteeksiantavammaksi tulemisen kanssa.
 
Jos tämä blogi resonoi kanssasi, olet heräämisessäsi kohdassa, jossa tiedät, ettei sinua vaadita korjaamaan mitään ihmisitsessäsi. Jos et tiennyt sitä, se on ok. Sinussa on osa, joka tietää sen, ja siitä täytyi vain muistuttaa.
 
Minua yökkää sellaiset toteamukset, kuin "olemme kaikki yhtä" ja "rakastakaa toisianne" tai "maailmanrauha". Miksi? Koska se heijastaa heräämisprosessin totaalista väärinluonnehdintaa. Sekä "anna anteeksi toisille", "rakasta toisia ehdottomasti" ja "on parempi antaa kuin saada".
 
Nämä toteamukset saavat ihmiset tuntemaan olonsa vielä arvottomammaksi ja syyllisemmäksi, kuin he jo tuntevat. Se lisää vain heidän omaa itseinhoaan. Se on kuin AA-kerho, joka panee osallistujan kertomaan, miten hän on ehkä loukannut tosia, ja kannustaa häntä hyvittämään yksitellen kaikille noille ihmisille.
 
Ironista kyllä, tuon riippuvuuden juuri oli alun alkaen itserakkaudettomuus. Ja kun hänelle kertoo, että hän on vielä huono ihminen sen lisäksi – no, en ole varma, miten se auttaa häntä.
 
Jos yrität edelleen olla parempi ihminen, ehdotan vahvasti, että luovut siitä välittömästi. Se vain estää ylösnousemusprosessiasi. Jos haluat tulla paremmaksi ristisanatehtävissä tai paremmaksi tai tehokkaammaksi munakkaan tekemisessä tai parantaa jotain teknistä taitoa, se on ok. Käy käsiksi.
 
Mutta jos pyrit tulemaan valaistuneemmaksi tai kärsivällisemmäksi tai ymmärtävämmäksi tai paremmaksi ystäväksi, menet vain itsesi tielle. Vaikka yrittäisit tulla terveemmäksi fyysisesti tai tunteiltasi, tässä kohtaa sekin kostautuu sinulle.
 
Mutta monet teistä ovat löytämässä tuon vakavoittavan realiteetin. Näette, että yritys tehdä jotain noista asioista, vain turhauttaa teidät. Se on noidankehä.
 
Koska ensinnäkin se on toimimista sen olettamuksen kanssa, että sinussa on jotain vikaa. Että tarvitset parantamista ja korjaamista. Että ihmisitsesi on luontojaan viallinen. Ja täydellisen ihmisen standardi muuttuu siitä riippuen, kenen kanssa puhuu tai kenen opetuksia seuraa.
 
Valitettavasti liian monet henkiset opetukset kannustavat ihmisiä yrittämään olla parempi ihminen.
 
Oletko huomannut, että toisten häpäiseminen olemaan "parempi" epäonnistuu – merkitsee tuo "paremmuus" sitten ystävällisempää, ymmärtävämpää tai mitä tahansa. Ja jos sitä yritetään, se on tietysti valheellista.
 
Pyrkimyksessä olla parempi toisille on paljolti kyse kontrolloinnista ja manipuloinnista.
 
Tämän heräämisprosessin iso aspekti on tuntea vihaa ja kärsimättömyyttä. En mene seikkaperäisesti siihen, koska olen käsitellyt sitä muissa postauksissa. Mutta meillä jotka olemme ylösnousemuksen, ruumiillistuneen valaistumisen kehityskaarella, noita tunteita tulee esiin useammin ja opimme hyväksymään ne, ja tiedämme myös, ettemme oikeasti loukkaa ketään toista. Emme yksinkertaisesti pysty siihen enää tässä vaiheessa.
 
Siis jo joku loukkaantuu, hän tuntee jo sillä tavalla – usko minua. Jos toiset laukaisevat meidän tunteemme, tunnistamme myös nyt, ettei kyse ole oikeasti heistä.
 
Ja toisaalta tiedämme myös, että tietoisena oleminen hyvin tiedostamattomalla planeetalla voi koetella kärsivällisyyttämme parhaanakin päivänämme. Niinpä joskus ärtyisyys johtuu siitä, että olemme tekemisissä toisten kanssa, jotka ovat edelleen unessa.
 
Siis koko tuo juttu, että rakastetaan toisia ja jaetaan valonsa kaikkien kanssa, vaikka mikä olisi, on kenties tarkoitettu toisille etsijäryhmille. Mutta jos luet tätä ja resonoit sen kanssa, sinä et enää etsi.
 
VANHA KOULUKUNTA
 
Joskus vanhoilla uskonnollisilla opetuksilla on kyky työntyä uuden tietoisuuden opetuksiin, joissa käsitys sielusta tai "minä olen" -olemuksesta korvaa käsityksen tuomitsevasta jumalasta.
 
Koko ajatus olemisesta "hyvä", jotta olisi jumalan hyväksymä ja jumala antaa meille taivaspaikan, on vanhaa koulukuntaa. Huomaatko, että monet uskonnot opettavat, että ihmisten täytyy olla hyvä ensin täällä ja sitten heidän täytyy odottaa kuolemaan saakka päästäkseen taivaaseen – tai minne tahansa. Heidän palkkiotaan viivytetään, ja syistä joista useimmat eivät halua puhua. Makrotasolla se liittyy massojen kontrollointiin. Ja mikrotasolla se liittyy mielen yritykseen manipuloida ja kontrolloida meitä.
 
Tuo viivytetty tyydytys toimii jossain määrin pitämään ihmiset ruodussa, koska palkkio on aina joskus tulevaisuudessa ja jossain planeetan ulkopuolella.
 
Tästä syystä jotkut avoimesti kristityt vihaavat new-age -porukkaa. Viimeksi mainitut toteuttavat sitä ideaa, että ilo on sisällä, jumala on sisällä ja yksilö voi saavuttaa tiloja tai tietoisuutta ilman jumalaa, joka vaatii kovaa rahoitusta.
 
Vuosia sitten päätin käydä eräässä paikassa, joka väitti tekevänsä parannuksia. Se perustui kristinuskoon. Nuo naiset kysyivät minulta, puuhastelinko new agen kanssa, ennen kuin he olivat valmiita laittamaan kätensä päälleni parannusta varten.
 
Tuolloin sanoin, etten puuhastellut. Ja teknisesti ottaen en ollut todella new-age -ihminen. Olin ihan omassa kategoriassani, kuten monet meistä ovat. Mutta vaikka tuo kysymys häiritsi minua, kieltämättä olin siellä, koska olin tavallaan epätoivoinen.
 
Jos on mitään "paremmuuden" mittaa, niin voin sanoa tulleeni pitkän matkan siinä, etten tunne epätoivoa mistään. Mutta tästä ei kuulu kiitos mielelleni, koska se rakastaa saada aikaan pelon, epäilyn ja epätoivon tunteita.
 
Kiitos kuuluu enemmän sielulleni, jolla ei ole pelkoa alun alkaenkaan. Nyt näen hyödyn yhdistymisestä siihen enemmän ja enemmän – sieluni läsnäolosta.
 
Koska sieluni ei pyydä minua parantamaan itseäni ihmisenä. Se ei ole huolissaan siitä, etten ole ollut tarpeeksi hyvä tai tarpeeksi välittävä tai tarpeeksi puhdas. Ihminen tuomitsee itsensä. Kuitenkaan tässä vaiheessa sielulla ei ole määritelmää hyvälle, välittävälle tai puhtaalle. Ikuiselle itsellemme kaikki on vain kokemusta. Sielumme on tuomitsevan jumalan antiteesi.
 
Sielussamme on kyse vapaudesta ja ilosta. Se ei tee myönnytyksiä tuohon vapauteen ja iloon. Se on haastavaa ihmiselle, koska ihmisessä on kyse kompromisseista. Antamisesta periksi miellyttääkseen toisia, tunteakseen turvaa, saadakseen rahat riittämään, estääkseen suhdetta hajoamasta. Ja pyrkimys olla parempi on edelleen syvään juurtuneena ihmiseen.
 
Kaikki miljoonat kompromissit ja odottaminen, kunnes tuntee enemmän arvokkuutta, heikentävät ajan kuluessa ihmisen ilontunnetta.
 
Kuitenkin vapaudentunne on yhden hengenvedon päässä, yhden taajuuden päässä. Sillä ei ole merkitystä, miten kauan ihminen on tuntenut tylsiä ja värittömiä tunteita. Ihmisen ei tarvitse odottaa, kunnes hän lähtee planeetalta tai kunnes hän "ratkaisee" kaikki ongelmansa, kokeakseen tuota hillitöntä iloa. Tuo vapaus on juuri tässä ja juuri nyt.
 
Ihmisen ei tarvitse parantaa itseään rahtuakaan ollakseen tuon ilon arvoinen.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Next >