LAPSET

Kirjoittanut Sue Davis (dreamsofnewearth.com)
30.6.2015
Suomennettu Luxoniassa

Siskontyttärentyttärentytär tuli käymään aamulla. Häntä oli mukava nähdä. Olin ollut surumielinen ja hän saa minut aina paremmalle tuulelle.

Hän lähetti telepaattisen viestin eilen iltapäivällä ehdottaen käyntiä. Kysyin, eikö hänen pitäisi olla koulussa? Mutta hän sanoi, että se käy kyllä.

Ja hän on tietenkin oikeassa. Koulut eivät ole niin kuin ennen. Ne ovat paikkoja, missä lapset tutkivat ja pitävät hauskaa ja valitsevat suunnan, minne haluavat mennä. Koulutus on vihdoinkin oikeanlaista. Ei ole enää kysymys kokeista eikä työpaikan saamisesta tai lomakkeiden täyttämisestä. Lapsilla on todella hauskaa ja myös opettajilla, kaikki on hyvin vapaata ja helppoa. Joten aamun viettäminen isoisotädin kanssa ei ole mikään ongelma.

Niinpä Tess teleporttasi tänne noin puoli kymmeneltä ja lähdimme kävelylle pensastoon Brynin (kissa) ja Flitin (hänen ystävänsä tiainen) kanssa. Palasimme takaisin aamuteelle yhdentoista aikoihin, lopun aamua maalasimme kuvia ja söimme lounasta replikaattorista (pastaa Tessille, keittoa minulle). Sitten hän lähti kouluun tanssitunnilleen.

On aina ihanaa nähdä häntä - hän on niin iloinen ja rakastava lapsi - mutta hänellä oli erityinen syy tulla tapaamaan minua. Ystäväni on päättänyt nukkua pois, ja olin tuntenut oloni surulliseksi sen takia. En ollut kertonut kenellekään, mutta Tess huomasi sen kuitenkin. Hän otti asian puheeksi kävelyllä ja sanoi, että hän halusi auttaa minua tuntemaan oloni paremmaksi. Olin varsin häkeltynyt - osaksi, koska en ollut kertonut kenellekään ja osaksi, koska en ole tottunut saamaan neuvoja seitsemänvuotiaalta! Mutta kaikessa siinä, mitä hän puhui oli järkeä, ja se oli juuri sitä, mitä minun pitikin kuulla, joten yritin ottaa sen vastaan siinä hengessä kuin se oli annettu. Ja voin heti paremmin.

Muistan, kun hänen äitinsä Cleo (siskontyttäreni tytär) ja hänen partnerinsa Brendan päättivät, että haluavat lapsen. Ensiksi he menivät lähimpään valokaupunkiin tarkastuksiin, olivatko he valmiita vanhemmuuteen - fyysisesti, psykologisesti ja kaikin muin tavoin. Ja he olivat. Sekä myös saamaan energiakäsittelyä, että he olisivat parhaassa mahdollisessa kunnossa ennen kuin Cleo tulisi raskaaksi. Ja keskustelemaan neuvonantajien kanssa. Kun tämä kaikki oli tehty, he palasivat ja kutsuivat kaikki yhteisöstä koolle keskustelemaan tästä - perheen, ystävät, naapurit - kaikki.

Nykyisin jokainen lapsi on yhteisön lapsi, ei ainoastaan perheen. Eikä syntymiä tapahdu kovin usein, joten kaikki ovat kiinnostuneita ja haluavat olla mukana ja avuksi. Enää ei vanhempien tarvitse ponnistella yksin. Kenenkään ei tarvitse tehdä työtä elantonsa eteen, ja molemmat vanhemmat jakavat vastuun lapsesta, mutta he jakavat sen myös yhteisön kanssa. Eikä tässä järjestelyssä ole riskiä niin kuin vanhaan huonoon aikaan olisi ollut.

Raskaus ja synnytys sujuvat yleensä ongelmitta nykyisen terveysteknologian ansiosta, ja vauvat ovat terveitä ja nukkuvat hyvin. Joten vanhempien  stressi ja unettomat yöt ovat mennyttä, ja kaikkien lapsien ympärillä on henkilöitä, jotka haluavat olla heidän seurassaan. Ei ihme, että lapset ovat niin onnellisia ja itsevarmoja.

Ennenkuin Cleo ja Brendan kutsuivat kyläkokouksen koolle, he pistäytyivät käymässä, mikä oli ihanaa. He hehkuivat vielä valokaupungin jäljiltä sekä huokuivat rauhaa ja varmuutta, että kaikki sujuisi hyvin. Mutta he halusivat, että tunnen olevani mukana, ja kysyivät mielipidettäni ja neuvoja. Samoin tapahtui myös kyläkokouksessa - he halusivat tietää, mitä ihmiset ajattelivat - syntymähetkestä, lapsen kasvatuksesta ja niin edelleen. Olin niin ylpeä heistä.

Ja lopputulos oli Tess, ja hänen seuransa on täydellistä iloa - ja muutkin kuin hänen perheensä sanovat niin.

Mutta kaikki lapsethan ovat nykyisin toisenlaisia kuin ennen. He ovat kuin enkeleitä - syntyneet selvänäkevinä, rakastavina, voimakkaina ja viisaina, sellaisilla kyvyillä, joita me muut olemme vasta alkaneet kehittää. Luulemme, että maailma on nyt erilainen, mutta odottakaapa vain kun Tessin sukupolvi kasvaa aikuisiksi!