TAKAISIN LEMURIASTA, OSA 3
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
5.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
UUSI ELÄMÄMME
Sandy puhuu:
Arcturuslaisen tapaamisen jälkeen Jason ohjasi minut pöydän ääreen ja keitti kahvia, jotta voisin maadoittua enemmän. Kun istuin siinä odottaen kahvia, aloin selailla postikasaa, minkä olin laittanut pöydälle. Käytyäni läpi tukun laskuja, joita emme pystyneet maksamaan, ja kasan roskapostia, eteeni tuli kirje lakimieheltä Jasonille.
Ilmeisesti kirje oli seurannut häntä useiden osoitemuutosten läpi ja löytänyt lopulta tiensä hänen nykyosoitteeseensa. Se näytti sellaiselta kirjekuorelta, missä oli shekki sisällä, joten kutsuin Jasonin avaamaan sen. Hän tuli kahvin kanssa ja istui avaamaan viralliselta näyttävän kirjeen.
"Ai jaa", hän sanoi. "Tämä on rikkaan setäni asianajaja."
"Et ole koskaan kertonut minulle rikkaasta sedästä", kiusoittelin, kun hän avasi kirjettä.
"Niin, hän ei ollut kovin mukava mies minua kohtaan, mutta hän loukkasi melkein kaikkia, keitä hän tunsi. Hän oli kuitenkin hyvin varakas, joten häntä seurasivat monet siipeilijät."
Sitten Jasonin silmistä tuli kuin teevadit ja hän veti syvään henkeä sanoessaan: "Hän jätti minulle rahaa."
"Makeeta", sanoi. "Nyt voimme ehkä maksaa näitä laskuja."
"Ei", hän sanoi. "Hän jätti minulle paljon rahaa. Hän jätti minulle riittävästi rahaa, että voimme ostaa tämän mökin, lopettaa niukat työmme ja riippuen siitä, miten hoidamme homman, olla tekemättä töitä vuosiin."
Olin varma, että hän kiusoitteli minua, joten nauroin sanoen: "Joo, ollaan rikkaita vetelehtijöitä."
"Ei", Jason huudahti antaessaan minulle kirjeen. "En minä kiusaa."
Lukiessani kirjettä melkein pyörryin. Pystyin sanomaan vain: "Vau, mitä aiot tehdä kaikilla näillä rahoilla?"
Jason otti kädestäni kiinni ja katsoi minua silmiin: "Ensin menen kanssasi naimisiin. Sitten pidämme vuoden kuherruskuukauden ja käymme elementtien ja elementaalien luona."
Kuulin oikeastaan vain "kanssasi naimisiin" –osan. "Menet kanssani naimisiin!" sanoin sellaisella ilolla ja rakkaudella, että hän nousi seisomaan, käveli pöydän ympäri, veti minut seisomaan ja katsoi silmiini sanoen: "Rakas Sandyni, saanko sen kunnian, että olet vaimoni?"
En osaa ilmaista sitä iloa ja rakkautta, mitä tunsin tuolla hetkellä. Pystyin vain nyökyttelemään, kun sanoin: "Kyllä, voi kyllä, kyllä, kyllä, kyllä." Halasimme toisiamme niin tiukasti, että meistä tuli yksi persoona. Jason nosti minut sitten syliinsä ja kantoi makuuhuoneeseen juhlimaan uuden elämämme alkua.
Paljon myöhemmin Jason nousi ylös, soitti asianajajalle ja teki kaikki järjestelyt rahojen saamiseksi. Meidän täytyisi matkustaa kaupunkiin, jotta hän voisi allekirjoittaa papereita ja siirtää rahat tililleen – itse asiassa pian meidän tilillemme. Näin ollen seuraava viikko oli toiminnan hyörinää.
Ensin menimme asianajajan luo varmistamaan, että tämä "maatuntuma" oli todellinen. Tiesimme kumpikin, että rahat olivat itse asiassa lahja "korkeammalta tukitiimiltämme", jotta voimme suorittaa tehtävämme. Kyse ei ollut siitä, että he olivat saaneet Jasonin sedän jotenkin kuolemaan, vaan paremminkin he siirsivät näkymättömästi meidät rinnakkaistodellisuuteen, missä tämä raha tuli elämäämme.
Itse asiassa rahat olivat yrittäneet tulla elämäämme jo puoli vuotta, koska se oli kirjeen päiväys. Olimme muuttuneet niin paljon sinä aikana, että oli hyvä asia, että saimme rahat vasta nyt. Kuka tietää, olisimmeko osanneet käsitellä niitä tarkoituksenmukaisesti silloin?
Nyt päämme olivat selkeät, joten konsultoimme korkeampaa opastustamme siitä, miten parhaiten käsitellään uusia rahojamme. Ensin menisimme asianajajan luo ja sitten etsisimme hyvän yrityksen rahojen hallitsemiseen. Oikein hallittuna tämä rahamäärä voisi huolehtia meistä monta vuotta – siis jos edes tarvitsimme sitä palattuamme Gaian ytimeen.
Koko elämämme uudelleenjärjestely vei noin kaksi kuukautta. Tuona aikana suunnittelimme myös yksinkertaiset häät, mitkä pitäisimme mökissämme naapuriystäviemme kanssa. Kyllä, ostimme mökin, mikä oli aina ollut unelmamme. Kerroimme kaikille, että menisimme vuoden kuherruskuukaudelle, mikä oli itse asiassa totta.
Yksi parhaista ystävistämme asuisi mökissä ja huolehtisi siitä puolestamme. Hän rakasti puutarhanhoitoa, joten hän säilyttäisi takapihapuutarhamme. Kaikki loksahti paikoilleen. Jason ja minä tiesimme, että kaikki tämä tapahtui ystäviemme vuoksi "korkeammissa paikoissa", kirjaimellisesti. Lisäsimme meditointia, koska tiesimme, että uuden elämämme houkutukset voisivat saada meidät unohtamaan tehtävämme.
Korkeampien ulottuvuuksien tiimimme oli kanssamme joka päivä meditoidessa. Mytre ja Mytria kommunikoivat kanssamme säännöllisesti, kuten myös Mytrian ja Arcturuslainen. Minulle oli selvää, että se päivä jolloin Arcturuslainen tuli keittiööni, oli uuden elämäni/elämämme alku. Seuraava uusi alku elämässämme oli avioliittomme, mistä nyt kerron.
Ystävämme panivat meidät häitä edeltäväksi yöksi läheiseen hotelliin. Kenelläkään heistä ei ollut paljon rahaa lahjoihin, joten he päättivät yhdessä koristella mökin häitämme varten. Yhdellä heistä oli paikallinen ystävä, joka voisi vihkiä meidät virallisesti, ja hän järjesti tämän tulon mökkiimme.
Päätimme olla täysin valmiita vuoden pituiseen kuherruskuukauteemme ennen häitä, joten kaikki oli suunniteltu uuden elämämme kahden kuukauden luomisjakson lopussa. Lopulta kaikki oli valmista ja olimme hotellissa ystäviemme koristellessa mökkiämme. He olivat kaikki hyvin luovia, joten tiesimme heidän tekevän mahtavaa työtä.
Nyt meillä olisi ollut varaa hienoon hotelliin kauempana vuorella, mutta rakastimme tänne luomaamme elämää emmekä halunneet muuttaa sitä. Olimme aloittaneet ekologiselta pohjalta useita säätiöitä eläimille, metsille, ilmalle, merille jne. Emme tienneet, mitä tapahtuisi Gaian ytimessä, paitsi että Jason ja minä olisimme aina yhdessä.
Teimme myös testamentin, missä jätimme rahat ystävillemme. Kummallakaan meistä ei ollut perhettä, joten jaoimme rahat tasapuolisesti ystäviemme kesken. Jason laittoi vielä rahat meidän nimiimme, ennen kuin menimme naimisiin. Hän sanoi minulle: "Olemme yksi persoona. Kaiken on oltava meidän nimissämme." Olin niin onnellinen, että minun täytyi nipistää itseäni nähdäkseni, oliko kaikki unta.
"Koko fyysinen elämä on unta", Arcturuslainen muistutti yhdessä meditaatiossamme. Jason ja minä muistutimme toisiamme tästä viestistä, kun käperryimme sänkyyn häitä edeltävässä motellihuoneessamme. Olimme syöneet häitä edeltävän päivällisemme paikallisessa tavernassa, kävelleet takaisin huoneeseemme ja kaatuneet sänkyyn nauraen vähän liiasta oluesta.
"Voimmeko täydellistää avioliittomme, ennen kuin meidät vihitään?" Jason sanoi pilkettä silmissään. Vastasin hänelle pitkällä suudelmalla.
Seuraavana aamuna heräsimme hyvin varhain. Kävelimme motellin ohi kulkevalla polulla, söimme aamiaisen samassa tavernassa ja menimme huoneeseemme valmistautumaan häihimme. Tiesimme, että morsiamen ja sulhasen pitäisi olla erillään ennen häitä, mutta emme halunneet olla koskaan erossa. Meillä oli häävaateet mukanamme, joten sovittuun aikaan ajoimme mökillemme valmiina tulemaan mieheksi ja vaimoksi.
Olin niin onnellinen, että tunsin voivani haljeta. Onneksi näin, että Jason oli aivan yhtä innostunut. Kun kiersimme viimeisen mutkan mökillemme, näimme ystävämme jonossa oven edessä. He olivat kaikki "pyhävaatteissaan" leveä hymy kasvoillaan.
He muodostivat kaksi jonoa, joiden välistä meidät opastettiin kulkemaan. Kun pääsimme etuovelle, bestman avasi sen ja kaaso opasti meidät upeasti koristelun talon läpi ja ulos takaovesta. He olivat suunnitelleet vihkimisen täsmälleen samaan paikkaan, missä meidät oli otettu ensimmäisen kerran avaruusalukseen.
Kun näimme sen, purskahdimme Jasonin kanssa kyyneliin. Miten voisimme jättää nämä upeat ystävät? Mitä jos emme enää koskaan näkisi heitä?
"Eläkää nyt-hetkessä!" kuulimme kumpikin Arcturuslaisen tietoisuudessamme.
Koska meillä oli upein nyt-hetki, mitä voisimme kuvitella, hymyilimme kumpikin, kun meidät ohjattiin sen ihanan naisen luo, joka vihkisi meidät. Olimme luottaneet täysin ystäviimme ja he olivat aikaansaaneet mahdollisimman täydelliset häät.
Seremonia oli kaunis, ruoka oli herkullista, keskustelut olivat täynnä iloa ja naurua ja halattiin runsaasti. Lopulta oli aika hiippailla makuuhuoneeseen ja laittaa matkavaateet päälle. Olimme jo pakanneet pakettiauton, minkä olimme ostaneet matkaa varten, kun jättäisimme automme mökissä asuvalle ystävällemme.
Meillä oli nyt rahaa saadaksemme koristeelliset ja kalliit häät, mutta nämä olivat täydellisimmät häät, mitä voisimme kuvitella, ja ne olivat ilmaiset. Kaikki oli osa lahjaa ystäviltämme. He olivat tehneet ruuan, koristelleet mökin ja jakaneet tärkeimmän lahjansa – rakkauden ja naurun.
Kun tulimme ulos huoneestamme pukeutuneena matkavaatteisiin, halasimme heitä kaikkia. Naurumme muuttui kyyneliksi. Kaikki itkivät, myös meidät vihkinyt nainen itki, josta tuli välittömästi ystävämme. Kun Jason oli ajanut pois heidän näkyvistään, hän pysäytti auton, jotta voisimme halata ja itkeä onnesta ja vähän surusta. Sitten ajoimme vuorta alas tuntemattomaan.
Emme tienneet, näkisimmekö enää ystäviämme, mutta tiesimme, että kantaisimme heitä ja tätä päivää sydämessämme ikuisesti. Kun ajoimme vuorta alas, tiesimme, että vanha elämämme oli loppunut ja olimme aloittamassa uuden elämän.
Huomautus Suelta:
En nähnyt tämän olevan tulossa. Rakastan näiden tarinoiden kirjoittamista, kun luen tarinan ensimmäistä kertaa kirjoittaessani sitä. Joskus saan ajatuksia juonen kulusta, mutta se ei aina kulje siihen suuntaan kirjoittaessani sitä. Tämä prosessi on kuin jokapäiväinen elämämme, kun elämme nyt-hetkessä ja antaudumme polulle, minkä löydämme edestämme. Olemme kaikki suurella seikkailulla, mikä paljastuu meille, silloin kun kiinnitämme huomiota sisäiseen elämäämme ja kuuntelemme ITSEÄMME.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.