YHTEENSULAUTUMINEN
Kirjoittanut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
31.12.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
"Sulaudutaanpa yhdeksi olennoksi", Gaia sanoi.
Se oli taas uneni, tällä kertaa se vain tuntui hyvin todelliselta. Näin Gaian edessäni eleganttina papittarena. Hänellä oli laskeutuva opaalinhohtoinen kaapu kiedottuna löyhästi ympärilleen ja se oli kiinnitetty hopeapöllöllä vasemmalla olkapäällä. Paksut tummat hiukset mitkä oli sitaistu pään päälle, korostivat hänen herkkiä kasvonpiirteitään. Pienet kiehkurat hyväilivät poskia ja niskaa, Häntä ympäröi feminiininen aura ja se näytti säteilevän kuin majakka.
Kuparikäärme oli kiedottu kummankin olkavarren ympärille. Kaulassa hänellä oli upea jadeketju, mistä roikkui valtava ametisti rinnan päällä. Jalokivi näytti lisäävän hänen sydämestään tulevaa säteilyä. Mutta eniten minuun tekivät vaikutuksen hänen silmänsä. Ne olivat yhtä violetit kuin sydäntä vasten oleva jalokivi, kun ne tunkeutuivat sieluuni.
"Sulaudutaanpa yhdeksi olennoksi", hän sanoi taas seistessään edessäni kasvot kasvojani ja sydän sydäntäni vasten.
Vaikka tämä tapaaminen Gaian kanssa olikin vain unta, kunnia oli sama. Miten voisin vastustaa hänen pyyntöään? Hän nosti kätensä sydämen tasolle kämmenet eteenpäin ja tein itse saman. Hän astui minua kohti ja minä astuin häntä kohti. Kun kämmenemme koskettivat, niin koskettivat myös sydämemme.
Saatoin tuntea meidän sulautuvan yhteen hitaasti. Tunsin kuparirenkaat viileinä olkavarsiani vasten ja ametistikaulakorun painon raskaana sydämelläni. Tunsin seitinohuen kaavun ihoani vasten ja sitä paikoillaan pitävän hopeapöllön painon. Myös omat hiukseni vedettiin korkealle pään päälle ja tunsin tuulenhenkäyksen leikkivän hiuskiehkuroilla, jotka kutittivat kasvojani ja kaulaani. Jaloissamme oli yksinkertaiset sandaalit ja seisoimme maan hedelmällisellä maaperällä.
Kun Gaia lähetti jaloistaan juuret planeettakehoonsa, tunsin juurien kasvavan omista jalkapohjistani. Nämä juuret joissa oli tietoisuus, kulkivat syvemmälle ja syvemmälle, pintamaan läpi hiekan ja peruskallion kautta valaistumisluoliin. Kyllä, Gaia oli sielläkin elävä, täynnä kaikkea elämää.
Juuremme kulkivat vielä syvemmälle kantaen yhteistietoisuuttamme - alaspäin, alaspäin maan sulaan ytimeen. Siellä luovutimme henkiliekkimme maan ytimeen. Kun astuin rohkeasti liekkiin, tunsin, että Gaia ja minä olimme yhtä. Leijuimme kevyenä kuin höyhen pintaan, missä yhteisolemuksemme astui minun ihmiskehooni. Nyt Gaia ja minä olimme sulautuneet täysin yhdeksi muodoksi. Näin olin yhtä hänen planeettansa, maapallon, kanssa.
Syvältä laajentuneen olemukseni sisältä tunsin jalkojeni vetävän ravintoa maan ytimestä. Tunsin Gaian sydämen myötätuntoisen rakkauden täyttävän yhteismuotomme. Olin ihminen, mutta olin myös maapallo. Kommunikoin solar plexuksestani suurten valtamerieni vesien ja kaiken niiden elämän kanssa. Muistin, miten olentoni olivat alussa ryömineet näistä vesistä elämään maalla ja ilmassa. Kuulin jokaisen elämänmuodon kutsun, kun ne puhuivat minulle tarpeistaan. Tunsin intiimisti jokaisen kasvin ja jokaisen vuoren ja kukkulan taakan.
Sydämessäni oli ehdotonta rakkautta kaikkia asukkaitani kohtaan. Tunsin jokaisen vauvan syntymisen ja kukan avautumisen. Tunteeni muuttivat säätilaa ja taivas kaikui ajatuksiani. Näin auringon nousevan ja laskevan jatkuvasti ja tunsin kuun vetovoiman, kun se kiersi ympärilläni.
Sitten tietoisuuteni laajeni sisältämään koko aurinkokunnan. Toivotin tervetulleeksi rakkausenergiakentän, mikä säteili Isä/Äiti auringosta ja piti kaikki sisar- ja veliplaneettani kiertoradallaan. Venus lähetti erityisen rakkaussäteen minulle, rakkaalle maasisarelleen. Tämä rakkaus laajensi lisää tietoisuuttani ja minusta tuli Linnunradan kulkija. Suuri keskusaurinko viittoili minua kotiin, kun tunsin Linnunradan ympärilläni. Olin valokeho ja valoelämä valtavassa avaruudessa.
Kaukana, aivan universumini laidalla, näin tähden. Se oli Isä/Äiti aurinko ja se kutsui minua kotiin maapallolle. Lempeästä kiskaisusta kuljin välittömästi takaisin, Linnunradan ja aurinkokunnan kautta maapallolle ja pieneen kehoon, mikä alkoi herätä. Hytkähdys oli niin voimakas, että silmäni lensivät auki.
Kun asetuin sängylleni, näin Gaian seisovan edessäni. Syvällä sen violeteissa silmissä näin ITSENI.
-----------
Kirjoittanut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
31.12.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
"Sulaudutaanpa yhdeksi olennoksi", Gaia sanoi.
Se oli taas uneni, tällä kertaa se vain tuntui hyvin todelliselta. Näin Gaian edessäni eleganttina papittarena. Hänellä oli laskeutuva opaalinhohtoinen kaapu kiedottuna löyhästi ympärilleen ja se oli kiinnitetty hopeapöllöllä vasemmalla olkapäällä. Paksut tummat hiukset mitkä oli sitaistu pään päälle, korostivat hänen herkkiä kasvonpiirteitään. Pienet kiehkurat hyväilivät poskia ja niskaa, Häntä ympäröi feminiininen aura ja se näytti säteilevän kuin majakka.
Kuparikäärme oli kiedottu kummankin olkavarren ympärille. Kaulassa hänellä oli upea jadeketju, mistä roikkui valtava ametisti rinnan päällä. Jalokivi näytti lisäävän hänen sydämestään tulevaa säteilyä. Mutta eniten minuun tekivät vaikutuksen hänen silmänsä. Ne olivat yhtä violetit kuin sydäntä vasten oleva jalokivi, kun ne tunkeutuivat sieluuni.
"Sulaudutaanpa yhdeksi olennoksi", hän sanoi taas seistessään edessäni kasvot kasvojani ja sydän sydäntäni vasten.
Vaikka tämä tapaaminen Gaian kanssa olikin vain unta, kunnia oli sama. Miten voisin vastustaa hänen pyyntöään? Hän nosti kätensä sydämen tasolle kämmenet eteenpäin ja tein itse saman. Hän astui minua kohti ja minä astuin häntä kohti. Kun kämmenemme koskettivat, niin koskettivat myös sydämemme.
Saatoin tuntea meidän sulautuvan yhteen hitaasti. Tunsin kuparirenkaat viileinä olkavarsiani vasten ja ametistikaulakorun painon raskaana sydämelläni. Tunsin seitinohuen kaavun ihoani vasten ja sitä paikoillaan pitävän hopeapöllön painon. Myös omat hiukseni vedettiin korkealle pään päälle ja tunsin tuulenhenkäyksen leikkivän hiuskiehkuroilla, jotka kutittivat kasvojani ja kaulaani. Jaloissamme oli yksinkertaiset sandaalit ja seisoimme maan hedelmällisellä maaperällä.
Kun Gaia lähetti jaloistaan juuret planeettakehoonsa, tunsin juurien kasvavan omista jalkapohjistani. Nämä juuret joissa oli tietoisuus, kulkivat syvemmälle ja syvemmälle, pintamaan läpi hiekan ja peruskallion kautta valaistumisluoliin. Kyllä, Gaia oli sielläkin elävä, täynnä kaikkea elämää.
Juuremme kulkivat vielä syvemmälle kantaen yhteistietoisuuttamme - alaspäin, alaspäin maan sulaan ytimeen. Siellä luovutimme henkiliekkimme maan ytimeen. Kun astuin rohkeasti liekkiin, tunsin, että Gaia ja minä olimme yhtä. Leijuimme kevyenä kuin höyhen pintaan, missä yhteisolemuksemme astui minun ihmiskehooni. Nyt Gaia ja minä olimme sulautuneet täysin yhdeksi muodoksi. Näin olin yhtä hänen planeettansa, maapallon, kanssa.
Syvältä laajentuneen olemukseni sisältä tunsin jalkojeni vetävän ravintoa maan ytimestä. Tunsin Gaian sydämen myötätuntoisen rakkauden täyttävän yhteismuotomme. Olin ihminen, mutta olin myös maapallo. Kommunikoin solar plexuksestani suurten valtamerieni vesien ja kaiken niiden elämän kanssa. Muistin, miten olentoni olivat alussa ryömineet näistä vesistä elämään maalla ja ilmassa. Kuulin jokaisen elämänmuodon kutsun, kun ne puhuivat minulle tarpeistaan. Tunsin intiimisti jokaisen kasvin ja jokaisen vuoren ja kukkulan taakan.
Sydämessäni oli ehdotonta rakkautta kaikkia asukkaitani kohtaan. Tunsin jokaisen vauvan syntymisen ja kukan avautumisen. Tunteeni muuttivat säätilaa ja taivas kaikui ajatuksiani. Näin auringon nousevan ja laskevan jatkuvasti ja tunsin kuun vetovoiman, kun se kiersi ympärilläni.
Sitten tietoisuuteni laajeni sisältämään koko aurinkokunnan. Toivotin tervetulleeksi rakkausenergiakentän, mikä säteili Isä/Äiti auringosta ja piti kaikki sisar- ja veliplaneettani kiertoradallaan. Venus lähetti erityisen rakkaussäteen minulle, rakkaalle maasisarelleen. Tämä rakkaus laajensi lisää tietoisuuttani ja minusta tuli Linnunradan kulkija. Suuri keskusaurinko viittoili minua kotiin, kun tunsin Linnunradan ympärilläni. Olin valokeho ja valoelämä valtavassa avaruudessa.
Kaukana, aivan universumini laidalla, näin tähden. Se oli Isä/Äiti aurinko ja se kutsui minua kotiin maapallolle. Lempeästä kiskaisusta kuljin välittömästi takaisin, Linnunradan ja aurinkokunnan kautta maapallolle ja pieneen kehoon, mikä alkoi herätä. Hytkähdys oli niin voimakas, että silmäni lensivät auki.
Kun asetuin sängylleni, näin Gaian seisovan edessäni. Syvällä sen violeteissa silmissä näin ITSENI.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.