HomeViestejäSuzanne Lie11.10.2013 - Loppusanat - me muistamme

11.10.2013 - Loppusanat - me muistamme

LOPPUSANAT - ME MUISTAMME
 
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
11.10.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Sandy puhuu:
 
"Tuhoutumisen vankityrmistä tulee uuden elämän toivo", Jason ja minä sanoimme yhtenä olentona. Katsoimme kolmea opastamme ja sanoimme: "Kyllä, palaamme ja pidämme huolta Gaiasta. Käsitämme, että sekin on uudestisyntynyt niin kuin me. Mutta miten palaamme?"
 
"Kahdennentoista kerroksen kautta", sanoimme kaikki harmoniassa.
 
Välittömästi kirkas valo ympäröi Sandyn ja Jasonin yhteismuotomme. Kun antauduimme valolle, tulimme tietoiseksi, että se uni mitä olimme kovasti yrittäneet muistaa, oli niin eloisa, ettei se ollut unta. Sen sijaan se oli tulevaisuuden kokemus, minkä olimme osittain muistaneet. Kuitenkin valon muuttuessa pyöriväksi pyörteeksi, kaikki ajatukset menneisyydestämme hävisivät.
 
Kun pyörre pyöri ympärillämme, jumalaisten täydentäjiemme yksi keho muuntui hitaasti kahdeksi valokehoksi. Taas kerran pidimme tiukasti toisiamme kädestä tunteaksemme syvän yhteytemme. Kuitenkin nyt kätemme olivat valoa ja aistimus oli hyvin erilainen. Kun olimme pitäneet kädestä aiemmin, tunsimme kaksi kättä yhteenkietoutuneena, mutta nyt kaksi valokättä sulautui yhdeksi kädeksi, jonka jaoimme.
 
Hymyilimme kumpikin tälle tuntemukselle ja olimme juuri yrittämässä sulautua taas yhdeksi olennoksi, kun pyörre alkoi viedä meitä "tietoisuussuihkun" läpi. Tämä suihku tuntui puhdistavan pois kaikki epäilyksen ja pelon tunteet. Tämän puhdistumisen myötä pystyimme yhdistymään yhdeksi olennoksi, vaikka pidimmekin vielä kaksi kehoa.
 
Olimme tyytyväisiä kokemuksemme jakamisesta, koska autuuden ja ehdottoman rakkauden tuntemukset olivat melkein liikaa yhden kehon sisällettäväksi. Tuon ajatuksen myötä tai kenties puhdistumisemme oli valmis, pyörre lakkasi yhtäkkiä pyörimästä ja paljasti "oikean hissin". Kaksi valo-ovea erkani hitaasti ja paljasti ympyränmuotoisen huoneen, joka oli täynnä valo-olentoja galaksimme joka alueelta ja sen ulkopuolelta.
 
Se oli suuri valokokous, missä korkeammat galaktiset olennot voivat tarkkailla, valvoa ja auttaa Gaiaa planeettaylösnousemusprosessissa. Kun ovet avautuivat täysin, kaksi valokehoamme leijui rajattomaan ympyränmuotoiseen huoneeseen. Yllätykseksemme kaikki monet valo-olennot kääntyvät tervehtimään meitä, myös Mytre, Mytria ja Arcturuslainen, jolla oli Gaia-vauva tiukasti sylissään. Kaikki ympäröivät meidät vähitellen ja toivottivat tervetulleeksi tapaamiseensa.
 
Emme yllättyneet nähdessämme muita maaolentojen valokehoja sekoittuneena ryhmään. Melkein kiireeltä tuntuvasti ryhmä jakautua jättääkseen meille väylän, joka johti suoraan loputtoman huoneen vastapuolelle. Sanon "loputon huone", kun tämä seinä oli enemmänkin pyörre kuin seinä. Sen sijaan, että tällä huoneella oli erottava seinä, sillä oli yhdistävä portaali.
 
Jason ja minä leijuimme väylää pitkin, joka oli muodostettu meidän kunniaksemme, mutta pysähdyimme juuri ennen portaalia. Kurkistimme portaaliin, mikä oli muodostunut säteilevistä valoseinistä, ja näimme luomisverkon. Tämä verkko resonoi jokaiseen hengenvetoomme, ajatukseemme ja tunteeseemme. Pystyimme näkemään verkon kolmannella silmällä, kuulemaan sen korkeassa sydämessä ja tuntemaan sen valokeholla.
 
Yhtäkkiä verkko oli päällämme, vieressämme, allamme, takanamme ja ympärillämme. Olimme tämän verkon tekijöitä - eläviä, luomisverkon muodostamia muotonystyröitä. Verkon valo yhdisti kaiken syvään ykseyteen. Sen mukaisesti koimme kaiken, mitä kaikki huoneessa ajattelivat ja tunsivat. Olimme kaikki tuo verkko.
 
Luomisverkko oli samanlainen kuin keho, missä on sydän, keuhkot, silmät, korvat, kädet jne. Olimme kaikki yhtä muotoa, yhdistyneenä verkon kautta. Kuitenkin jokaisella meistä oli vähän erilainen tehtävä, mikä oli oleellista verkon jatkuvuudelle ja laajentumiselle. Olimme kaikki jatkuvassa yhteydessä toistemme kanssa verkon kautta, kun kaikki yhtäkkiä keskittyivät portaaliin katsomiseen.
 
Yhteishavaintomme voimalla sekä ehdottoman rakkauden ykseydellä, katsoimme pyörteeseen ja näimme vauvamaailman. Tämä maailma oli Gaia-vauva, toivonsäde olennoille jotka olivat käyttäneet maata "ylösnousemusluokkahuoneenaan".
 
Ajattomasta tietoisuustilasta ymmärsimme, miten tämä todellisuus alkoi, loppui, muuttui ja jäi paikoilleen. Olimme yhtä nyt-hetkessä, joka ilmaisi itseään myriadeina muotoina. Koska olimme yhtä toistemme ja verkon kanssa, moniulotteinen mielemme ymmärsi helposti tämän todellisuusformaatin ja oli innokas kokemaan elämää tuossa käyttöjärjestelmässä.
 
Äkkiä Arcturuslainen vilahti eteemme ja katsoi meitä syvälle silmiin. Kun katsoimme takaisin Arcturuslaisen muuntuvan muodon valoon, näimme Mytrian ja Mytren jumalaisina täydentäjinä. Tämä kuva täytti meidät sellaisella valaistumisilolla, että havaintomme laajeni syvemmälle Arcturuslaisen valtavaan energiakenttään. Yllätykseksemme näimme kuvan itsestämme yhdistyneenä jumalaisiksi täydentäjiksi Mytren ja Mytrian jumalaisten täydentäjien sisälle.
 
"Mutta odottakaa", Jason ja minä ajattelimme yhdessä. "Jos olemme Mytrian ja Mytren versioita ja Mytre ja Mytria ovat Arcturuslaisen osia, niin mekin olemme Arctruslaisen osia."
 
Tuon ajatuksen myötä kuva loppui ja Arcturuslainen leijui niin lähelle meitä, että tunsimme sen sydämen omassamme. Se laittoi Gaia-vauvan syliimme ja sanoi rakastavasti: 
 
"Kun menette alas Gaian kanssa, muistakaa, että jäätte myös tänne meidän sisällämme."
 
Kun pyörre pyyhkäisi meidät mukaansa, puristimme Gaia-vauvaa tiukasti sydäntämme vasten ja sanoimme yhteen ääneen: 
 
"Me muistamme!"
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >