GALAKTISTEN JA MAAN LIITTOUMA - LASKEUTUMISRYHMÄ LUO
Kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
8.5.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytria puhuu:
En ole varma, mitä tein, mutta tiedän, että laajensin itseäni liikaa. Yritin kaksoispaikantua todellisuuteen, missä nostettiin Violetti temppeli Plejadien kotimaailmassamme, jotta olisin voinut tarkistaa Almonin tilanteen. Halusin myös pysyä kontaktissa maailmaisuuni sekä Mytria-tietoisuuteeni 2013, mikä oli jaettu kontaktihenkilöni kanssa.
Olen kuitenkin eksynyt vähän ihmistietoisuuteen enkä ollut täysin maadoittunut. Unohdin myös muodostaa kontaktin Mytreen, Arcturuslaiseen tai ITSEENI aluksella. Luulen, että "ihmistynyt" egoni halusi tehdä sen itse. No, sain itseni melkoiseen sotkuun ollessani omillani, koska en tiedä, missä olen.
Olen tietysti edelleen elossa, mutta minulla ei näytä olevan lainkaan kehoa. Tämä on erittäin ainutlaatuinen kokemus. Koin kyllä valopyörteenä olemisen Mytren ja Arcturuslaisen kanssa. Minulla oli silloin vain pyörivä valomuoto, mutta olin jumalaisen täydentäjäni ja mentorini kanssa.
Valitettavasti olin niin syvällä ihmisessä ja 3D-mielessä, että tein päätöksen egon perusteella. Aioin pelastaa kaikki. Nyt jonkun täytyy pelastaa minut. Onneksi nyt kun olen vapaa fyysisestä kotelosta, moniulotteinen ajatteluni palaa. Tiedän, että Arcturuslainen ja rakas Mytreni ovat täysin tietoisia ahdingostani ja tulevat pelastamaan. Toivon niin!
Luulen, että minulla on edelleen joitain kolmannen ulottuvuuden epäilyksiä. On kuitenkin sanottava, että tuntuu hyvin vapauttavalta olla kolmannen ulottuvuuden mielen rajoitusten ulkopuolella. Miten ihmiset tekevät sen? Minulla on enemmän kunnioitusta heitä kohtaan nyt kuin koskaan ennen. On myönnettävä, että ollessani ihmiskuoressa tuomitsin toisia ihmisiä.
Nyt pystyn taas ymmärtämään, miten vaikeaa niillä kaikilla korkeammilla olennoilla on ollut, jotka ovat vapaaehtoisesti ottaneet maa-astian tänä jännittävänä, mutta hyvin vaarallisena aikakautena. Näytin itse saavan sotkua aikaan siellä hyvin lyhyessä ajassa. Tiedän, että ihmisilmaisuni vasta sopeutui korkeamman tietoisuuteni läsnäoloon, mutta nyt olenkin yhtäkkiä hävinnyt.
Onneksi olen edelleen riittävän tietoinen tietääkseni, ettei ole virheitä tai vahinkoja. On vain tilaisuuksia. Näin ollen teen nyt analyysin tästä tilaisuudesta. Ensinnäkään täällä ei ole mitään. Tarkoitan, ettei ole mitään muotoja, olentoja, eläimiä, ihmisiä ja planeettaa. Ei tietenkään ole myöskään minua. Olen puhdas tietoisuus tässä nyt-hetkessä.
Elossa oleminen tässä puhtaassa ja muodottomassa tietoisuustilassa on kuitenkin todiste, etten koskaan kuole. Minulla ei myöskään näytä olevan mitään pelkoa tai rakkautta. Itse asiassa minulla ei ole lainkaan tunteita. Tietysti minulla on ajatuksia, mutta niissä ei näytä olevan lainkaan tunteita. Odottakaa! Muistan nyt ilmentämisen salaisuuden. Ajatukseni muodostavat ajatusmuodon, mitkä voivat herätä henkiin vain täyttäessäni ne tunteella.
Tiedän selvästi, että haluan täyttää ajatusmuotoni vain ehdottomalla rakkaudella. Muistan, että tunnetaajuuteni sanelee luomisvärähtelyni. Valitettavasti alan tuntea vähän pelolta muistuttavaa tunnetta, mikä nousee kenties ihmiskokemuksestani. En voi sallia enkä salli tuon pelon jäädä.
Ajattelen Mytreä ja suurta rakkauttamme. Itse asiassa kutsun häntä, koska tiedän hänen etsivän minua. Sen tietäminen, että hän etsii minua, luo syvän ehdottoman rakkauden tunteen. Hyvä, tunteeni ovat muuntuneet korkeammaksi taajuudeksi. Nyt minun on muunnettava ajatukseni - mihin?
Tiedän! Ajattelen jotain, mikä tekee paljon helpommaksi Mytrelle ja Arcturuslaiselle löytää minut. Ajattelen hyttiämme emäaluksella. On erittäin helppoa täyttää tuo ajatusmuoto ehdottomalla rakkaudella. Aloitan pöydästä replikaattorin edessä ja noista epämukavista tuoleista, joista olemme Mytren kanssa laskeneet leikkiä.
Voin tuntea, miten ne painavat reisiäni vasten ja miten kova niillä on istua. Tämä ajatus on täynnä naurua ja hauskanpitoa. Tiesimme kumpikin, että voisimme muuttaa tuolit, mutta aloimme pitää niistä, kun ne saivat meidät nauramaan. Kun koen tunteen, mikä liittyy nauruun, näen myös pöydän välillämme. Voi, sydämeni täytyy ilosta, kun ajattelen Mytreä istumassa edessäni. Itse asiassa näen hänet edessäni nyt.
"Oletko oikea Mytre vai ainoastaan mielikuvitustani?", kysyn.
"Onko siinä eroa?", Mytre vastaa, kun hänen syvän siniset silmänsä katsovat omiini.
Olen lumoutunut hänen silmistään ja tuijotan niitä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Täällä ei tietenkään ole aikaa, joten sanalla "ikuisuus" ei ole merkitystä. Itse asiassa tuntuu siltä, että olen aina ollut täällä, mutta samaan aikaan tuntuu siltä, että saavuin juuri.
Valitettavasti analyysini on harhauttanut minut siitä tunteesta, että Mytre istuu pöydän takana. Yhtäkkiä olen taas yksin ajattomuuden tyhjyydessä. Alan tuntea ihmispelkoa ja tiedän, että minun on muunnettava se välittömästi. Ajattelen violettia tulta plejadilaisen planeettani ytimessä ja löydän itseni temppelistä juuri sen jälkeen, kun se on nostettu.
Tulen vieressä makaa Almon. Ryntään hänen luokseen. Vaikka tämä on harhakuva, se on minun harhakuvani. Se on myös paikka, mihin halusin kaksoispaikantua. Jos täällä on aika, niin minulla ei ole aavistustakaan, miten kauan Almon on maannut tässä näin. Kun kosketan häntä, käteni menee suoraan hänen lävitseen. Olen tuonut tietoisuuteni tähän paikkaan, mutta minulla ei ole tiheyttä. Almon kuitenkin herää ja voihkaisee vähän, kun käteni menee hänen lävitseen.
Ajattelen kaikkia parannustekniikoita, joita opin pitkinä vuosinani temppelissä, ja keskityn lähettämään parantavaa energiaa Almonin kehoon. Kun teen sen, hän alkaa liikuttaa hitaasti päätään. Tutkin hänen kehoaan kädelläni ja kolmas silmä määrittelee hänen haavojensa luonteen. Ajatus siitä, että tämä tilanne on harhaa, minkä syyllisyyteni luo, tulee mieleeni ja koko näkymä häviää pois.
"Ei!", huudan tyhjyyteen. Onneksi saan takaisin itsehillintäni ja muistutan itselleni, että pitää valvoa ajatteluani. Harhaa tai ei, Almonin tarvitsee parantua ja osaan parantaa hänet. Tuon ajatuksen myötä keskitän huomioni syviin tunteisiini Almonia kohtaan. Kuvittelen Violetin temppelin ympärilleni ja tunnen violetin liekin korkean värähtelyn edessäni. Kun ajattelen Almonin makaavan liekin vieressä, oivallan, miten helposti pystyn täyttämään tuon ajatuksen ehdottomalla rakkaudella.
Vähitellen kuva Violetista temppelistä palaa ja Almon ilmestyy viereeni. Tunnen violetin tulen säteilevän, mikä on samanlaista kuin lämmin rakkaus. Tuntien tätä lämmintä rakkautta sydämessäni, tutkin Almonia oikealla kädellä ja samalla vedän violetin tulen energiaa vasemman käteni kautta. Kun tutkin Almonia, tunnen violetin tulen virtaavan vasempaan käteeni ja sydämeni ja oikean käteni läpi.
Hitaasti Almon alkaa hengittää syvempään, kun hän asettelee käsiään ja jalkojaan. Hän ei vaikuta tiedostavan ympäristöään, koska hänen tietoisuutensa on erossa fyysisestä muodosta. Voin ymmärtää tuon pulman, kun omalla tietoisuudellani on vain hyvin löyhä hahmo. Kuitenkin kuullessani Almonin mumisevan Mytriaa, tiedän, että hän tuntee minut, vaikkei näekään.
Päätän mennä makuulle hänen viereensä ja käyttää koko olemustani hänen kehonsa parantamiseen. Koska ei ole aikaa, minulla ei ole aavistustakaan, miten kauan makaamme yhdessä yhtenä ihmisenä. En ole varma, miten paljon muotoa minulla oli saapuessani tänne, mutta vaikuttaa siltä, että minulla on enemmän muotoa maattuani Almonin vieressä, koska voin tuntea hänen koskettavan minua. Voin myös tuntea vaipuvani johonkin unenkaltaiseen.
"Herää, rakkaani. Uskon, että olet parantanut minut", kuulen kaukaisen äänen toistavan uudestaan ja uudestaan. Hän kuulostaa olevan hyvin kaukana enkä voi avata silmiäni nähdäkseni hänet. Jos en voi nähdä häntä, miten voin sitten kuulla hänet? Miksi en myöskään voi herätä?
Kontaktipersoona puhuu:
Näin hyvin epätavallista unta viime yönä. Se oli tuosta papittaresta aavikolla. Hän makasi haavoittuneen miehen vierellä ja heräsin, kun mies oli parantunut ja yritti herättää papitarta. Yritin nukahtaa uudestaan, jotta voisin saada selville enemmän unesta, mutta mieleni yritti liian kiireisenä tajuta kaikkea. Lopulta nousin ylös. Huono ajatus.
Heti kun aloitin päiväni, minut valtasi pahin masennus, mitä olen koskaan kokenut. Tunsin ikään kuin menettäneeni parhaan ystäväni. En muista koskaan tunteneeni sellaista surua. Päiväni oli kamala. Itkin jatkuvasti ilman mitään syytä ja lopulta oli lähdettävä töistä. Valitettavasti tilanne ei ole paljon parantunut. Olen kuitenkin kotona nyt, jotta voin yrittää tajuta, mitä minussa tapahtuu. Ei ole tapahtunut mitään, minkä voisin ajatella saavan oloni tuntumaan näin kurjalta.
Minusta kuitenkin tuntuu, että olen menettänyt jotain tai jonkun. En ymmärrä. Elämäni on tullut paljon paremmaksi. Aloin lähestyä toisia ja olen saanut melko monia ystäviä. Mutta nyt en halua nähdä ketään. Haluan vain maata sängyssäni tai katsella jotain typerää televisiosta. Toivon, että pystyn vetämään itseni ulos tästä kamalasta tunteesta. Mietin, liittyykö se jotenkin tuohon uneen?
Mytre puhuu:
En löydä Mytriaa mistään. Tarkistin kontaktihenkilön ja hän oli hyvin masentunut. Luulen sen johtuvan siitä, että hän tuntee jonkin (Mytria) lähteneen, mutta epäilen, että ihminen ylipäätään tietää Mytrian olleen koskaan hänen kanssaan. Olen tarkistanut myös plejadilaisen planeettamme, mutta minulla ei ole aavistustakaan, mille aikajanalle hän olisi mennyt. Luulen, että hän halusi auttaa Almonia, mutta tuolle todellisuudelle on luotu monia aikajanoja.
*****
(Nyt kello oli noin 1.30 ja minun (Sue) oli aika mennä nukkumaan. Heräsin klo 7.30, koska näin hämmästyttävän ja hyvin realistisen unen, minkä nyt kerron.)
Olin aviomieheni kanssa jossain, mikä oli vieras paikka minulle. Ehkä olimme lomalla. Olimme ihmisten luona, joita en tuntenut, mutta näytimme tuntevan heidät unessa. Seurasi eri tilanteita, joita en muista ja jotka olivat luultavasti merkityksettömiä. Tärkeä osa oli, että unen loppua kohti oli paljon kiirettä ja hässäkkää, kun ihmiset ryntäilivät innostuneena, onnellisena ja pelottomana ja kehottivat kaikkia menemään ulos katsomaan "sitä".
Päätimme mieheni kanssa mennä ulos katsomaan, mistä kaikessa innostuksessa oli kyse. Katsoimme taivaalle ja valtava tähtialus oli aivan yläpuolellamme. Saatoin selvästi nähdä aluksen alapinnan. Alus oli muodoltaan kolmio. Se oli erittäin lähellä maata ja leijui pellon yllä, minkä ympärillä oli puita. Alus näytti valtavalta maasta katsottuna, mutta se oli luultavasti tiedustelualus, koska se ei ollut suurempi kuin tuo metsäaukio, millä seisoimme.
Unessa vaihtui aika - kenties tunteja tai seuraavaan päivään. Alus oli edelleen siinä, mutta se ei ollut laskeutunut tai yrittänyt ottaa kontaktia meihin. Parasta oli, ettei paikalla ollut armeijaa tai ihmisiä aseiden kanssa "vangitsemassa tukeutujaa". Näin ollen ainakaan unimaailmassani propaganda kamalista muukalaisista ei saanut valtaansa tietoisuuttamme.
Kukaan ei pelännyt tai kutsunut poliisia tai muita viranomaisia. Olimme pienessä, eristäytyneessä yhteisössä, mikä oli tottunut hoitamaan asiat itse. Näin kaikki sopeutuivat hitaasti siihen selvään tosiasiaan, että ovemme ulkopuolella oli alus. Heräsin kuvaan, missä aluksen asukkaat leijuivat jonkinlaisessa nesteessä, koska heidän täytyi sopeutua saastuneeseen todellisuuteemme, ennen kuin pystyivät lähtemään aluksesta.
Heti herättyäni menin tietokoneelle ja kirjoitin unen, ennen kuin unohtaisin mitään. Silti tiedän unohtaneeni asioita. Luullakseni on selvää, että alusten laskeutumiset ovat minulle melkoinen pakkomielle. Kuten monet tietävät, minut siepattiin lapsena, mitä jatkui luultavasti monta vuotta. Tuon kokemuksen hyvä puoli oli, etten pystynyt unohtamaan ITSEÄNI.
En pystynyt näin eksymään hyvin synkkään 3D-massamieleen vuodesta 1946 viime aikoihin saakka. Salaisuudet olivat normi ja amerikkalaiset vaiennettiin veden fluorilla ja uuden ja ihmeellisen televisiokeksinnön aivopesulla. Sitten oli monia kauhuelokuvia kamalista avaruusolennoista, jotka kaikki olivat erittäin rumia, pahoja ja jotka aikoivat tappaa tai syödä meidät. Onneksi oli joitain valonsäteitä, jotka kertoivat tositarinaa galaktisista ystävistämme.
Kuitenkin kauhuelokuvien kamalat kuvat olivat paljon tehokkaampia kuin totuus ystävällisistä olennoista, jotka tulivat erilaisesta maailmasta luoksemme ystävinä. Ei mikään ihme, että galaktisten oli unessani käytävä läpi jokin prosessi, ennen kuin he voivat tulla saastuneeseen maailmaamme.
He ovat ehkä odottaneet myös antaakseen meille tilaisuuden kulkea pelkojäämiemme läpi. Kenties ne jotka meistä ovat valmiita, voivat nostaa taajuutensa 3D-harhan yli. Kenties voimme nähdä totuuden leijuvan aivan päämme yläpuolella ja odottavan toteutumista.
En halua tehdä tästä artikkelista liian pitkää, mutta tunnen, että arcturuslaiset haluavat sanoa jotain, joten annan kirjoitukseni niille.
"Rakkaimmat ystävämme ja perheemme maan päällä. Kyllä, rakkaat ystävät, olette ylösnousemassa. Kuitenkin koko planeetta ylösnousee kanssanne. Siksi ette havaitse muutosta elämässänne, kun Gaia muuttuu teidän kanssanne. Gaian kasvit, eläimet, elementit ja elementaalit ovat valmiita ylösnousemukseen nyt. Ihmiskunta saa aikaan pitkän odotuksen. On helppoa osoittaa sormella pahaa kaveria, mutta liian monet ihmiset ovat sokeutuneet sille, mitä heidän maailmassaan tapahtuu.
"Liian monet ihmiset ovat eksyneet aivopesuun ja pelkoon. Kuitenkin monet eksyneistä alkavat herätä ja vaihtaa pelosta rakkauteen. Kuitenkin niiden jotka ovat jo hereillä, on alettava tulla ulos suojasta ja oltava ITSENSÄ. Niiden ykseystietoisuuden voima jotka yhdistyvät toivossa ja ehdottomassa rakkaudessa, luo ryhmähavainnon uudesta maasta.
"On monia, jotka heräävät nykyelämässään. Gaia on kuitenkin moniulotteinen olento. Näin ollen ne jotka voivat kerääntyä ykseydessä ja laajentaa ryhmätietoisuutensa Gaian planeettatietoisuuden korkeampaan ilmaisuun, voivat aloittaa uuden maan luomisen. Luominen ei tietenkään ole oikea sana, kun viidennen ulottuvuuden maa on ajan ulkopuolella. Näin se on ääretön. Kollektiivitietoisuus pystyy kuitenkin luomaan havainnon uudesta maasta.
"Luotte tämän kokemuksen laajentamalla tietoisuuttanne riittävästi, jotta voitte aktivoida korkeamman havaintotapanne. Korkeampi valo Galaktisesta keskuksesta aktivoi tämän tietoisuuden laajentumisen. Kuitenkin te olette siellä, missä huomionne on. Siksi teidän tarvitsee jatkaa huomionne irrottamista siitä pimeydestä, mitä on jäljellä maan päällä, ja kohdistaa se valopolkuun uudelle maapallolle.
"On monia, jotka ovat "puhdistusryhmää". Nämä ihmiset hillitsevät vapaaehtoisesti niitä, jotka valitsevat väkivallan ja propagandan, jotta nämä eivät voi sekaantua niihin, joka ovat vapaaehtoisesti uuden maan tietoisia luojia. Teidän, tietoisten luojien, on vapautettava mielenne pelkoviesteistä ja myriadeista väkivallanteoista. Voitte jättää sen työn puhdistusryhmälle sekä galaktisille.
"Jokainen teistä on valinnut panoksensa jo ennen syntymäänsä. Luottakaa siksi vaistoihinne. Jos olette puhdistusryhmässä, olette erittäin kiireinen, mutta jos pystytte ottamaan vastaan tämän viestin tai muita vastaavia, pystytte olemaan myös kontaktissa galaktisen perheenne ja korkeampien ilmaisujenne kanssa, kun täytätte tätä tehtäväänne. Haluamme antaa siunauksemme niille, jotka ovat valinneet vaikean tehtävän, ja nostamme hattua rohkeudellenne.
"Niiden jotka ovat päättäneet olla luojia, on jätettävä maan konfliktit puhdistusryhmälle, jotta he voivat kanssaluoda havainnon uudesta maasta. Muistakaa, että uskomukset määräävät tietoisuustilan, tietoisuustila määrää havainnot ja elätte havaitsemassanne todellisuudessa. Näin ollen ensisijainen tehtävänne uuden maan luojina on ylläpitää korkein tietoisuustila, mihin kykenette, niin kauan ja niin usein kun pysytte.
"Kuten jo tiedätte, korkean tietoisuustilan ylläpitäminen pelkopohjaisen todellisuuden keskellä ei ole mikään pikkutehtävä. Olette kuitenkin avaajia. Laajentuneen havaintotapanne kautta hahmotatte sellaista, mitä toiset eivät voi havaita, koska he tekevät herkeämättä kovasti työtä tai heidän tietoisuutensa on täynnä pelkoa. Uusi maa on ajan rajoitusten ulkopuolella. Näin se on myös paikan ulkopuolella. Siksi uusi maa on tässä ja nyt, korkeammassa tietoisuustilassanne.
"Kun työskentelette toisten kanssa, vahvistatte henkilökohtaisen tietoisuustilanne ryhmätietoisuudeksi Sitten kun ryhmänne yhdistyy Gaian kanssa, vahvistatte tietoisuutenne planeettatietoisuustilaksi. Tässä planeettatietoisuuden korkeammassa ilmaisussa uusi maa voi juurtua Gaian fyysiseen kehoon.
"Sitten kaikki jotka pystyvät yhdistymään Gaian kanssa, yhdistyvät uuden maan kanssa, sekä kaikki jotka yhdistyvät laajentuneen planeettatietoisuuden kanssa, yhdistyvät uuden maan kanssa. Planeettatietoisuutenne on ollut kiinnittyneenä pelon ja konfliktin maailmaan. Teidän ei tarvitse kiinnittää todellisuushavaintoanne tuohon maaversioon. Sen sijaan irrottautukaa tuota maaversiosta ja keskittäkää laajentunut tietoisuutenne ylösnousseeseen viidennen ulottuvuuden uuteen maaversioon.
"Ajattelette ehkä: "Miten se voi olla näin yksinkertaista?" Kuitenkin irrottautuminen havaintotavasta, minkä olette tunteneet todeksi, ja kiinnittyminen havaintotapaan, mikä teidät on kasvatettu uskomaan vain omaksi mielikuvitukseksenne, on hyvin kaukana yksinkertaisesta. Lisäksi irrottautuminen siitä, minkä olette tunteneet, ja huomionne kiinnittäminen siihen, mitä luotte, vaatii suurta sisäistä rohkeutta, päättäväisyyttä ja voimaa.
"Jätämme teidät tämän ajatuksen ja unelmienne kanssa.
Arcturuslaiset"
-----------
Kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
8.5.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytria puhuu:
En ole varma, mitä tein, mutta tiedän, että laajensin itseäni liikaa. Yritin kaksoispaikantua todellisuuteen, missä nostettiin Violetti temppeli Plejadien kotimaailmassamme, jotta olisin voinut tarkistaa Almonin tilanteen. Halusin myös pysyä kontaktissa maailmaisuuni sekä Mytria-tietoisuuteeni 2013, mikä oli jaettu kontaktihenkilöni kanssa.
Olen kuitenkin eksynyt vähän ihmistietoisuuteen enkä ollut täysin maadoittunut. Unohdin myös muodostaa kontaktin Mytreen, Arcturuslaiseen tai ITSEENI aluksella. Luulen, että "ihmistynyt" egoni halusi tehdä sen itse. No, sain itseni melkoiseen sotkuun ollessani omillani, koska en tiedä, missä olen.
Olen tietysti edelleen elossa, mutta minulla ei näytä olevan lainkaan kehoa. Tämä on erittäin ainutlaatuinen kokemus. Koin kyllä valopyörteenä olemisen Mytren ja Arcturuslaisen kanssa. Minulla oli silloin vain pyörivä valomuoto, mutta olin jumalaisen täydentäjäni ja mentorini kanssa.
Valitettavasti olin niin syvällä ihmisessä ja 3D-mielessä, että tein päätöksen egon perusteella. Aioin pelastaa kaikki. Nyt jonkun täytyy pelastaa minut. Onneksi nyt kun olen vapaa fyysisestä kotelosta, moniulotteinen ajatteluni palaa. Tiedän, että Arcturuslainen ja rakas Mytreni ovat täysin tietoisia ahdingostani ja tulevat pelastamaan. Toivon niin!
Luulen, että minulla on edelleen joitain kolmannen ulottuvuuden epäilyksiä. On kuitenkin sanottava, että tuntuu hyvin vapauttavalta olla kolmannen ulottuvuuden mielen rajoitusten ulkopuolella. Miten ihmiset tekevät sen? Minulla on enemmän kunnioitusta heitä kohtaan nyt kuin koskaan ennen. On myönnettävä, että ollessani ihmiskuoressa tuomitsin toisia ihmisiä.
Nyt pystyn taas ymmärtämään, miten vaikeaa niillä kaikilla korkeammilla olennoilla on ollut, jotka ovat vapaaehtoisesti ottaneet maa-astian tänä jännittävänä, mutta hyvin vaarallisena aikakautena. Näytin itse saavan sotkua aikaan siellä hyvin lyhyessä ajassa. Tiedän, että ihmisilmaisuni vasta sopeutui korkeamman tietoisuuteni läsnäoloon, mutta nyt olenkin yhtäkkiä hävinnyt.
Onneksi olen edelleen riittävän tietoinen tietääkseni, ettei ole virheitä tai vahinkoja. On vain tilaisuuksia. Näin ollen teen nyt analyysin tästä tilaisuudesta. Ensinnäkään täällä ei ole mitään. Tarkoitan, ettei ole mitään muotoja, olentoja, eläimiä, ihmisiä ja planeettaa. Ei tietenkään ole myöskään minua. Olen puhdas tietoisuus tässä nyt-hetkessä.
Elossa oleminen tässä puhtaassa ja muodottomassa tietoisuustilassa on kuitenkin todiste, etten koskaan kuole. Minulla ei myöskään näytä olevan mitään pelkoa tai rakkautta. Itse asiassa minulla ei ole lainkaan tunteita. Tietysti minulla on ajatuksia, mutta niissä ei näytä olevan lainkaan tunteita. Odottakaa! Muistan nyt ilmentämisen salaisuuden. Ajatukseni muodostavat ajatusmuodon, mitkä voivat herätä henkiin vain täyttäessäni ne tunteella.
Tiedän selvästi, että haluan täyttää ajatusmuotoni vain ehdottomalla rakkaudella. Muistan, että tunnetaajuuteni sanelee luomisvärähtelyni. Valitettavasti alan tuntea vähän pelolta muistuttavaa tunnetta, mikä nousee kenties ihmiskokemuksestani. En voi sallia enkä salli tuon pelon jäädä.
Ajattelen Mytreä ja suurta rakkauttamme. Itse asiassa kutsun häntä, koska tiedän hänen etsivän minua. Sen tietäminen, että hän etsii minua, luo syvän ehdottoman rakkauden tunteen. Hyvä, tunteeni ovat muuntuneet korkeammaksi taajuudeksi. Nyt minun on muunnettava ajatukseni - mihin?
Tiedän! Ajattelen jotain, mikä tekee paljon helpommaksi Mytrelle ja Arcturuslaiselle löytää minut. Ajattelen hyttiämme emäaluksella. On erittäin helppoa täyttää tuo ajatusmuoto ehdottomalla rakkaudella. Aloitan pöydästä replikaattorin edessä ja noista epämukavista tuoleista, joista olemme Mytren kanssa laskeneet leikkiä.
Voin tuntea, miten ne painavat reisiäni vasten ja miten kova niillä on istua. Tämä ajatus on täynnä naurua ja hauskanpitoa. Tiesimme kumpikin, että voisimme muuttaa tuolit, mutta aloimme pitää niistä, kun ne saivat meidät nauramaan. Kun koen tunteen, mikä liittyy nauruun, näen myös pöydän välillämme. Voi, sydämeni täytyy ilosta, kun ajattelen Mytreä istumassa edessäni. Itse asiassa näen hänet edessäni nyt.
"Oletko oikea Mytre vai ainoastaan mielikuvitustani?", kysyn.
"Onko siinä eroa?", Mytre vastaa, kun hänen syvän siniset silmänsä katsovat omiini.
Olen lumoutunut hänen silmistään ja tuijotan niitä ikuisuudelta tuntuvan ajan. Täällä ei tietenkään ole aikaa, joten sanalla "ikuisuus" ei ole merkitystä. Itse asiassa tuntuu siltä, että olen aina ollut täällä, mutta samaan aikaan tuntuu siltä, että saavuin juuri.
Valitettavasti analyysini on harhauttanut minut siitä tunteesta, että Mytre istuu pöydän takana. Yhtäkkiä olen taas yksin ajattomuuden tyhjyydessä. Alan tuntea ihmispelkoa ja tiedän, että minun on muunnettava se välittömästi. Ajattelen violettia tulta plejadilaisen planeettani ytimessä ja löydän itseni temppelistä juuri sen jälkeen, kun se on nostettu.
Tulen vieressä makaa Almon. Ryntään hänen luokseen. Vaikka tämä on harhakuva, se on minun harhakuvani. Se on myös paikka, mihin halusin kaksoispaikantua. Jos täällä on aika, niin minulla ei ole aavistustakaan, miten kauan Almon on maannut tässä näin. Kun kosketan häntä, käteni menee suoraan hänen lävitseen. Olen tuonut tietoisuuteni tähän paikkaan, mutta minulla ei ole tiheyttä. Almon kuitenkin herää ja voihkaisee vähän, kun käteni menee hänen lävitseen.
Ajattelen kaikkia parannustekniikoita, joita opin pitkinä vuosinani temppelissä, ja keskityn lähettämään parantavaa energiaa Almonin kehoon. Kun teen sen, hän alkaa liikuttaa hitaasti päätään. Tutkin hänen kehoaan kädelläni ja kolmas silmä määrittelee hänen haavojensa luonteen. Ajatus siitä, että tämä tilanne on harhaa, minkä syyllisyyteni luo, tulee mieleeni ja koko näkymä häviää pois.
"Ei!", huudan tyhjyyteen. Onneksi saan takaisin itsehillintäni ja muistutan itselleni, että pitää valvoa ajatteluani. Harhaa tai ei, Almonin tarvitsee parantua ja osaan parantaa hänet. Tuon ajatuksen myötä keskitän huomioni syviin tunteisiini Almonia kohtaan. Kuvittelen Violetin temppelin ympärilleni ja tunnen violetin liekin korkean värähtelyn edessäni. Kun ajattelen Almonin makaavan liekin vieressä, oivallan, miten helposti pystyn täyttämään tuon ajatuksen ehdottomalla rakkaudella.
Vähitellen kuva Violetista temppelistä palaa ja Almon ilmestyy viereeni. Tunnen violetin tulen säteilevän, mikä on samanlaista kuin lämmin rakkaus. Tuntien tätä lämmintä rakkautta sydämessäni, tutkin Almonia oikealla kädellä ja samalla vedän violetin tulen energiaa vasemman käteni kautta. Kun tutkin Almonia, tunnen violetin tulen virtaavan vasempaan käteeni ja sydämeni ja oikean käteni läpi.
Hitaasti Almon alkaa hengittää syvempään, kun hän asettelee käsiään ja jalkojaan. Hän ei vaikuta tiedostavan ympäristöään, koska hänen tietoisuutensa on erossa fyysisestä muodosta. Voin ymmärtää tuon pulman, kun omalla tietoisuudellani on vain hyvin löyhä hahmo. Kuitenkin kuullessani Almonin mumisevan Mytriaa, tiedän, että hän tuntee minut, vaikkei näekään.
Päätän mennä makuulle hänen viereensä ja käyttää koko olemustani hänen kehonsa parantamiseen. Koska ei ole aikaa, minulla ei ole aavistustakaan, miten kauan makaamme yhdessä yhtenä ihmisenä. En ole varma, miten paljon muotoa minulla oli saapuessani tänne, mutta vaikuttaa siltä, että minulla on enemmän muotoa maattuani Almonin vieressä, koska voin tuntea hänen koskettavan minua. Voin myös tuntea vaipuvani johonkin unenkaltaiseen.
"Herää, rakkaani. Uskon, että olet parantanut minut", kuulen kaukaisen äänen toistavan uudestaan ja uudestaan. Hän kuulostaa olevan hyvin kaukana enkä voi avata silmiäni nähdäkseni hänet. Jos en voi nähdä häntä, miten voin sitten kuulla hänet? Miksi en myöskään voi herätä?
Kontaktipersoona puhuu:
Näin hyvin epätavallista unta viime yönä. Se oli tuosta papittaresta aavikolla. Hän makasi haavoittuneen miehen vierellä ja heräsin, kun mies oli parantunut ja yritti herättää papitarta. Yritin nukahtaa uudestaan, jotta voisin saada selville enemmän unesta, mutta mieleni yritti liian kiireisenä tajuta kaikkea. Lopulta nousin ylös. Huono ajatus.
Heti kun aloitin päiväni, minut valtasi pahin masennus, mitä olen koskaan kokenut. Tunsin ikään kuin menettäneeni parhaan ystäväni. En muista koskaan tunteneeni sellaista surua. Päiväni oli kamala. Itkin jatkuvasti ilman mitään syytä ja lopulta oli lähdettävä töistä. Valitettavasti tilanne ei ole paljon parantunut. Olen kuitenkin kotona nyt, jotta voin yrittää tajuta, mitä minussa tapahtuu. Ei ole tapahtunut mitään, minkä voisin ajatella saavan oloni tuntumaan näin kurjalta.
Minusta kuitenkin tuntuu, että olen menettänyt jotain tai jonkun. En ymmärrä. Elämäni on tullut paljon paremmaksi. Aloin lähestyä toisia ja olen saanut melko monia ystäviä. Mutta nyt en halua nähdä ketään. Haluan vain maata sängyssäni tai katsella jotain typerää televisiosta. Toivon, että pystyn vetämään itseni ulos tästä kamalasta tunteesta. Mietin, liittyykö se jotenkin tuohon uneen?
Mytre puhuu:
En löydä Mytriaa mistään. Tarkistin kontaktihenkilön ja hän oli hyvin masentunut. Luulen sen johtuvan siitä, että hän tuntee jonkin (Mytria) lähteneen, mutta epäilen, että ihminen ylipäätään tietää Mytrian olleen koskaan hänen kanssaan. Olen tarkistanut myös plejadilaisen planeettamme, mutta minulla ei ole aavistustakaan, mille aikajanalle hän olisi mennyt. Luulen, että hän halusi auttaa Almonia, mutta tuolle todellisuudelle on luotu monia aikajanoja.
*****
(Nyt kello oli noin 1.30 ja minun (Sue) oli aika mennä nukkumaan. Heräsin klo 7.30, koska näin hämmästyttävän ja hyvin realistisen unen, minkä nyt kerron.)
Olin aviomieheni kanssa jossain, mikä oli vieras paikka minulle. Ehkä olimme lomalla. Olimme ihmisten luona, joita en tuntenut, mutta näytimme tuntevan heidät unessa. Seurasi eri tilanteita, joita en muista ja jotka olivat luultavasti merkityksettömiä. Tärkeä osa oli, että unen loppua kohti oli paljon kiirettä ja hässäkkää, kun ihmiset ryntäilivät innostuneena, onnellisena ja pelottomana ja kehottivat kaikkia menemään ulos katsomaan "sitä".
Päätimme mieheni kanssa mennä ulos katsomaan, mistä kaikessa innostuksessa oli kyse. Katsoimme taivaalle ja valtava tähtialus oli aivan yläpuolellamme. Saatoin selvästi nähdä aluksen alapinnan. Alus oli muodoltaan kolmio. Se oli erittäin lähellä maata ja leijui pellon yllä, minkä ympärillä oli puita. Alus näytti valtavalta maasta katsottuna, mutta se oli luultavasti tiedustelualus, koska se ei ollut suurempi kuin tuo metsäaukio, millä seisoimme.
Unessa vaihtui aika - kenties tunteja tai seuraavaan päivään. Alus oli edelleen siinä, mutta se ei ollut laskeutunut tai yrittänyt ottaa kontaktia meihin. Parasta oli, ettei paikalla ollut armeijaa tai ihmisiä aseiden kanssa "vangitsemassa tukeutujaa". Näin ollen ainakaan unimaailmassani propaganda kamalista muukalaisista ei saanut valtaansa tietoisuuttamme.
Kukaan ei pelännyt tai kutsunut poliisia tai muita viranomaisia. Olimme pienessä, eristäytyneessä yhteisössä, mikä oli tottunut hoitamaan asiat itse. Näin kaikki sopeutuivat hitaasti siihen selvään tosiasiaan, että ovemme ulkopuolella oli alus. Heräsin kuvaan, missä aluksen asukkaat leijuivat jonkinlaisessa nesteessä, koska heidän täytyi sopeutua saastuneeseen todellisuuteemme, ennen kuin pystyivät lähtemään aluksesta.
Heti herättyäni menin tietokoneelle ja kirjoitin unen, ennen kuin unohtaisin mitään. Silti tiedän unohtaneeni asioita. Luullakseni on selvää, että alusten laskeutumiset ovat minulle melkoinen pakkomielle. Kuten monet tietävät, minut siepattiin lapsena, mitä jatkui luultavasti monta vuotta. Tuon kokemuksen hyvä puoli oli, etten pystynyt unohtamaan ITSEÄNI.
En pystynyt näin eksymään hyvin synkkään 3D-massamieleen vuodesta 1946 viime aikoihin saakka. Salaisuudet olivat normi ja amerikkalaiset vaiennettiin veden fluorilla ja uuden ja ihmeellisen televisiokeksinnön aivopesulla. Sitten oli monia kauhuelokuvia kamalista avaruusolennoista, jotka kaikki olivat erittäin rumia, pahoja ja jotka aikoivat tappaa tai syödä meidät. Onneksi oli joitain valonsäteitä, jotka kertoivat tositarinaa galaktisista ystävistämme.
Kuitenkin kauhuelokuvien kamalat kuvat olivat paljon tehokkaampia kuin totuus ystävällisistä olennoista, jotka tulivat erilaisesta maailmasta luoksemme ystävinä. Ei mikään ihme, että galaktisten oli unessani käytävä läpi jokin prosessi, ennen kuin he voivat tulla saastuneeseen maailmaamme.
He ovat ehkä odottaneet myös antaakseen meille tilaisuuden kulkea pelkojäämiemme läpi. Kenties ne jotka meistä ovat valmiita, voivat nostaa taajuutensa 3D-harhan yli. Kenties voimme nähdä totuuden leijuvan aivan päämme yläpuolella ja odottavan toteutumista.
En halua tehdä tästä artikkelista liian pitkää, mutta tunnen, että arcturuslaiset haluavat sanoa jotain, joten annan kirjoitukseni niille.
"Rakkaimmat ystävämme ja perheemme maan päällä. Kyllä, rakkaat ystävät, olette ylösnousemassa. Kuitenkin koko planeetta ylösnousee kanssanne. Siksi ette havaitse muutosta elämässänne, kun Gaia muuttuu teidän kanssanne. Gaian kasvit, eläimet, elementit ja elementaalit ovat valmiita ylösnousemukseen nyt. Ihmiskunta saa aikaan pitkän odotuksen. On helppoa osoittaa sormella pahaa kaveria, mutta liian monet ihmiset ovat sokeutuneet sille, mitä heidän maailmassaan tapahtuu.
"Liian monet ihmiset ovat eksyneet aivopesuun ja pelkoon. Kuitenkin monet eksyneistä alkavat herätä ja vaihtaa pelosta rakkauteen. Kuitenkin niiden jotka ovat jo hereillä, on alettava tulla ulos suojasta ja oltava ITSENSÄ. Niiden ykseystietoisuuden voima jotka yhdistyvät toivossa ja ehdottomassa rakkaudessa, luo ryhmähavainnon uudesta maasta.
"On monia, jotka heräävät nykyelämässään. Gaia on kuitenkin moniulotteinen olento. Näin ollen ne jotka voivat kerääntyä ykseydessä ja laajentaa ryhmätietoisuutensa Gaian planeettatietoisuuden korkeampaan ilmaisuun, voivat aloittaa uuden maan luomisen. Luominen ei tietenkään ole oikea sana, kun viidennen ulottuvuuden maa on ajan ulkopuolella. Näin se on ääretön. Kollektiivitietoisuus pystyy kuitenkin luomaan havainnon uudesta maasta.
"Luotte tämän kokemuksen laajentamalla tietoisuuttanne riittävästi, jotta voitte aktivoida korkeamman havaintotapanne. Korkeampi valo Galaktisesta keskuksesta aktivoi tämän tietoisuuden laajentumisen. Kuitenkin te olette siellä, missä huomionne on. Siksi teidän tarvitsee jatkaa huomionne irrottamista siitä pimeydestä, mitä on jäljellä maan päällä, ja kohdistaa se valopolkuun uudelle maapallolle.
"On monia, jotka ovat "puhdistusryhmää". Nämä ihmiset hillitsevät vapaaehtoisesti niitä, jotka valitsevat väkivallan ja propagandan, jotta nämä eivät voi sekaantua niihin, joka ovat vapaaehtoisesti uuden maan tietoisia luojia. Teidän, tietoisten luojien, on vapautettava mielenne pelkoviesteistä ja myriadeista väkivallanteoista. Voitte jättää sen työn puhdistusryhmälle sekä galaktisille.
"Jokainen teistä on valinnut panoksensa jo ennen syntymäänsä. Luottakaa siksi vaistoihinne. Jos olette puhdistusryhmässä, olette erittäin kiireinen, mutta jos pystytte ottamaan vastaan tämän viestin tai muita vastaavia, pystytte olemaan myös kontaktissa galaktisen perheenne ja korkeampien ilmaisujenne kanssa, kun täytätte tätä tehtäväänne. Haluamme antaa siunauksemme niille, jotka ovat valinneet vaikean tehtävän, ja nostamme hattua rohkeudellenne.
"Niiden jotka ovat päättäneet olla luojia, on jätettävä maan konfliktit puhdistusryhmälle, jotta he voivat kanssaluoda havainnon uudesta maasta. Muistakaa, että uskomukset määräävät tietoisuustilan, tietoisuustila määrää havainnot ja elätte havaitsemassanne todellisuudessa. Näin ollen ensisijainen tehtävänne uuden maan luojina on ylläpitää korkein tietoisuustila, mihin kykenette, niin kauan ja niin usein kun pysytte.
"Kuten jo tiedätte, korkean tietoisuustilan ylläpitäminen pelkopohjaisen todellisuuden keskellä ei ole mikään pikkutehtävä. Olette kuitenkin avaajia. Laajentuneen havaintotapanne kautta hahmotatte sellaista, mitä toiset eivät voi havaita, koska he tekevät herkeämättä kovasti työtä tai heidän tietoisuutensa on täynnä pelkoa. Uusi maa on ajan rajoitusten ulkopuolella. Näin se on myös paikan ulkopuolella. Siksi uusi maa on tässä ja nyt, korkeammassa tietoisuustilassanne.
"Kun työskentelette toisten kanssa, vahvistatte henkilökohtaisen tietoisuustilanne ryhmätietoisuudeksi Sitten kun ryhmänne yhdistyy Gaian kanssa, vahvistatte tietoisuutenne planeettatietoisuustilaksi. Tässä planeettatietoisuuden korkeammassa ilmaisussa uusi maa voi juurtua Gaian fyysiseen kehoon.
"Sitten kaikki jotka pystyvät yhdistymään Gaian kanssa, yhdistyvät uuden maan kanssa, sekä kaikki jotka yhdistyvät laajentuneen planeettatietoisuuden kanssa, yhdistyvät uuden maan kanssa. Planeettatietoisuutenne on ollut kiinnittyneenä pelon ja konfliktin maailmaan. Teidän ei tarvitse kiinnittää todellisuushavaintoanne tuohon maaversioon. Sen sijaan irrottautukaa tuota maaversiosta ja keskittäkää laajentunut tietoisuutenne ylösnousseeseen viidennen ulottuvuuden uuteen maaversioon.
"Ajattelette ehkä: "Miten se voi olla näin yksinkertaista?" Kuitenkin irrottautuminen havaintotavasta, minkä olette tunteneet todeksi, ja kiinnittyminen havaintotapaan, mikä teidät on kasvatettu uskomaan vain omaksi mielikuvitukseksenne, on hyvin kaukana yksinkertaisesta. Lisäksi irrottautuminen siitä, minkä olette tunteneet, ja huomionne kiinnittäminen siihen, mitä luotte, vaatii suurta sisäistä rohkeutta, päättäväisyyttä ja voimaa.
"Jätämme teidät tämän ajatuksen ja unelmienne kanssa.
Arcturuslaiset"
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.