URIEL PARANTAA
Kanavoinut ja kirjoittanut Jennifer Hoffman (www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 9.1.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
ARKKIENKELI URIEL: Te ja Jumala olette yhtä
Ei ole mitään erillisyyttä teidän ja Lähteen tai Jumalan tai universumin tai sen energian välillä, mikä tukee, ravitsee, yhdistää ja ylläpitää kaikkia ja kaikkea universumissa. Tuomitseminen mikä erottaa ihmiset jumaluudestaan, on vain ajatuksia, jotka eivät voi tuhota totuutta, mikä on koodattuna kantamaanne valoon. Se mitä kutsutaan erillisyydeksi, tunnetaan myös pimeytenä tai pelkona ja se on ainoa asia, mikä erottaa teidät ykseydestänne Lähteen kanssa.
Mutta tämä erillisyys on ihmisissä, koska Lähteen on mahdotonta olla erillään siitä, mikä on sen omaa valoa, ja te olette tuon valon säteilyä. Silloin kun muistatte, että "te ja Jumala olette yhtä", ne pelkokerrokset jotka tunnette arvottomuutena ja erillisyytenä, vapautuvat. Sielunne on taakaton ja se voi hengittää sisään valoa, vapautua kolmannen ulottuvuuden oppimisenergian tiheydestä. Hetkeksi voitte muistaa tai liittyä taas Jumalaan.
Yhdistymismatkalla on väistämätön loppu ja se tapahtuu kaikille ihmisille, jokaiselle omana aikanaan. Karman ja parantumisen kierto jatkuu jokaisella sielulla, kunnes se muistaa, että se on yhtä Lähteen kanssa, pystyy muistamaan valonsa, syleilemään rakkautta ja oppimaan anteeksiantoa. Samalla kun maan syklissä on ylösnousemuspolku, kaikki ihmiset pystyvät kokemaan yhdistymisen ja ylösnousemisen, mutta eivät yhtenä tapahtumana. Sen sijaan kyse on matkasta, jolla jokainen sielu on ja on ollut kolmannen ulottuvuuden kokemustensa alkamisesta saakka.
Nähkää itsenne yhtenä Jumalan kanssa ja tietäkää, että olette Jumalan valoa ja että valonne lähde on sisällänne ja aina kanssanne. Ei ole muuta erillisyyttä, kuin se, minkä uskotte luoneenne, eikä se ole henkinen totuus, mikä on ainoa totuus. Tietäkää, että "minä ja Jumala olemme yhtä", tehkää tästä päivittäinen affirmaationne ja hengittäkää sisään valoa, mikä on sen valoa, rakkautta ja totuutta, kuka olette.
Uskot, mitä näet
Yksi vuoden kolmesta teemasta on harmonia, kuten kirjoitin vuoden 2012 ennusteissa. Samalla kun olemme aina harmoniassa jonkin kanssa, koska tämä on peili todellisuudestamme, alamme kyseenalaistaa, olemmeko harmoniassa sen kanssa, mikä heijastaa energiaresurssiemme parasta käyttöä. Harmonia virtaa uskomuksistamme ja siitä, mitä näemme ympärillämme, ja on jatkuvaa energian sisään- ja ulosvirtausta, mikä hyväksyy tai torjuu, vahvistaa tai kieltää todellisuutemme ja sen, minkä kanssa olemme harmoniassa.
Todellisuutemme peilaa vain ajatuksiamme ja kuitenkin annamme sille hyvin paljon enemmän voimaa. Uskomme, että koska se on todellisuuttamme, sen on oltava totta, ja se ajatus, että se voisi olla harhaa, minkä voimme muuttaa tahdonalaisesti - kuin laittaisi käden tyyneen lampeen ja loisi paljon väreitä - on käsittämätön. Kuitenkaan se mitä näemme, ei ole totta - uskomuksemme siitä antavat sille pysyvän paikan harhassamme. Uskomme sen, mitä näemme, ja kuitenkin se mitä uskomme, luo sen, mitä näemme.
Esimerkiksi köyhyystietoisuus heijastuu taloudelliseen tilanteeseemme. Todellisuus ehkä on, ettei meillä ole rahaa, mutta se on todellisuus, mikä on heijastusta sisäisistä viesteistämme koskien yltäkylläisyyttä, ansaitsevuutta, arvokkuutta ja itsensä rakastamista. Niinpä köyhyys mitä koemme jollain hetkellä, on se, mitä näemme, mutta se johtuu vain siitä, että uskomme, että tämä meidän pitäisi nähdä. Sitten meidän on aika muuttaa harhaa harmonisoitumalla uusiin uskomuksiin ja ajatuksiin, jotka keskittyvät vaurauteen, ja tämä luo uudenlaisen harmonian. Siihen saakka kunnes teemme tämän, olemme harmoniassa köyhyystietoisuutemme kanssa, ja sen luomme itsellemme.
Siksi aikomus on avaimemme vuoden 2012 voimakkaiden energioiden hallitsemiseen, mitkä vaativat meiltä täyttä sitoutumista elämänpolkuumme ja kanssaluomiseen. Samalla kun pyydämme voimaa ja haluamme olla voimakas, epäröimme, kun käsitämme kaikki seuraamukset, mitä se merkitsee. Se vaatii vastuullisuutta, vilpittömyyttä ja tietysti harmoniaa oman suuruutemme kanssa. Olemmeko valmis kokemaan elämää korkeimpien energioidemme, kykyjemme ja voimamme täyteydestä? Sanomme olevamme ja sitten mietimme mahdollisia tuloksia ja alamme peruuttaa. Silloin kun olemme uppoutuneet tälle energiatasolle, meidän on oltava sitoutunut omaan polkuumme ja täysin tietoinen harhan voimasta, mutta myös omasta suuremmasta voimastamme muuttaa sitä koska tahansa.
Uusi vuosi, uusi sinä?
Joku lähetti minulle sähköpostin uuden minän luomisesta uutta vuotta varten. Ajattelin sitä hetken ja sitten päätin, etten halunnut uutta minua, olen täysin tyytyväinen siihen, mikä olen tällä hetkellä, erityisesti jos "uuden minun" saaminen merkitsee kaiken sen oppimisen, parantumisen, kasvamisen ja transformoitumisen läpikäymistä, mitä olen tehnyt kuluneiden 15 vuoden aikana. Haluaisin mieluummin saada kokonaisen/eheän minun, sellaisen joka on täysin harmoniassa ja valmis parantumis- ja puhdistumistyöni osalta, jotta voin tehdä uusia valintoja elämässäni.
Miten paljon painetta laitamme itsellemme muuttuaksemme tai transformoituaksemme, koska on vuoden alku? Mitä jos emme ole valmiita muuttumaan 1.1. ja se tapahtuu vasta 31.3.? Tuntuuko meistä pahalta kolme kuukautta, koska meidän täytyy laittaa "uusi minä" odottamaan? Tiedän, että saamme uusia oivalluksia joka päivä ja tämä transformoi elämäämme ainoalla tavalla, miten sitä voi muuttaa - askel kerrallaan. Muutospaineen aiheuttaminen itsellemme vain, koska on 1.1., on kutsu kritisoida ja tuomita itseämme.
Annoin äskettäin pois tavaroita, joissa olin roikkunut vuosia. En ollut käyttänyt niitä pitkään aikaan, mutta ajattelin, että käyttäisin, joten ne jäivät kaappiin siihen saakka, kunnes päättäisin, että niistä olisi taas minulle hyötyä. Sitten yhtenä päivänä viime viikolla otin jotain kaapista ja näin nämä tavarat ja ihmettelin, miksi pidän näitä. Yhteys oli poissa ja olin valmis päästämään niistä irti. Ja niin vaivattomasti vapautuminen voi tapahtua, kunhan emme painosta itseämme muuttumaan liian nopeasti.
Muutumme aina hengessä, ennen kuin muutumme fyysisyydessä, joten kun meistä tulee tietoisempi siitä, mitä meille tapahtuu henkitasolla, voimme myös tulla tietoiseksi siitä, mikä voi tuntua aineelliselta pysähtyneisyydeltä. Tämä on aikaa olla lempeä itsellemme ja muistaa, että kanamme energiajälkiä, jotka ovat olleet kanssamme aioneita. Parantumisen vähittäinen prosessi valmistelee meitä korvaamaan sen, mistä päästämme irti, jotta täytämme ja tyhjennämme kuppiamme aina samaan aikaan. Ja tämä on paljon lempeämpi, kokonaisvaltaisempi ja harmonisempi lähestymistapa uuden minun luomisessa, sellainen jonka voimme ylläpitää ja mikä tukee meitä elämänmatkamme seuraavilla askelilla.
Äitisopimus
Naisen rooli yhteiskunnassa on perinteisesti ollut saada lapsia, olla hyvä äiti ja kasvattaa lapsensa syntymästä aikuisuuteen. Sitten tapahtui jotain ja naiset eivät halunneet saada lapsia tai heillä oli ei-toivottu raskaus ja he tekivät abortin tai antoivat lapsen adoptoitavaksi. Sitten äskettäin naiset alkoivat menettää huoltajuuden lapsiinsa avioeroissa. Olivatko he huonoja äitejä, koska he päättivät olla lapsettomia, tehdä abortin tai antaa lapsensa adoptoitavaksi? Olivatko he huonoja äitejä (tai naisia), koska he eivät kasvattaneet lapsiaan?
Äitiys on monimutkainen sielusopimus, mihin sisältyy sieluryhmädynamiikkaa, sielulupauksia, sitoumuksia ja usein raskasta karmaa. On suuri ero sopimuksessa tuoda lapsi maailmaan (mihin liittyy energian, karman ja DNA:n jakaminen) ja auttaa lasta tulemaan aikuiseksi. Jokaista lasta joka hedelmöitetään, ei ole suunniteltu kasvatettavaksi sille naiselle, joka häntä kantaa. Tämä on yhteiskunnallinen standardi, mikä ei ota huomioon elämänmatkamme henkisiä puolia.
Ei ole mitään standardiäitisopimusta, jokainen tilanne riippuu sielusopimuksesta äidin ja lapsen välillä. Myös adoptio- tai aborttitapauksessa on sopimus siitä, mitä tapahtuu sopimuksen täyttämiseksi. Useammat isät saavat lasten huoltajuuden ja hoitavat lapsia, mikä on yksi osa äitisopimusta vanhempien ja lapsen välillä. Lapsi tarvitsee tuon isän energiaa, vaikkei hän ole paras isä (ja se on toinen aihe).
Painotus perinteiseen ja rakastavaan standardikotitalouteen ei kunnioita sielumme halua parantua, minkä vuoksi tulemme kolmanteen ulottuvuuteen. Ja yhteiskunnalliset standardit tuomitsevat äitejä ankarasti siitä, etteivät nämä noudata perinteistä äitiroolia. Muuttuva ihmisen toimintamalli sallii aionien karman parantua, niin että voimme elää korkeimpien puoliemme kautta karmattomana. Uudet lapsisukupolvet valitsevat vanhemmat, jotka auttavat heitä saattamaan loppuun karmakierron sieluryhmässä, ja tästä syystä tapahtuu asioita, jotka henkisestä perspektiivistä ovat karman loppuunsaattamista, mutta aineellisesta perspektiivistä ne tuomitaan pahaksi tai vääräksi.
-----------
Kanavoinut ja kirjoittanut Jennifer Hoffman (www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 9.1.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
ARKKIENKELI URIEL: Te ja Jumala olette yhtä
Ei ole mitään erillisyyttä teidän ja Lähteen tai Jumalan tai universumin tai sen energian välillä, mikä tukee, ravitsee, yhdistää ja ylläpitää kaikkia ja kaikkea universumissa. Tuomitseminen mikä erottaa ihmiset jumaluudestaan, on vain ajatuksia, jotka eivät voi tuhota totuutta, mikä on koodattuna kantamaanne valoon. Se mitä kutsutaan erillisyydeksi, tunnetaan myös pimeytenä tai pelkona ja se on ainoa asia, mikä erottaa teidät ykseydestänne Lähteen kanssa.
Mutta tämä erillisyys on ihmisissä, koska Lähteen on mahdotonta olla erillään siitä, mikä on sen omaa valoa, ja te olette tuon valon säteilyä. Silloin kun muistatte, että "te ja Jumala olette yhtä", ne pelkokerrokset jotka tunnette arvottomuutena ja erillisyytenä, vapautuvat. Sielunne on taakaton ja se voi hengittää sisään valoa, vapautua kolmannen ulottuvuuden oppimisenergian tiheydestä. Hetkeksi voitte muistaa tai liittyä taas Jumalaan.
Yhdistymismatkalla on väistämätön loppu ja se tapahtuu kaikille ihmisille, jokaiselle omana aikanaan. Karman ja parantumisen kierto jatkuu jokaisella sielulla, kunnes se muistaa, että se on yhtä Lähteen kanssa, pystyy muistamaan valonsa, syleilemään rakkautta ja oppimaan anteeksiantoa. Samalla kun maan syklissä on ylösnousemuspolku, kaikki ihmiset pystyvät kokemaan yhdistymisen ja ylösnousemisen, mutta eivät yhtenä tapahtumana. Sen sijaan kyse on matkasta, jolla jokainen sielu on ja on ollut kolmannen ulottuvuuden kokemustensa alkamisesta saakka.
Nähkää itsenne yhtenä Jumalan kanssa ja tietäkää, että olette Jumalan valoa ja että valonne lähde on sisällänne ja aina kanssanne. Ei ole muuta erillisyyttä, kuin se, minkä uskotte luoneenne, eikä se ole henkinen totuus, mikä on ainoa totuus. Tietäkää, että "minä ja Jumala olemme yhtä", tehkää tästä päivittäinen affirmaationne ja hengittäkää sisään valoa, mikä on sen valoa, rakkautta ja totuutta, kuka olette.
Uskot, mitä näet
Yksi vuoden kolmesta teemasta on harmonia, kuten kirjoitin vuoden 2012 ennusteissa. Samalla kun olemme aina harmoniassa jonkin kanssa, koska tämä on peili todellisuudestamme, alamme kyseenalaistaa, olemmeko harmoniassa sen kanssa, mikä heijastaa energiaresurssiemme parasta käyttöä. Harmonia virtaa uskomuksistamme ja siitä, mitä näemme ympärillämme, ja on jatkuvaa energian sisään- ja ulosvirtausta, mikä hyväksyy tai torjuu, vahvistaa tai kieltää todellisuutemme ja sen, minkä kanssa olemme harmoniassa.
Todellisuutemme peilaa vain ajatuksiamme ja kuitenkin annamme sille hyvin paljon enemmän voimaa. Uskomme, että koska se on todellisuuttamme, sen on oltava totta, ja se ajatus, että se voisi olla harhaa, minkä voimme muuttaa tahdonalaisesti - kuin laittaisi käden tyyneen lampeen ja loisi paljon väreitä - on käsittämätön. Kuitenkaan se mitä näemme, ei ole totta - uskomuksemme siitä antavat sille pysyvän paikan harhassamme. Uskomme sen, mitä näemme, ja kuitenkin se mitä uskomme, luo sen, mitä näemme.
Esimerkiksi köyhyystietoisuus heijastuu taloudelliseen tilanteeseemme. Todellisuus ehkä on, ettei meillä ole rahaa, mutta se on todellisuus, mikä on heijastusta sisäisistä viesteistämme koskien yltäkylläisyyttä, ansaitsevuutta, arvokkuutta ja itsensä rakastamista. Niinpä köyhyys mitä koemme jollain hetkellä, on se, mitä näemme, mutta se johtuu vain siitä, että uskomme, että tämä meidän pitäisi nähdä. Sitten meidän on aika muuttaa harhaa harmonisoitumalla uusiin uskomuksiin ja ajatuksiin, jotka keskittyvät vaurauteen, ja tämä luo uudenlaisen harmonian. Siihen saakka kunnes teemme tämän, olemme harmoniassa köyhyystietoisuutemme kanssa, ja sen luomme itsellemme.
Siksi aikomus on avaimemme vuoden 2012 voimakkaiden energioiden hallitsemiseen, mitkä vaativat meiltä täyttä sitoutumista elämänpolkuumme ja kanssaluomiseen. Samalla kun pyydämme voimaa ja haluamme olla voimakas, epäröimme, kun käsitämme kaikki seuraamukset, mitä se merkitsee. Se vaatii vastuullisuutta, vilpittömyyttä ja tietysti harmoniaa oman suuruutemme kanssa. Olemmeko valmis kokemaan elämää korkeimpien energioidemme, kykyjemme ja voimamme täyteydestä? Sanomme olevamme ja sitten mietimme mahdollisia tuloksia ja alamme peruuttaa. Silloin kun olemme uppoutuneet tälle energiatasolle, meidän on oltava sitoutunut omaan polkuumme ja täysin tietoinen harhan voimasta, mutta myös omasta suuremmasta voimastamme muuttaa sitä koska tahansa.
Uusi vuosi, uusi sinä?
Joku lähetti minulle sähköpostin uuden minän luomisesta uutta vuotta varten. Ajattelin sitä hetken ja sitten päätin, etten halunnut uutta minua, olen täysin tyytyväinen siihen, mikä olen tällä hetkellä, erityisesti jos "uuden minun" saaminen merkitsee kaiken sen oppimisen, parantumisen, kasvamisen ja transformoitumisen läpikäymistä, mitä olen tehnyt kuluneiden 15 vuoden aikana. Haluaisin mieluummin saada kokonaisen/eheän minun, sellaisen joka on täysin harmoniassa ja valmis parantumis- ja puhdistumistyöni osalta, jotta voin tehdä uusia valintoja elämässäni.
Miten paljon painetta laitamme itsellemme muuttuaksemme tai transformoituaksemme, koska on vuoden alku? Mitä jos emme ole valmiita muuttumaan 1.1. ja se tapahtuu vasta 31.3.? Tuntuuko meistä pahalta kolme kuukautta, koska meidän täytyy laittaa "uusi minä" odottamaan? Tiedän, että saamme uusia oivalluksia joka päivä ja tämä transformoi elämäämme ainoalla tavalla, miten sitä voi muuttaa - askel kerrallaan. Muutospaineen aiheuttaminen itsellemme vain, koska on 1.1., on kutsu kritisoida ja tuomita itseämme.
Annoin äskettäin pois tavaroita, joissa olin roikkunut vuosia. En ollut käyttänyt niitä pitkään aikaan, mutta ajattelin, että käyttäisin, joten ne jäivät kaappiin siihen saakka, kunnes päättäisin, että niistä olisi taas minulle hyötyä. Sitten yhtenä päivänä viime viikolla otin jotain kaapista ja näin nämä tavarat ja ihmettelin, miksi pidän näitä. Yhteys oli poissa ja olin valmis päästämään niistä irti. Ja niin vaivattomasti vapautuminen voi tapahtua, kunhan emme painosta itseämme muuttumaan liian nopeasti.
Muutumme aina hengessä, ennen kuin muutumme fyysisyydessä, joten kun meistä tulee tietoisempi siitä, mitä meille tapahtuu henkitasolla, voimme myös tulla tietoiseksi siitä, mikä voi tuntua aineelliselta pysähtyneisyydeltä. Tämä on aikaa olla lempeä itsellemme ja muistaa, että kanamme energiajälkiä, jotka ovat olleet kanssamme aioneita. Parantumisen vähittäinen prosessi valmistelee meitä korvaamaan sen, mistä päästämme irti, jotta täytämme ja tyhjennämme kuppiamme aina samaan aikaan. Ja tämä on paljon lempeämpi, kokonaisvaltaisempi ja harmonisempi lähestymistapa uuden minun luomisessa, sellainen jonka voimme ylläpitää ja mikä tukee meitä elämänmatkamme seuraavilla askelilla.
Äitisopimus
Naisen rooli yhteiskunnassa on perinteisesti ollut saada lapsia, olla hyvä äiti ja kasvattaa lapsensa syntymästä aikuisuuteen. Sitten tapahtui jotain ja naiset eivät halunneet saada lapsia tai heillä oli ei-toivottu raskaus ja he tekivät abortin tai antoivat lapsen adoptoitavaksi. Sitten äskettäin naiset alkoivat menettää huoltajuuden lapsiinsa avioeroissa. Olivatko he huonoja äitejä, koska he päättivät olla lapsettomia, tehdä abortin tai antaa lapsensa adoptoitavaksi? Olivatko he huonoja äitejä (tai naisia), koska he eivät kasvattaneet lapsiaan?
Äitiys on monimutkainen sielusopimus, mihin sisältyy sieluryhmädynamiikkaa, sielulupauksia, sitoumuksia ja usein raskasta karmaa. On suuri ero sopimuksessa tuoda lapsi maailmaan (mihin liittyy energian, karman ja DNA:n jakaminen) ja auttaa lasta tulemaan aikuiseksi. Jokaista lasta joka hedelmöitetään, ei ole suunniteltu kasvatettavaksi sille naiselle, joka häntä kantaa. Tämä on yhteiskunnallinen standardi, mikä ei ota huomioon elämänmatkamme henkisiä puolia.
Ei ole mitään standardiäitisopimusta, jokainen tilanne riippuu sielusopimuksesta äidin ja lapsen välillä. Myös adoptio- tai aborttitapauksessa on sopimus siitä, mitä tapahtuu sopimuksen täyttämiseksi. Useammat isät saavat lasten huoltajuuden ja hoitavat lapsia, mikä on yksi osa äitisopimusta vanhempien ja lapsen välillä. Lapsi tarvitsee tuon isän energiaa, vaikkei hän ole paras isä (ja se on toinen aihe).
Painotus perinteiseen ja rakastavaan standardikotitalouteen ei kunnioita sielumme halua parantua, minkä vuoksi tulemme kolmanteen ulottuvuuteen. Ja yhteiskunnalliset standardit tuomitsevat äitejä ankarasti siitä, etteivät nämä noudata perinteistä äitiroolia. Muuttuva ihmisen toimintamalli sallii aionien karman parantua, niin että voimme elää korkeimpien puoliemme kautta karmattomana. Uudet lapsisukupolvet valitsevat vanhemmat, jotka auttavat heitä saattamaan loppuun karmakierron sieluryhmässä, ja tästä syystä tapahtuu asioita, jotka henkisestä perspektiivistä ovat karman loppuunsaattamista, mutta aineellisesta perspektiivistä ne tuomitaan pahaksi tai vääräksi.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja http://luxonia.com/viestit. Näillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.