VIHJEPUHELIN SOI - AIOTKO VASTATA?
Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
27.10.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Hei kaikki,
Muistan, että monta kertaa universumi on yrittänyt estää minua tekemästä jotain, minkä halusin tehdä joka tapauksessa. Riippumatta siitä miten monia esteitä laitettiin tielleni, kuljin eteenpäin ja päätin onnistua kaiken kustannuksella. Ja maksoin hinnan aikana, energiana ja sydänsuruna. Miksi en nähnyt vihjeitä - varoituksia siitä, ettei polkuni ollut paras minulle? Mikä sai minut etenemään suunnitelmissani ja päättäväisenä katsomaan, mitä edessäni oli, riippumatta hinnasta (ja joskus se maksoi paljon)! Vihjepuhelin soi usein elämässäni enkä vastaa, koska en halua kuulla viestejä, mutta olen oppinut kuuntelemaan ja sitten odottamaan lisäinformaatiota, koska vihjepuhelin kertoo minulle aina tarkkaan, mitä minun tarvitsee kuulla.
Luulen, että Oinas-syntymämerkilläni on jotain tekemistä asian kanssa - voin olla hyvin itsepäinen, mutta on myös pelkoa. Mitä jos ei olekaan mitään muuta kuin se, minkä näin ainoana vaihtoehtonani? Jos tämä ei toimisi, minun olisi aloitettava taas alusta. Kun vihjepuhelin alkoi siis soida tapahtumina, tilanteina ja merkkeinä ja vihjeinä kaikkialta, teeskentelin olevani kuuro ja sokea ja olin piittaamatta niistä.
Yksi tilanne tulee mielessäni esiin upeana esimerkkinä tästä. Halusin päästä töihin erääseen yritykseen ja olin onnistunut saamaan yhteyden toimitusjohtajaan ja pääsemään haastatteluun. Tämä oli johtava teknologiayritys, jota ihailin ja arvostin, ja todella halusin saada tämän työpaikan. Niinpä olin toimitusjohtajan ja sen osastopäällikön haastattelussa, jonka kanssa työskentelisin. Toimitusjohtaja oli vakuuttunut, mutta toinen mies oli vähän hermostunut, koska olin kokeneempi ja pätevämpi kuin hän. Huomasin hänen tarkkailevan minua ja saatoin nähdä, että hän oli hyvin levoton. (Vihje 1)
Mutta koska olin tehnyt vaikutuksen toimitusjohtajaan, olin varma työpaikan saannista. Niinpä pidin yhteyttä ja odotin tarjouskirjettä. Sillä välin sain useita muita haastattelutarjouksia, mutta torjuin ne, koska tiesin, että saisin tämän työpaikan. Kun soitin osastopäällikölle, hän ei ollut koskaan paikalla eikä koskaan soittanut takaisin. (Vihje 2) Sitten soitin toimitusjohtajalle ja hän sanoi, että asia oli poissa hänen käsistään ja kaikki riippuisi osastopäälliköstä (joten hän ei aikonut tukea minua). (Vihje 3)
Minulla oli yrityksen tuottama ohjelmisto ja yhtenä päivänä, kuukausi haastatteluni jälkeen ja soitettuani toisen kerran yritykseen, avasin työpöytäni laatikon ottaakseni cd:n ja se oli haljennut. Miten se tapahtui, oli mysteeri minulle, koska pidin sitä aina tuossa laatikossa muiden levyjen kanssa ja vain se oli rikki. (Vihje 4) Niinpä soitin yritykseen, mikä sijaitsi kaupungissani, ja pyysin uutta tilalle. Minulle sanottiin, että voisin käydä hakemassa sen.
Ajoin toimistolle ja kävelin ovelle eikä se auennut. Vastaanottovirkailija yritti painaa summeria monta kertaa, mutta ovi oli juuttunut kiinni. Lopulta hän tuli avaamaan oven minulle eikä se avautunut hänellekään. (Vihje 5) Yritin vetää sitä auki ulkopuolelta ja hän työnsi sitä sisäpuolelta eikä se auennut. Useiden yritysten jälkeen (nainen sanoi, ettei niin ollut koskaan ennen tapahtunut) ovi avautui, sain cd:ni ja menin kotiin.
Viesti oli selvä, ovi tuohon työpaikkaan oli juuttunut kiinni ja minun oli katsottava muualle. Se oli vaatinut minulta vain kuukauden, kymmeniä puhelinsoittoja, paljon turhautumista ja sivuutettuja tilaisuuksia. Vihjepuhelin oli soinut äänekkäästi, mutten kuunnellut. Halusin tuon työpaikan ja tein kaikkeni saadakseni sen.
Vihjepuhelin on universumin tapa kertoa meille, ettei tavoittelemamme asia ole paras polkumme. Mutta koska usein ollessamme tilanteessa, missä tunnemme vaihtoehtojemme olevan rajatut tai haluamme todella tavoittelemaamme, näemme vihjepuhelimen yhtenä esteenä polullamme. Se on, mutta se yrittää saada meidät muuttamaan fokustamme, siirtymään toiseen suuntaan, päästämään irti tahdostamme ja antautumaan prosessille.
Miten voimme antautua, kun tarvitsemme työtä, haluamme tuon suhteen, sydämemme on siinä, mitä tavoittelemme, tai ajattelemme, että se on upein mahdollinen asia? Meidän on vastattava vihjepuhelimeen ja kuunneltava sen viestit. Sitten voimme päästää irti siitä, mitä tavoittelemme niin kovasti (siinä on suuri vihje, kun haluamme jotain niin paljon, että teemme mitä tahansa saadaksemme sen) ja nähdä, mitä sen ulkopuolella on.
Silloin kun keskitymme tiettyyn lopputulokseen, meille tulee putkinäkö ja olemme tietämättömiä kaikesta muusta. Perspektiivimme on poissa, kuten on myös kykymme kysyä, onko tämä oikea ja paras vaihtoehto meille. Mitä kovempaa vihjepuhelin soi, sitä enemmän vastustamme sen viestejä, ja kuitenkin meidän täytyy kuulla ne. Sitten tunnemme olevamme estettyjä ja jumissa ja meillä on kaksi vaihtoehtoa: puskea eteenpäin tai pysähtyä ja odottaa lisää informaatiota. Voimmeko päästää irti tästä unelmasta ja luottaa, että toinen korvaa sen paikan? Se on vaikeaa, mutta jos vihjepuhelin soi, sillä on meille viesti, joka sisältää toisen vaihtoehdon. Ja on parhaan etumme mukaista vastata.
Soiko vihjepuhelin elämässäsi? Mitä sellaisia viestejä sillä on sinulle, mitä et halua kuulla? Voitko ottaa sen riskin, että sinulle on oikeita ja parhaita vaihtoehtoja, vaikka se merkitseekin, että sinun on päästettävä irti siitä, mihin olet laittanut sydämesi, ja annettava universumin tuoda sinulle jotain muuta? Et ehkä halua tehdä tätä, mutta jos avaudut toisille mahdollisuuksille, saatat yllättyä, mitä voi tapahtua.
Näinä mielenkiintoisina transformaatioaikoina voimme pakahtua elämämme tapahtumista, mutta on aina muita ratkaisuja. Tässä on muutamia asioita auttamaan läpi vaikeista hetkistä elämässäsi.
Pysy tyynenä, keskittyneenä ja tietoisena ja muista, että ajatuksesi luovat elämäsi joka hetki. Ajattele parhaita ajatuksia.
Kun pohdit tätä ja muita asioita, joita tapahtuu tällä hetkellä, muista:
Hyväksy kaikki ymmärryksen lahjat kiitollisuudella ja käytä niitä anteeksiantoon, irtipäästämiseen ja parantumiseen joka tilanteessa.
Pyydä opastusta ja vahvistusta ja sitten odota sitä tulevan.
Ennen kaikkea, ole kiitollinen tästä tilaisuudesta olla osana ihmiskunnan hämmästyttävää tietoisuusmuutosta, kun kaikki ylösnousemme ihmeiden värähtelyyn.
Monia siunauksia näinä taianomaisina ja hämmästyttävinä aikoina,
Jennifer Hoffman
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
27.10.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Hei kaikki,
Muistan, että monta kertaa universumi on yrittänyt estää minua tekemästä jotain, minkä halusin tehdä joka tapauksessa. Riippumatta siitä miten monia esteitä laitettiin tielleni, kuljin eteenpäin ja päätin onnistua kaiken kustannuksella. Ja maksoin hinnan aikana, energiana ja sydänsuruna. Miksi en nähnyt vihjeitä - varoituksia siitä, ettei polkuni ollut paras minulle? Mikä sai minut etenemään suunnitelmissani ja päättäväisenä katsomaan, mitä edessäni oli, riippumatta hinnasta (ja joskus se maksoi paljon)! Vihjepuhelin soi usein elämässäni enkä vastaa, koska en halua kuulla viestejä, mutta olen oppinut kuuntelemaan ja sitten odottamaan lisäinformaatiota, koska vihjepuhelin kertoo minulle aina tarkkaan, mitä minun tarvitsee kuulla.
Luulen, että Oinas-syntymämerkilläni on jotain tekemistä asian kanssa - voin olla hyvin itsepäinen, mutta on myös pelkoa. Mitä jos ei olekaan mitään muuta kuin se, minkä näin ainoana vaihtoehtonani? Jos tämä ei toimisi, minun olisi aloitettava taas alusta. Kun vihjepuhelin alkoi siis soida tapahtumina, tilanteina ja merkkeinä ja vihjeinä kaikkialta, teeskentelin olevani kuuro ja sokea ja olin piittaamatta niistä.
Yksi tilanne tulee mielessäni esiin upeana esimerkkinä tästä. Halusin päästä töihin erääseen yritykseen ja olin onnistunut saamaan yhteyden toimitusjohtajaan ja pääsemään haastatteluun. Tämä oli johtava teknologiayritys, jota ihailin ja arvostin, ja todella halusin saada tämän työpaikan. Niinpä olin toimitusjohtajan ja sen osastopäällikön haastattelussa, jonka kanssa työskentelisin. Toimitusjohtaja oli vakuuttunut, mutta toinen mies oli vähän hermostunut, koska olin kokeneempi ja pätevämpi kuin hän. Huomasin hänen tarkkailevan minua ja saatoin nähdä, että hän oli hyvin levoton. (Vihje 1)
Mutta koska olin tehnyt vaikutuksen toimitusjohtajaan, olin varma työpaikan saannista. Niinpä pidin yhteyttä ja odotin tarjouskirjettä. Sillä välin sain useita muita haastattelutarjouksia, mutta torjuin ne, koska tiesin, että saisin tämän työpaikan. Kun soitin osastopäällikölle, hän ei ollut koskaan paikalla eikä koskaan soittanut takaisin. (Vihje 2) Sitten soitin toimitusjohtajalle ja hän sanoi, että asia oli poissa hänen käsistään ja kaikki riippuisi osastopäälliköstä (joten hän ei aikonut tukea minua). (Vihje 3)
Minulla oli yrityksen tuottama ohjelmisto ja yhtenä päivänä, kuukausi haastatteluni jälkeen ja soitettuani toisen kerran yritykseen, avasin työpöytäni laatikon ottaakseni cd:n ja se oli haljennut. Miten se tapahtui, oli mysteeri minulle, koska pidin sitä aina tuossa laatikossa muiden levyjen kanssa ja vain se oli rikki. (Vihje 4) Niinpä soitin yritykseen, mikä sijaitsi kaupungissani, ja pyysin uutta tilalle. Minulle sanottiin, että voisin käydä hakemassa sen.
Ajoin toimistolle ja kävelin ovelle eikä se auennut. Vastaanottovirkailija yritti painaa summeria monta kertaa, mutta ovi oli juuttunut kiinni. Lopulta hän tuli avaamaan oven minulle eikä se avautunut hänellekään. (Vihje 5) Yritin vetää sitä auki ulkopuolelta ja hän työnsi sitä sisäpuolelta eikä se auennut. Useiden yritysten jälkeen (nainen sanoi, ettei niin ollut koskaan ennen tapahtunut) ovi avautui, sain cd:ni ja menin kotiin.
Viesti oli selvä, ovi tuohon työpaikkaan oli juuttunut kiinni ja minun oli katsottava muualle. Se oli vaatinut minulta vain kuukauden, kymmeniä puhelinsoittoja, paljon turhautumista ja sivuutettuja tilaisuuksia. Vihjepuhelin oli soinut äänekkäästi, mutten kuunnellut. Halusin tuon työpaikan ja tein kaikkeni saadakseni sen.
Vihjepuhelin on universumin tapa kertoa meille, ettei tavoittelemamme asia ole paras polkumme. Mutta koska usein ollessamme tilanteessa, missä tunnemme vaihtoehtojemme olevan rajatut tai haluamme todella tavoittelemaamme, näemme vihjepuhelimen yhtenä esteenä polullamme. Se on, mutta se yrittää saada meidät muuttamaan fokustamme, siirtymään toiseen suuntaan, päästämään irti tahdostamme ja antautumaan prosessille.
Miten voimme antautua, kun tarvitsemme työtä, haluamme tuon suhteen, sydämemme on siinä, mitä tavoittelemme, tai ajattelemme, että se on upein mahdollinen asia? Meidän on vastattava vihjepuhelimeen ja kuunneltava sen viestit. Sitten voimme päästää irti siitä, mitä tavoittelemme niin kovasti (siinä on suuri vihje, kun haluamme jotain niin paljon, että teemme mitä tahansa saadaksemme sen) ja nähdä, mitä sen ulkopuolella on.
Silloin kun keskitymme tiettyyn lopputulokseen, meille tulee putkinäkö ja olemme tietämättömiä kaikesta muusta. Perspektiivimme on poissa, kuten on myös kykymme kysyä, onko tämä oikea ja paras vaihtoehto meille. Mitä kovempaa vihjepuhelin soi, sitä enemmän vastustamme sen viestejä, ja kuitenkin meidän täytyy kuulla ne. Sitten tunnemme olevamme estettyjä ja jumissa ja meillä on kaksi vaihtoehtoa: puskea eteenpäin tai pysähtyä ja odottaa lisää informaatiota. Voimmeko päästää irti tästä unelmasta ja luottaa, että toinen korvaa sen paikan? Se on vaikeaa, mutta jos vihjepuhelin soi, sillä on meille viesti, joka sisältää toisen vaihtoehdon. Ja on parhaan etumme mukaista vastata.
Soiko vihjepuhelin elämässäsi? Mitä sellaisia viestejä sillä on sinulle, mitä et halua kuulla? Voitko ottaa sen riskin, että sinulle on oikeita ja parhaita vaihtoehtoja, vaikka se merkitseekin, että sinun on päästettävä irti siitä, mihin olet laittanut sydämesi, ja annettava universumin tuoda sinulle jotain muuta? Et ehkä halua tehdä tätä, mutta jos avaudut toisille mahdollisuuksille, saatat yllättyä, mitä voi tapahtua.
Näinä mielenkiintoisina transformaatioaikoina voimme pakahtua elämämme tapahtumista, mutta on aina muita ratkaisuja. Tässä on muutamia asioita auttamaan läpi vaikeista hetkistä elämässäsi.
Pysy tyynenä, keskittyneenä ja tietoisena ja muista, että ajatuksesi luovat elämäsi joka hetki. Ajattele parhaita ajatuksia.
Kun pohdit tätä ja muita asioita, joita tapahtuu tällä hetkellä, muista:
Hyväksy kaikki ymmärryksen lahjat kiitollisuudella ja käytä niitä anteeksiantoon, irtipäästämiseen ja parantumiseen joka tilanteessa.
Pyydä opastusta ja vahvistusta ja sitten odota sitä tulevan.
Ennen kaikkea, ole kiitollinen tästä tilaisuudesta olla osana ihmiskunnan hämmästyttävää tietoisuusmuutosta, kun kaikki ylösnousemme ihmeiden värähtelyyn.
Monia siunauksia näinä taianomaisina ja hämmästyttävinä aikoina,
Jennifer Hoffman
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.