ITSENÄISYYTEMME VAATIMINEN
Ote Solaran tyrskyraportista (www.nvisible.com )
Huhtikuu 2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Maaliskuusta saakka monet meistä ovat tunteneet äärimmäistä levottomuutta kotiympäristössämme, olemme tunteneet ikään kuin kyyhöttävämme epävarmasti väliaikaisessa paikassa, mikä voisi muuttua dramaattisesti hetkellä millä hyvänsä. Vaikka asuisimmekin samassa paikassa, missä olemme asuneet mukavasti vuosia, kotiympäristömme tuntuu nyt erilaiselta. Asioita on ravisteltu, mikä on saanut sen tuntumaan vähemmän todelliselta ja vakaalta. Tämä tekee meille vaikeaksi todella rentoutua, jotta voisimme tuntea olomme mukavan rennoksi.
On tunne, että kaikki se minkä olemme tunteneet tähän mennessä, on massiivisessa muutosprosessissa ja että mikä tahansa voi muuttua hetkessä, varoittamatta. Elämämme sellaisena kuin olemme tunteneet sen, voi jopa hävitä täysin pois. Aina tuntiessamme tämän tunnemme enemmän haavoittuvuutta. Tuntuu, kuin kehoamme ei peittäisi enää iho. Joskus tuntuu myös, kuin elintilassamme ei olisi seiniä puskuroimassa ulkoiselta maailmalta. Tunnemme äärimmäistä paljautta, haurautta ja arkuutta. Tällöin meidän täytyy olla hyvin lempeitä itsellemme.
Syvän surun voimakkaita tulvaleimahduksia voi kulkea lävitsemme ilman ennakkovaroitusta. Tämä voi tapahtua koska vaan. Aina tuntiessamme syvää surua on oleellista, ettemme ota sitä henkilökohtaisesti ja ajattele, että meissä on jotain vikaa. Kyse on enemmänkin kollektiivisurun aalloista, jotka kulkevat universumin läpi. Nämä aallot osuvat meihin kovaa murtaen auki sydämemme ja syventäen rakkauttamme. Ne vetävät auki kaikki suljetut alueet olemuksessamme, erityisesti paikoissa joihin olemme kätkeneet syvimmät kaipauksemme ja kallisarvoisimmat toiveemme - unelmat joita emme ole uskaltaneet uneksia.
Aidoksi sieluksi tuleminen on edelleen ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessämme, koska tämä on tehtävä ennen kaikkea muuta. Kun alamme tulla esiin aitona sieluna, alamme tunnistaa kuilun siihen henkilöön, joka olemme olleet normaalissa elämässämme. Nämä kaksi eivät usein ole sama asia. Osa kehittymistämme aidoksi sieluksi on riisua pois kaikki vanhat rooli- ja persoonaulkokuoret. On tärkeää, ettemme eksy siihen, kuka luulimme olevamme. Emme voi enää käyttää näitä vanhentuneita rooleja ja persoonia määrittelemään sitä, kuka olemme.
Solahtaaksemme aitona sieluna jokapäiväiseen elämäämme on hyödyllistä muistaa joka hetki, että olemme aito sielu. Ajatelkaa kuin aito sielu. Kävelkää kuin aito sielu. Rakastakaa kuin aito sielu. Ajakaa autoanne aitona sieluna. Tehkää työtänne aitona sieluna. Olkaa ihmisten kanssa tekemisissä aitona sieluna. Reagoikaa tilanteisiin ympärillänne aitona sieluna. Silloin kun teette näin, kaikki parantuu valtavasti.
Kun paljastumme enenevässä määrin aidoksi sieluksi, käsitämme, ettei ainoastaan fyysinen kehomme ole valtakuntaamme, vaan koko elämämme. Kun näemme tämän, on aika vaatia valtakunnallemme itsenäisyys. Antakaa kotiympäristöstänne tulla Ultrasuuremman todellisuuden keidas. Antakaa siitä tulla todella aidon sielun valtakunta. Vaatikaa alueenne. Kulkekaa ympäri kotianne ja vaatikaa se aidon sielun alueeksi. Katsokaa tilanteita elämässänne aidon sielun silmin. Katselkaa kaikkialle ympärillenne ja todetkaa: "Minä olen aito sielu. Tämä on aidon sielun itsenäistä aluetta! Elämäni on valtakuntani. Minulla on valta, auktoriteetti ja vapaa kulkuoikeus valtakunnassani." Tämä vapauttaa meidät oman elämämme vankilasta tai vanhentuneiden käsitysten, tapojen ja uskomusten rajoituksista.
Muutaman viime vuoden olemme jahdanneet takaa viekoittelevia porkkanoita, jotka ovat olleet aina juuri ja juuri ulottumattomissamme. Nämä mehukkaat porkkanat voivat tulla monissa muodoissa, esim. uuteen elämäämme muuttaminen, aidon rakkautemme löytäminen tai aidoksi sieluksi tuleminen. Tuntuu siltä, ettemme koskaan saavuta tavoitettamme ja että juoksemme loputtomasti kohti porkkanoitamme, muttemme koskaan aivan saa niitä. Porkkanat ovat kuitenkin kuljettaneet meidät siihen, missä olemme nyt. Porkkanat ovat myös hyväksi visiollemme ja ajaessamme takaa niitä visiomme paranee jatkuvasti.
Parantuneen visiomme myötä voimme nyt nähdä, ettei kyse ole eteenpäin katsomisesta ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemisestä - kyse on keskittymisestä laajentuneeseen TÄSSÄ ja NYT -hetkeen. Tässä voimme saada niin paljon tehtyä, kuin on mahdollista toimintaikkunan ollessa auki. Voimme syventää rakkauttamme. Voimme paljastua täysin aidoksi sieluksi.
-----------
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Ote Solaran tyrskyraportista (www.nvisible.com )
Huhtikuu 2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Maaliskuusta saakka monet meistä ovat tunteneet äärimmäistä levottomuutta kotiympäristössämme, olemme tunteneet ikään kuin kyyhöttävämme epävarmasti väliaikaisessa paikassa, mikä voisi muuttua dramaattisesti hetkellä millä hyvänsä. Vaikka asuisimmekin samassa paikassa, missä olemme asuneet mukavasti vuosia, kotiympäristömme tuntuu nyt erilaiselta. Asioita on ravisteltu, mikä on saanut sen tuntumaan vähemmän todelliselta ja vakaalta. Tämä tekee meille vaikeaksi todella rentoutua, jotta voisimme tuntea olomme mukavan rennoksi.
On tunne, että kaikki se minkä olemme tunteneet tähän mennessä, on massiivisessa muutosprosessissa ja että mikä tahansa voi muuttua hetkessä, varoittamatta. Elämämme sellaisena kuin olemme tunteneet sen, voi jopa hävitä täysin pois. Aina tuntiessamme tämän tunnemme enemmän haavoittuvuutta. Tuntuu, kuin kehoamme ei peittäisi enää iho. Joskus tuntuu myös, kuin elintilassamme ei olisi seiniä puskuroimassa ulkoiselta maailmalta. Tunnemme äärimmäistä paljautta, haurautta ja arkuutta. Tällöin meidän täytyy olla hyvin lempeitä itsellemme.
Syvän surun voimakkaita tulvaleimahduksia voi kulkea lävitsemme ilman ennakkovaroitusta. Tämä voi tapahtua koska vaan. Aina tuntiessamme syvää surua on oleellista, ettemme ota sitä henkilökohtaisesti ja ajattele, että meissä on jotain vikaa. Kyse on enemmänkin kollektiivisurun aalloista, jotka kulkevat universumin läpi. Nämä aallot osuvat meihin kovaa murtaen auki sydämemme ja syventäen rakkauttamme. Ne vetävät auki kaikki suljetut alueet olemuksessamme, erityisesti paikoissa joihin olemme kätkeneet syvimmät kaipauksemme ja kallisarvoisimmat toiveemme - unelmat joita emme ole uskaltaneet uneksia.
Aidoksi sieluksi tuleminen on edelleen ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessämme, koska tämä on tehtävä ennen kaikkea muuta. Kun alamme tulla esiin aitona sieluna, alamme tunnistaa kuilun siihen henkilöön, joka olemme olleet normaalissa elämässämme. Nämä kaksi eivät usein ole sama asia. Osa kehittymistämme aidoksi sieluksi on riisua pois kaikki vanhat rooli- ja persoonaulkokuoret. On tärkeää, ettemme eksy siihen, kuka luulimme olevamme. Emme voi enää käyttää näitä vanhentuneita rooleja ja persoonia määrittelemään sitä, kuka olemme.
Solahtaaksemme aitona sieluna jokapäiväiseen elämäämme on hyödyllistä muistaa joka hetki, että olemme aito sielu. Ajatelkaa kuin aito sielu. Kävelkää kuin aito sielu. Rakastakaa kuin aito sielu. Ajakaa autoanne aitona sieluna. Tehkää työtänne aitona sieluna. Olkaa ihmisten kanssa tekemisissä aitona sieluna. Reagoikaa tilanteisiin ympärillänne aitona sieluna. Silloin kun teette näin, kaikki parantuu valtavasti.
Kun paljastumme enenevässä määrin aidoksi sieluksi, käsitämme, ettei ainoastaan fyysinen kehomme ole valtakuntaamme, vaan koko elämämme. Kun näemme tämän, on aika vaatia valtakunnallemme itsenäisyys. Antakaa kotiympäristöstänne tulla Ultrasuuremman todellisuuden keidas. Antakaa siitä tulla todella aidon sielun valtakunta. Vaatikaa alueenne. Kulkekaa ympäri kotianne ja vaatikaa se aidon sielun alueeksi. Katsokaa tilanteita elämässänne aidon sielun silmin. Katselkaa kaikkialle ympärillenne ja todetkaa: "Minä olen aito sielu. Tämä on aidon sielun itsenäistä aluetta! Elämäni on valtakuntani. Minulla on valta, auktoriteetti ja vapaa kulkuoikeus valtakunnassani." Tämä vapauttaa meidät oman elämämme vankilasta tai vanhentuneiden käsitysten, tapojen ja uskomusten rajoituksista.
Muutaman viime vuoden olemme jahdanneet takaa viekoittelevia porkkanoita, jotka ovat olleet aina juuri ja juuri ulottumattomissamme. Nämä mehukkaat porkkanat voivat tulla monissa muodoissa, esim. uuteen elämäämme muuttaminen, aidon rakkautemme löytäminen tai aidoksi sieluksi tuleminen. Tuntuu siltä, ettemme koskaan saavuta tavoitettamme ja että juoksemme loputtomasti kohti porkkanoitamme, muttemme koskaan aivan saa niitä. Porkkanat ovat kuitenkin kuljettaneet meidät siihen, missä olemme nyt. Porkkanat ovat myös hyväksi visiollemme ja ajaessamme takaa niitä visiomme paranee jatkuvasti.
Parantuneen visiomme myötä voimme nyt nähdä, ettei kyse ole eteenpäin katsomisesta ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemisestä - kyse on keskittymisestä laajentuneeseen TÄSSÄ ja NYT -hetkeen. Tässä voimme saada niin paljon tehtyä, kuin on mahdollista toimintaikkunan ollessa auki. Voimme syventää rakkauttamme. Voimme paljastua täysin aidoksi sieluksi.
-----------
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.