TIENSÄ LÖYTÄMINEN ELÄMÄN SEKASORRON LÄPI
Kirjoittanut Shanta Gabriel ( www.thegabrielmessages.com)
25.2.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Merkit ja synkronismi ovat eläviä oppaita elämiseen maan päällä. Näiden signaalien voima ja se mitä jotkut kutsuvat "sattumaksi", on tarkoitettu valaisemaan polkuamme ja varmistamaan meille, että otamme oikeita askelia riippumatta siitä, miten radikaaleilta ne saattavat näyttää.
Kun nämä ajat täyttyvät lisää häiritsevistä tapahtumista ja muutoksesta, meidän täytyy olla hyvin yhteydessä sisäiseen opastukseemme, jotta voimme toimia "mestarillisesti" maan päällä. Henkisestä harjoituksesta tulee käytännöllinen ja voimaannuttava työkalu sisäiseen rauhaan ja viisauteen vaarallisina aikoina. Olen vuosien saatossa tuottanut monta arkkienkeli Gabrielin viestiä, joissa on ollut samanlainen sisältö. Kuten melkein me kaikki, olen katsellut luonnonkatastrofien lisääntymistä, taloudellisten järjestelmien ja maailman hallitusten hämmästyttävää romahtamista. Olen tarkkaillut ihmisiä, jotka eivät voi jäädä kotiinsa ja työpaikkaansa ja on lisääntyvässä määrin selvää, että tarvitsemme sisästä opastusta enemmän kuin koskaan. Ulkoisessa maailmassa ei ole enää turvaa ja meidän on kehitettävä luottamusta ja uskoa itseemme oman tiemme löytämiseksi.
Kansana uppoudumme maalliseen toimintaan, turrutamme mielemme televisiolla ja annamme huolen ja pelon vallata mielemme. Tietysti tarvitaan vastuuta ja loogista käyttäytymistä, mutta jos teemme selkeän aikomuksen seurata sielumme kutsumusta, kaikki ulkoisella tasolla loksahtaa tainomaisesti järjestykseen, vaikka siihen joskus sisältyykin tuntemamme elämän dramaattinen häviäminen. Olen nähnyt tämän toistuvasti vuosien aikana ja saatuani viime viikolla tönäisyjä enkeliulottuvuudesta toistuvien fraasien ja synkronismin muodossa, minun näytti olevan aika tulla ulos erakkomajastani ja jakaa kanssanne joitain henkilökohtaisia tarinoitani merkeistä ja synkronismista.
Uskokaa minua, ei kannata tehdä sitä, mitä minä tein. Toivottavasti otatte tarkoituksellisia askelia huolehtiaksenne elämästänne, ennen kuin on välttämätöntä käydä läpi niin radikaalia transformaatiota.
Ollessani lähes 30-vuotias aloin huomata synkronismia, kun monet kirjat joita luin, alkoivat tuoda samaa viestiä. Ne osoittivat korkeamman voiman määräämään elämään, kera tarkoituksellisen sisäisen tiedostamisen. Tuolloin tapahtui asioita, jotka yhtäkkiä vapauttivat minut tutkimaan näitä ajatuksia käytännössä. Aloitin seitsemän vuoden automatkaseikkailun vain koira seuranani, löytääkseni "todellisen kutsumukseni ja polkuni elämässä". Tuona aikana totuin rukoilemaan ja aloin kiinnittää huomiota samanaikaisiin kohtaamisiin ja merkkeihin.
Aivan ensimmäinen merkkini
Yksi humoristisempi merkki - puhumattakaan selkeydestä - tapahtui, kun olin vähän yli 30-vuotias. Olin ottanut tilapäistyön, joka oli luvannut toisen aseman tulevaisuudessa. En sopinut tuohon työhön tai paikkaan, missä työskentelin, ja minusta tuli hyvin onneton. Eräänä päivänä ajelin kauniista vuoristopiilopirtistä, missä asuin, Kalifornian keskilaaksoon töihin. Närkästyin koko ajan lisää ajaessani kirkkaasta auringonpaisteesta ruskeaan savusumuun, mikä oli normaalia tuolle alueelle. Aloin rukoilla kovempaa ja huomasin pyytäväni Jumalalta merkkiä, joka näyttäisi minulle, oliko minun aika sanoutua irti vihaamastani työstä. Sanoin, että olisin valmis jäämään, jos se olisi korkein parhaani, mutta tarvitsin selkeää opastusta. Rukoilin koko puolen tunnin matkan. Kun kävelin töihin, minut kutsuttiin johtajan huoneeseen, missä hän pikaisesti sanoi minun irti. En edes muista, miksi se tehtiin, mutta muistan kyllä yrittäneeni olla nauramatta sille räikeälle ja hyvin selvälle merkille universumilta, että minun ei pitäisi olla siellä. Tietysti löysin uusia luovia tapoja huolehtia itsestäni ja elämästäni tuli harmonisempaa.
Tuosta eteenpäin vuonna 1975 tein parhaani elääkseni sydämeni merkkien mukaisesti. Oliko aikoja, jolloin en kiinnittänyt huomiota? Tietysti, ja oli aikoja, jolloin haluni voittivat sisäisen opastukseni. Tämä oli erityisen totta mentyäni naimisiin ja alettuani antaa pois osia itsestäni ja menettää kosketuksen todellisiin tunteisiini. Kaikki tapahtui toisen palvelemiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi avioliitossani (plaa, plaa, plaa), mutta se heikensi yhteyttä henkeni impulsseihin tuossa suhteessa. Tuli aika, asuessamme Havaijilla 1998, jolloin merkkejä ja signaaleja ei enää voinut sivuuttaa. Yhden vuoden aikana ulkoinen elämäni alkoi hävitä pala kerrallaan. Enkelibisnes johon oli uhrannut vuosia itseni ja valtavan summan rahaa, meni konkurssiin, menetimme talomme, umpilisäkkeeni puhkesi, jouduin auto-onnettomuuteen ja minulla alkoi vaihdevuodet. Olin niin hämmentynyt tulevaisuudesta, että aloin rukoilla selkeyttä ja merkkejä auttamaan sen tietämisessä, mitä tehdä. Ainoa viesti minkä sain, oli: "Milloin ajattelit tarvitsevasi luottamusta?"
Ja synkronismia ja merkkejä alkoi tulla
Kuitenkin pian sen jälkeen minut kutsuttiin opettamaan enkelikommunikointia Michiganiin. Ollessani siellä vierailin eräässä retriittikeskuksessa, jonka henkisen johtajan tunsin menneisyydessä. Hän kutsui minut asumaan keskukseen, kun selvittelin elämääni, ja tunsin vetoa tuota ajatusta kohtaan. Vaikka olin asunut onnellisesti Havaijilla 20 vuotta ilman ajatusta lähtemisestä, minua houkutteli rauhallinen maalaismiljöö ja säännölliset henkiset harjoitukset. Tiesin, että voisin vaarantaa avioliittoni, joten halusin olla todella selkeä ennen niin radikaalin askeleen ottamista. Menin joelle etsimään opastusta. Kutsuin Jumalolemusta, sieluani, korkeampaa itseäni ja jokaista enkeliä, opasta ja mestaria, joka oli opastanut minua tässä elämässä, tulemaan avukseni. Se mitä paljastui, oli yllättävää yksinkertaisessa selkeydessään. Minulle kerrottiin: "Et toteuta henkistä kohtaloasi, ellet tule tähän paikkaan asumaan 1.10.-15.1."
Istuin siinä pelonsekaista kunnioitusta tuntien. Vaikka se tuntui pitkältä erolta avioliitossa, mieheni ja minä olimme aina antaneet tosillemme aikaa henkiseen vetäytymiseen. Itse asiassa, suhteemme alkoi kuukausina, jolloin hän matkusti gurumme kanssa. Ei siis ollut mahdotonta, että se voisi edelleen toimia, mutta se ei enteillyt hyvää, kun ajatteli avioliittomme ravistelua kaikkien viimeaikaisten menetysten vuoksi. Kun istuin penkillä joen varressa ja annoin ajatusteni levittäytyä, käsitin, että kaikki tuo selkeä opastus oli mielessäni ja kenties sydämessäni, mutta tarvitsin jonkin selkeän, fyysisen osoituksen seuratakseni niin äärimmäistä polkua. Kun kävelin pois joelta, pyysin merkkiä, josta ei voisi erehtyä. Julistin, että olin valmis seuraamaan mitä tahansa opastusta, mikä minulle paljastettiin ilman epäilyksen häivää.
Kun jatkoin kävelemistä, tuli merkki, mikä on edelleen vailla vertaansa. Pysähdyin yhtäkkiä, koska sadat perhoset peittivät minut. Niitä lensi päähäni, käveli kasvoillani, ryömi käsivarsillani ja jaloillani ja ne ympäröivät minut täysin. Sitten aivan yhtäkkiä ne lensivät pois ja jättivät valontäyteisen energian säkenöimään ilmaan ympärilleni. Mitä sinä olisit sanonut? Tuo vanha kunnon epäuskoinen osani sanoi: "No, tuo oli todella hyvä, mutta miten olisi vielä yksi pikkumerkki lisää." Ja jaloissani oli pieni lätäkkö, mihin lensi kaksi sinistä perhosta, joihin sitten liittyi yksi keltainen perhonen. Sen minulta vaati täysin antautua ja luottaa, että sieluolemukseni innosti minua. Jumala oli ottanut ohjat ja minulla oli luottamus, että vaikka mitä tapahtuisi, minua suojeltaisiin, opastettaisiin ja ohjattaisiin siitä eteenpäin. Sallin uuden elämäni puhjeta.
Ja elimmekö kaikki onnellisena loppuun asti?
En aio teeskennellä, että oli helppoa tuon päivän jälkeen vuoden 1999 lopulla, mutta se oli katalyytti miehelleni ja minulle luoda elämä, mitä meidän oli tarkoitus elää seurataksemme ainutlaatuisia kohtaloitamme. Hän löysi välittömästi uuden vaimon, meni naimisiin viikko avioeropäätöksen jälkeen ja sai vauvan kuukautta myöhemmin. Toisaalta, minusta tuli vähän vanha ja vaelteleva sadhu (Intiassa henkisyyden tavoittelija jolla ei ole maallista omaisuutta ja joka vaeltaa etsien valaistumista). Seuraavien seitsemän vuoden aikana en tavannut ainoastaan monia suuria henkisiä opettajia, vaan sain myös sisäistä opastusta ja oppitunteja, jotka ovat tänä päivänä elämäni perusta.
Vaikka elämämme näyttääkin hyvin erilaiselta, kuin olimme suunnitelleet, minulla ei ole epäilystäkään siitä, ettemme ole molemmat onnellisempia ja tyytyväisempiä kaikilla merkityksellisillä tavoilla. Avioeromme jälkeen ex-mieheni kertoi, ettei hänellä olisi koskaan ollut rohkeutta tehdä samaa kuin minä. Voin ymmärtää, mistä se johtui, koska olimme luoneet kauniin elämän aineelliseen maailmaan ja siitä oli vaikeaa luopua. Mutta minulla siinä oli vähemmän kyse rohkeudesta ja enemmän luottamuksesta. Monta vuotta ennen näitä tapahtumia olin antanut elämäni Jumalalle ja omistautunut palvelemaan siinä muodossa, mikä ilmentyi korkeimmaksi parhaakseni. Kun merkit olivat niin selkeitä, miten olisin voinut torjua opastuksen, mitä olin pyytänyt ja saanut niin runsaasti?
Elämässämme on aikoja, jolloin sielumme kutsuu Jumalaa - muodossa mitä ystäväni kutsuvat "Yksinäiseksi järjestelijäksi" - astumaan turvalliselta näyttävään elämäämme. Tarkoituksena on vetää matto omahyväisyytemme ja kiinnittymisemme alta, jotta voimme täyttää todellisen kohtalomme. Olemme kaikki sitoutuneet suorittamaan sielun tarkoituksen eri tavoin ja meillä on oppitunteja opittavana. Uskon, että kaikki mikä elämässämme ilmenee, toimii tuota lopputulosta kohti - riippumatta siitä, miltä näyttää.
Merkkejä, merkkejä, kaikkialla merkkejä
Elämme valtavan mullistuksen ja muutoksen tiivistetyllä aikajanalla. Voimme nähdä, mitä maailmassa tapahtuu ja miten se usein heijastaa sitä, mitä tunnemme omassa elämässämme. Kaikki minkä luotimme olevan turvallista ja vakaata, on monin tavoin ollut yllättävien muutosten kohteena, joita emme olisi koskaan kuvitelleet. Tämän mullistuksen keskellä meillä on vain luottamus jumalaiseen opastukseen ja yhteytemme tähän Lähde-energiaan auttamassa prosessissamme ja meistä voi tuntua hyvin erilliseltä. Tietenkään emme ole koskaan oikeasti yksin, koska on enkeleitä, jotka astuvat elämäämme juuri näillä hetkillä opastamaan polullamme. Meidän on kuitenkin pyydettävä heidän apuaan, joten tämä on erittäin tärkeä osa prosessiamme.
Mitä muuta voimme tehdä, ennen kuin elämämme alkaa hajota? Yksi tapa on saavuttaa tasapaino itsessämme meditaatioharjoitusten ja muiden askelten kautta, jotka voivat auttaa tuntemaan sisäistä harmoniaa. Joskus tuo hiljainen ääni sisällä on hautautuneena mielemme kakofoniaan. Kuitenkin sitoutuminen sisäisen yhteyden saamiseen jumalitsensä kanssa aloittaa voimakkaan prosessin. Silloin kun otamme yhden askeleen kohti Jumalaa, universumi kaataa runsaasti ihmeitä tukemaan polkuamme. Tämä omistautuminen sisäisen hengen tuntemiseen opettaa luottamaan sisäiseen opastukseensa. Luodessaan jonkin henkisen harjoituksen vaalii myös luottamustaan. Oppii arvostamaan rauhaansa niin paljon, että kulkee pitkiä matkoja ollakseen kadottamatta sisästä tasapainoaan.
Nämä ovat hyvin arvokkaita oppitunteja, joita olen oppinut 10 vuoden aikana avioeroni jälkeen. Toinen on ollut läsnä ja maadoittuneena olemisen merkitys. Tiedostamatta miltä minusta tuntuu ja mitä ympärilläni tapahtuu, saatan hukata valtavia tilaisuuksia, joita universumi antaa minulle aina. Sallin itseäni rakastettavan ja tuettavan sekä fyysisellä että ei-fyysisellä tasolla ja lähestyn ystäviä uudella tavalla. Ylläpidän henkisiä harjoituksiani ja annan itselleni joka päivä aikaa muodostaa aikomukseni tuolle päivälle ja elämälle. Vaikka kyse olisi vain viidestä minuutista, annan itselleni hiljaisuuden lahjan ja täytän itseni jumalaisella valolla. Kutsun elämääni enkelit ja mestarit, jotka opastavat minua, ja sallin heidän läsnäolonsa muistuttaa minulle, etten ole todellakaan yksin. Ja mikä tärkeintä, pyydän merkkejä ja kiinnitän huomiota synkronismiin, koska tiedän tämän olevan yksi parhaista tavoista, joilla sisäinen opastus osoittaa minun olevan oikeilla raiteilla. Teen parhaani ollakseni hyvin läsnä sille, mitä hetkessä tapahtuu, koska siinä on runsaasti tilaisuuksia ja luovia ratkaisuja.
Tässä se, mitä arkkienkeli Gabriel sanoo tästä prosessista:
"Rakkaat ystävät,
Kun fyysisen tason mestaruus lähestyy, niiden mielessä on hämmennystä, jotka toimivat tuodakseen lisää selkeyttä elämänpolulleen. Äärimmäiset keinot ovat usein tarpeellisia, kun elämän käänteitä ja kiemuroita tulee aina vain useammin. Kun siitä tulee normi, energiavirran päivittäinen tarkistaminen on hyödyllistä. Usein on tarpeellista pyytää selvempää opastusta, kun elämä kulkee niin nopeaa tahtia. Fyysisten merkkien pyytäminen on ollut yksi tapa, jolla ihmiset ovat jäljittäneet etenemistään vuosituhansia. Merkin pyytäminen voi antaa selvän määränpään hetkillä, jolloin äärimmäinen selkeys on tärkeää.
On hetkiä, jolloin tulee sisäinen impulssi ja usein viesti, joka toistuu mielessä. Jos tunnette tarvitsevanne lisää selkeyttä, voidaan pyytää fyysistä merkkiä. Silloin kun tämä pyyntö lähetetään universumiin, täytyy olla puitteet - pyyntö, että se on ilmiselvä sekä rukous harmoniasta korkeamman itsenne, jumalaisen viisautenne, suojelusenkelienne ja mestareidenne kanssa. Kun olette kutsuneet korkeinta opastustanne, tiedätte, että näyttöön täytyy luottaa. Saamistanne merkeistä tulee polkunne paljastavia merkkejä.
Vaatii suurta rohkeutta ja luottamusta seurata sisäistä opastustaan loogisuuden, turvallisuudentarpeen ja tuntemattomien lopputulosten edessä. Mutta mikä muu tapa korkeammalla itsellänne on saada huomionne, paitsi merkit, signaalit ja synkronismi?
Olkaa rauhassa ja tietäkää, että kaikki on todella hyvin."
Monia siunauksia kaikille,
Shanta Gabriel
arkkienkeli Gabrielin puolesta
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Kirjoittanut Shanta Gabriel ( www.thegabrielmessages.com)
25.2.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Merkit ja synkronismi ovat eläviä oppaita elämiseen maan päällä. Näiden signaalien voima ja se mitä jotkut kutsuvat "sattumaksi", on tarkoitettu valaisemaan polkuamme ja varmistamaan meille, että otamme oikeita askelia riippumatta siitä, miten radikaaleilta ne saattavat näyttää.
Kun nämä ajat täyttyvät lisää häiritsevistä tapahtumista ja muutoksesta, meidän täytyy olla hyvin yhteydessä sisäiseen opastukseemme, jotta voimme toimia "mestarillisesti" maan päällä. Henkisestä harjoituksesta tulee käytännöllinen ja voimaannuttava työkalu sisäiseen rauhaan ja viisauteen vaarallisina aikoina. Olen vuosien saatossa tuottanut monta arkkienkeli Gabrielin viestiä, joissa on ollut samanlainen sisältö. Kuten melkein me kaikki, olen katsellut luonnonkatastrofien lisääntymistä, taloudellisten järjestelmien ja maailman hallitusten hämmästyttävää romahtamista. Olen tarkkaillut ihmisiä, jotka eivät voi jäädä kotiinsa ja työpaikkaansa ja on lisääntyvässä määrin selvää, että tarvitsemme sisästä opastusta enemmän kuin koskaan. Ulkoisessa maailmassa ei ole enää turvaa ja meidän on kehitettävä luottamusta ja uskoa itseemme oman tiemme löytämiseksi.
Kansana uppoudumme maalliseen toimintaan, turrutamme mielemme televisiolla ja annamme huolen ja pelon vallata mielemme. Tietysti tarvitaan vastuuta ja loogista käyttäytymistä, mutta jos teemme selkeän aikomuksen seurata sielumme kutsumusta, kaikki ulkoisella tasolla loksahtaa tainomaisesti järjestykseen, vaikka siihen joskus sisältyykin tuntemamme elämän dramaattinen häviäminen. Olen nähnyt tämän toistuvasti vuosien aikana ja saatuani viime viikolla tönäisyjä enkeliulottuvuudesta toistuvien fraasien ja synkronismin muodossa, minun näytti olevan aika tulla ulos erakkomajastani ja jakaa kanssanne joitain henkilökohtaisia tarinoitani merkeistä ja synkronismista.
Uskokaa minua, ei kannata tehdä sitä, mitä minä tein. Toivottavasti otatte tarkoituksellisia askelia huolehtiaksenne elämästänne, ennen kuin on välttämätöntä käydä läpi niin radikaalia transformaatiota.
Ollessani lähes 30-vuotias aloin huomata synkronismia, kun monet kirjat joita luin, alkoivat tuoda samaa viestiä. Ne osoittivat korkeamman voiman määräämään elämään, kera tarkoituksellisen sisäisen tiedostamisen. Tuolloin tapahtui asioita, jotka yhtäkkiä vapauttivat minut tutkimaan näitä ajatuksia käytännössä. Aloitin seitsemän vuoden automatkaseikkailun vain koira seuranani, löytääkseni "todellisen kutsumukseni ja polkuni elämässä". Tuona aikana totuin rukoilemaan ja aloin kiinnittää huomiota samanaikaisiin kohtaamisiin ja merkkeihin.
Aivan ensimmäinen merkkini
Yksi humoristisempi merkki - puhumattakaan selkeydestä - tapahtui, kun olin vähän yli 30-vuotias. Olin ottanut tilapäistyön, joka oli luvannut toisen aseman tulevaisuudessa. En sopinut tuohon työhön tai paikkaan, missä työskentelin, ja minusta tuli hyvin onneton. Eräänä päivänä ajelin kauniista vuoristopiilopirtistä, missä asuin, Kalifornian keskilaaksoon töihin. Närkästyin koko ajan lisää ajaessani kirkkaasta auringonpaisteesta ruskeaan savusumuun, mikä oli normaalia tuolle alueelle. Aloin rukoilla kovempaa ja huomasin pyytäväni Jumalalta merkkiä, joka näyttäisi minulle, oliko minun aika sanoutua irti vihaamastani työstä. Sanoin, että olisin valmis jäämään, jos se olisi korkein parhaani, mutta tarvitsin selkeää opastusta. Rukoilin koko puolen tunnin matkan. Kun kävelin töihin, minut kutsuttiin johtajan huoneeseen, missä hän pikaisesti sanoi minun irti. En edes muista, miksi se tehtiin, mutta muistan kyllä yrittäneeni olla nauramatta sille räikeälle ja hyvin selvälle merkille universumilta, että minun ei pitäisi olla siellä. Tietysti löysin uusia luovia tapoja huolehtia itsestäni ja elämästäni tuli harmonisempaa.
Tuosta eteenpäin vuonna 1975 tein parhaani elääkseni sydämeni merkkien mukaisesti. Oliko aikoja, jolloin en kiinnittänyt huomiota? Tietysti, ja oli aikoja, jolloin haluni voittivat sisäisen opastukseni. Tämä oli erityisen totta mentyäni naimisiin ja alettuani antaa pois osia itsestäni ja menettää kosketuksen todellisiin tunteisiini. Kaikki tapahtui toisen palvelemiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi avioliitossani (plaa, plaa, plaa), mutta se heikensi yhteyttä henkeni impulsseihin tuossa suhteessa. Tuli aika, asuessamme Havaijilla 1998, jolloin merkkejä ja signaaleja ei enää voinut sivuuttaa. Yhden vuoden aikana ulkoinen elämäni alkoi hävitä pala kerrallaan. Enkelibisnes johon oli uhrannut vuosia itseni ja valtavan summan rahaa, meni konkurssiin, menetimme talomme, umpilisäkkeeni puhkesi, jouduin auto-onnettomuuteen ja minulla alkoi vaihdevuodet. Olin niin hämmentynyt tulevaisuudesta, että aloin rukoilla selkeyttä ja merkkejä auttamaan sen tietämisessä, mitä tehdä. Ainoa viesti minkä sain, oli: "Milloin ajattelit tarvitsevasi luottamusta?"
Ja synkronismia ja merkkejä alkoi tulla
Kuitenkin pian sen jälkeen minut kutsuttiin opettamaan enkelikommunikointia Michiganiin. Ollessani siellä vierailin eräässä retriittikeskuksessa, jonka henkisen johtajan tunsin menneisyydessä. Hän kutsui minut asumaan keskukseen, kun selvittelin elämääni, ja tunsin vetoa tuota ajatusta kohtaan. Vaikka olin asunut onnellisesti Havaijilla 20 vuotta ilman ajatusta lähtemisestä, minua houkutteli rauhallinen maalaismiljöö ja säännölliset henkiset harjoitukset. Tiesin, että voisin vaarantaa avioliittoni, joten halusin olla todella selkeä ennen niin radikaalin askeleen ottamista. Menin joelle etsimään opastusta. Kutsuin Jumalolemusta, sieluani, korkeampaa itseäni ja jokaista enkeliä, opasta ja mestaria, joka oli opastanut minua tässä elämässä, tulemaan avukseni. Se mitä paljastui, oli yllättävää yksinkertaisessa selkeydessään. Minulle kerrottiin: "Et toteuta henkistä kohtaloasi, ellet tule tähän paikkaan asumaan 1.10.-15.1."
Istuin siinä pelonsekaista kunnioitusta tuntien. Vaikka se tuntui pitkältä erolta avioliitossa, mieheni ja minä olimme aina antaneet tosillemme aikaa henkiseen vetäytymiseen. Itse asiassa, suhteemme alkoi kuukausina, jolloin hän matkusti gurumme kanssa. Ei siis ollut mahdotonta, että se voisi edelleen toimia, mutta se ei enteillyt hyvää, kun ajatteli avioliittomme ravistelua kaikkien viimeaikaisten menetysten vuoksi. Kun istuin penkillä joen varressa ja annoin ajatusteni levittäytyä, käsitin, että kaikki tuo selkeä opastus oli mielessäni ja kenties sydämessäni, mutta tarvitsin jonkin selkeän, fyysisen osoituksen seuratakseni niin äärimmäistä polkua. Kun kävelin pois joelta, pyysin merkkiä, josta ei voisi erehtyä. Julistin, että olin valmis seuraamaan mitä tahansa opastusta, mikä minulle paljastettiin ilman epäilyksen häivää.
Kun jatkoin kävelemistä, tuli merkki, mikä on edelleen vailla vertaansa. Pysähdyin yhtäkkiä, koska sadat perhoset peittivät minut. Niitä lensi päähäni, käveli kasvoillani, ryömi käsivarsillani ja jaloillani ja ne ympäröivät minut täysin. Sitten aivan yhtäkkiä ne lensivät pois ja jättivät valontäyteisen energian säkenöimään ilmaan ympärilleni. Mitä sinä olisit sanonut? Tuo vanha kunnon epäuskoinen osani sanoi: "No, tuo oli todella hyvä, mutta miten olisi vielä yksi pikkumerkki lisää." Ja jaloissani oli pieni lätäkkö, mihin lensi kaksi sinistä perhosta, joihin sitten liittyi yksi keltainen perhonen. Sen minulta vaati täysin antautua ja luottaa, että sieluolemukseni innosti minua. Jumala oli ottanut ohjat ja minulla oli luottamus, että vaikka mitä tapahtuisi, minua suojeltaisiin, opastettaisiin ja ohjattaisiin siitä eteenpäin. Sallin uuden elämäni puhjeta.
Ja elimmekö kaikki onnellisena loppuun asti?
En aio teeskennellä, että oli helppoa tuon päivän jälkeen vuoden 1999 lopulla, mutta se oli katalyytti miehelleni ja minulle luoda elämä, mitä meidän oli tarkoitus elää seurataksemme ainutlaatuisia kohtaloitamme. Hän löysi välittömästi uuden vaimon, meni naimisiin viikko avioeropäätöksen jälkeen ja sai vauvan kuukautta myöhemmin. Toisaalta, minusta tuli vähän vanha ja vaelteleva sadhu (Intiassa henkisyyden tavoittelija jolla ei ole maallista omaisuutta ja joka vaeltaa etsien valaistumista). Seuraavien seitsemän vuoden aikana en tavannut ainoastaan monia suuria henkisiä opettajia, vaan sain myös sisäistä opastusta ja oppitunteja, jotka ovat tänä päivänä elämäni perusta.
Vaikka elämämme näyttääkin hyvin erilaiselta, kuin olimme suunnitelleet, minulla ei ole epäilystäkään siitä, ettemme ole molemmat onnellisempia ja tyytyväisempiä kaikilla merkityksellisillä tavoilla. Avioeromme jälkeen ex-mieheni kertoi, ettei hänellä olisi koskaan ollut rohkeutta tehdä samaa kuin minä. Voin ymmärtää, mistä se johtui, koska olimme luoneet kauniin elämän aineelliseen maailmaan ja siitä oli vaikeaa luopua. Mutta minulla siinä oli vähemmän kyse rohkeudesta ja enemmän luottamuksesta. Monta vuotta ennen näitä tapahtumia olin antanut elämäni Jumalalle ja omistautunut palvelemaan siinä muodossa, mikä ilmentyi korkeimmaksi parhaakseni. Kun merkit olivat niin selkeitä, miten olisin voinut torjua opastuksen, mitä olin pyytänyt ja saanut niin runsaasti?
Elämässämme on aikoja, jolloin sielumme kutsuu Jumalaa - muodossa mitä ystäväni kutsuvat "Yksinäiseksi järjestelijäksi" - astumaan turvalliselta näyttävään elämäämme. Tarkoituksena on vetää matto omahyväisyytemme ja kiinnittymisemme alta, jotta voimme täyttää todellisen kohtalomme. Olemme kaikki sitoutuneet suorittamaan sielun tarkoituksen eri tavoin ja meillä on oppitunteja opittavana. Uskon, että kaikki mikä elämässämme ilmenee, toimii tuota lopputulosta kohti - riippumatta siitä, miltä näyttää.
Merkkejä, merkkejä, kaikkialla merkkejä
Elämme valtavan mullistuksen ja muutoksen tiivistetyllä aikajanalla. Voimme nähdä, mitä maailmassa tapahtuu ja miten se usein heijastaa sitä, mitä tunnemme omassa elämässämme. Kaikki minkä luotimme olevan turvallista ja vakaata, on monin tavoin ollut yllättävien muutosten kohteena, joita emme olisi koskaan kuvitelleet. Tämän mullistuksen keskellä meillä on vain luottamus jumalaiseen opastukseen ja yhteytemme tähän Lähde-energiaan auttamassa prosessissamme ja meistä voi tuntua hyvin erilliseltä. Tietenkään emme ole koskaan oikeasti yksin, koska on enkeleitä, jotka astuvat elämäämme juuri näillä hetkillä opastamaan polullamme. Meidän on kuitenkin pyydettävä heidän apuaan, joten tämä on erittäin tärkeä osa prosessiamme.
Mitä muuta voimme tehdä, ennen kuin elämämme alkaa hajota? Yksi tapa on saavuttaa tasapaino itsessämme meditaatioharjoitusten ja muiden askelten kautta, jotka voivat auttaa tuntemaan sisäistä harmoniaa. Joskus tuo hiljainen ääni sisällä on hautautuneena mielemme kakofoniaan. Kuitenkin sitoutuminen sisäisen yhteyden saamiseen jumalitsensä kanssa aloittaa voimakkaan prosessin. Silloin kun otamme yhden askeleen kohti Jumalaa, universumi kaataa runsaasti ihmeitä tukemaan polkuamme. Tämä omistautuminen sisäisen hengen tuntemiseen opettaa luottamaan sisäiseen opastukseensa. Luodessaan jonkin henkisen harjoituksen vaalii myös luottamustaan. Oppii arvostamaan rauhaansa niin paljon, että kulkee pitkiä matkoja ollakseen kadottamatta sisästä tasapainoaan.
Nämä ovat hyvin arvokkaita oppitunteja, joita olen oppinut 10 vuoden aikana avioeroni jälkeen. Toinen on ollut läsnä ja maadoittuneena olemisen merkitys. Tiedostamatta miltä minusta tuntuu ja mitä ympärilläni tapahtuu, saatan hukata valtavia tilaisuuksia, joita universumi antaa minulle aina. Sallin itseäni rakastettavan ja tuettavan sekä fyysisellä että ei-fyysisellä tasolla ja lähestyn ystäviä uudella tavalla. Ylläpidän henkisiä harjoituksiani ja annan itselleni joka päivä aikaa muodostaa aikomukseni tuolle päivälle ja elämälle. Vaikka kyse olisi vain viidestä minuutista, annan itselleni hiljaisuuden lahjan ja täytän itseni jumalaisella valolla. Kutsun elämääni enkelit ja mestarit, jotka opastavat minua, ja sallin heidän läsnäolonsa muistuttaa minulle, etten ole todellakaan yksin. Ja mikä tärkeintä, pyydän merkkejä ja kiinnitän huomiota synkronismiin, koska tiedän tämän olevan yksi parhaista tavoista, joilla sisäinen opastus osoittaa minun olevan oikeilla raiteilla. Teen parhaani ollakseni hyvin läsnä sille, mitä hetkessä tapahtuu, koska siinä on runsaasti tilaisuuksia ja luovia ratkaisuja.
Tässä se, mitä arkkienkeli Gabriel sanoo tästä prosessista:
"Rakkaat ystävät,
Kun fyysisen tason mestaruus lähestyy, niiden mielessä on hämmennystä, jotka toimivat tuodakseen lisää selkeyttä elämänpolulleen. Äärimmäiset keinot ovat usein tarpeellisia, kun elämän käänteitä ja kiemuroita tulee aina vain useammin. Kun siitä tulee normi, energiavirran päivittäinen tarkistaminen on hyödyllistä. Usein on tarpeellista pyytää selvempää opastusta, kun elämä kulkee niin nopeaa tahtia. Fyysisten merkkien pyytäminen on ollut yksi tapa, jolla ihmiset ovat jäljittäneet etenemistään vuosituhansia. Merkin pyytäminen voi antaa selvän määränpään hetkillä, jolloin äärimmäinen selkeys on tärkeää.
On hetkiä, jolloin tulee sisäinen impulssi ja usein viesti, joka toistuu mielessä. Jos tunnette tarvitsevanne lisää selkeyttä, voidaan pyytää fyysistä merkkiä. Silloin kun tämä pyyntö lähetetään universumiin, täytyy olla puitteet - pyyntö, että se on ilmiselvä sekä rukous harmoniasta korkeamman itsenne, jumalaisen viisautenne, suojelusenkelienne ja mestareidenne kanssa. Kun olette kutsuneet korkeinta opastustanne, tiedätte, että näyttöön täytyy luottaa. Saamistanne merkeistä tulee polkunne paljastavia merkkejä.
Vaatii suurta rohkeutta ja luottamusta seurata sisäistä opastustaan loogisuuden, turvallisuudentarpeen ja tuntemattomien lopputulosten edessä. Mutta mikä muu tapa korkeammalla itsellänne on saada huomionne, paitsi merkit, signaalit ja synkronismi?
Olkaa rauhassa ja tietäkää, että kaikki on todella hyvin."
Monia siunauksia kaikille,
Shanta Gabriel
arkkienkeli Gabrielin puolesta
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.