Päivän uffo

Älä osta uffoa säkissä




HomeViestejäMuita kirjoittajia21.6.2018 - Diane Kathrine - Miksi empaatit loukkaantuvat helposti kritiikistä ja miten estää sitä vaikuttamasta elämään?

21.6.2018 - Diane Kathrine - Miksi empaatit loukkaantuvat helposti kritiikistä ja miten estää sitä vaikuttamasta elämään?

MIKSI EMPAATIT LOUKKAANTUVAT HELPOSTI KRITIIKISTÄ JA MITEN ESTÄÄ SITÄ VAIKUTTAMASTA ELÄMÄÄN?

Kirjoittanut Diane Kathrine (theknowing1.wordpress.com)
21.6.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Sitä elämän yksinkertaista tosiasiaa ei pääse pakoon, että valtaosa empaateista loukkaantuu helposti toisten kritiikistä ja tuomitsemisesta. Joissain tapauksissa niin paljon, että se saattaa estää heitä ottamasta mitään luovia riskejä elämässä.

Kyllä, kritiikin aiheuttama tuska pidättelee monia meistä siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisluonne on välttää kaikkea, mikä aiheuttaa kipua. Mutta kuten sanonta kuuluu: "Ainoa tapa välttää kritiikki on olla sanomatta, tekemättä ja olematta mitään." Ja epäilen, että on monia empaatteja, jotka haluavat kulkea elämän läpi tekemättä mitään.

Bloggaajana, kirjailijana ja aktiivisena postaajana Facebookiin olen törmännyt omaan osaani kritiikkiä. Osa siitä on hyvin kovaa. Enkä valehtele – se ei tunnu hyvältä. Olen usein kysynyt, miksi olen niin huolestunut, kun joku loukkaa minua tai kritisoi työtäni, ja paras keksimäni vastaus on "koska välitän".

En ole niinkään huolissani siitä, ettei minusta pidetä, vaan enemmänkin en halua loukata tai tuntea, että olen loukannut toista annillani tai mielipiteilläni. Hermostun myös vähän siitä, kun joku on tulkinnut väärin tarkoitukseni tai tehnyt vääriä olettamuksia minusta tai työstäni.

Toisaalta tiedän myös, että kritiikki voi olla mahtava oppimistyökalu. Erityisesti kaikkeen työhön tai luovuuteen liittyen. Olemme usein liian lähellä omaa työtämme nähdäksemme, missä kohtaa asioita voisi parantaa. Rehellisesti ja rakentavasti katsova kriittinen silmä voi auttaa meitä näkemään sen, mille olimme aiemmin sokea. Mutta surullista kyllä, liian monet ihmiset loukkaavat kritiikissään. Sen sijaan, että käyttävät kritiikkiä tapana auttaa toista, jotkut antavat sen vähättelevällä tai viiltävällä tavalla.

Elämme maailmassa, jossa kritiikinpelko estää liian monia hyviä ihmisiä saavuttamasta oman potentiaalinsa ja elämästä elämää täysillä. Surullista kyllä, usein lahjakkaimpiin ja luovimpiin ihmisiin vaikutetaan pahimmin.

Siis onko mitään tapaa, jolla voimme voittaa kritiikin aiheuttaman tuskan? Minun täytyisi sanoa kyllä ja ei. Se riippuu ihmisestä, olosuhteista ja reaktiosta. Esimerkiksi, jos reagoit kovasti pienimmästäkin moitteesta, niin on mahdollista, että olet poissa tasapainosta (hormonitasapaino ja immuunijärjestelmä ovat kärsineet liian suuresta tunnestressistä tai surusta jne.), ja tunnet enemmän tuskaa, kuin sinun pitäisi. Näissä tapauksissa ydinsyyhyn pääseminen tai tunnestressin käsittelytavan löytäminen (ks. alla) auttaa lieventämään reaktioita tulevaisuudessa. Mutta monilla kritiikin loukkaavuus menee sille alueelle, että on empaatti. Meidän täytyy myös miettiä sitä, että negatiivinen reagointi kritiikkiin voi olla lapsuustrauman aiheuttama reaktio.

Empaatilla kritiikin aiheuttama toistuva tuska voi lopulta johtaa sulkeutumiseen toisilta. Se voi aiheuttaa pinnallisia keskusteluja ja kyvyttömyyttä oikeiden yhteyksien luomiseen. Siitä tulee melkein kaksiteräinen miekka. Yrityksenä pysyä suojassa toisten tuomitsemiselta, voimme rakentaa niin korkean muurin, että päädymme kaiken ulkopuolelle, mistä voi tulla hyvin eristävää.

Syyt tämän kritiikinpelon takana on vaikea kohdata. Mutta yksinkertainen tosiasia on, että emme oikeasti ymmärrä kritiikinpelkoamme, ennen kuin kohtaamme sen (äh, tiedän!). Yksinkertainen kysymys on: miksi luulet reagoivasi niin kritiikkiin? (Jos haluat paljastaa totuudenmukaisen vastauksen, nyt on aika olla täysin rehellinen itsellesi.)

Vastaus on todennäköisesti jotain vähän tällaista:
* Kun sinua kritisoidaan, tunnet tuottaneesi pettymyksen jollekin.
* Sinua kiusattiin lapsena, ja se sai sinut tuntemaan heikkoutta tai hyödyttömyyttä, ja kaikki mikä vahvistaa tuota uskomusta, toimii trauman laukaisijana.
* Vanhempasi kritisoivat jatkuvasti ponnistelujasi, ja vaikka käsität, että se oli heidän tapansa tehdä sinusta paremman kaikessa, se sai sinut tuntemaan itsesi epävarmaksi tai ei-arvostetuksi.
* Vihaat tunnetta, että olet tehnyt jotain väärin.
* Inhoat sitä, että toiset ihmiset tuomitsevat sinut, kun heillä ei ole aavistustakaan, kuka olet tai miten ajattelet.
* Kritiikki saa aikaan tunteen, että on arvoton eikä ole riittävän hyvä.
* Olet aina tehnyt työtä ollaksesi paras kaikessa, mitä teet, ja kun joku kritisoi ponnistelujasi, se tuhoaa sielua ja se otetaan henkilökohtaisesti.
* Haluat toisten pitävän sinusta ja teet kovasti työtä pitääksesi heidät tyytyväisenä.

Turhamaisuus voi olla myös syy tuskan takana, koska totta puhuen, kuka nauttii kritiikin kohteena olemisesta?

Mikä tahansa vastauksesi onkin, katso, miten se vaikuttaa reaktioihisi. Tunnetko tuskaa tai vihaa? Oletko järkyttynyt siitä, että loukkasit jotakuta, vai vihainen siitä, että tuo ihminen ymmärtää sinut täysin väärin? Jos se on tuskaa, olet loukkaantunut. Jos se on vihaa, sinua solvataan. Voit olla myös kumpaakin.

Seuraavaksi kysy kritisoineesta henkilöstä (vaikket tuntisi häntä, anna intuitiosi opastaa):
* Haluaako hän alentaa sinut kateuden vuoksi?
* Yrittääkö hän tehdä itsestään tärkeän ja sinusta merkityksettömän?
* Yrittääkö hän olla julma ollakseen ystävällinen?
* Onko hänen kritiikkinsä oikeasti tekosyy hyökätä kimppuusi?
* Onko se jonkun julman trollin työtä?
* Onko hänellä epärealistiset odotukset sinusta?
* Onko hänellä itsellään tuskaa?

Ihmiset jotka kritisoivat sinua negatiivisesti (selkäsi takana tai päin naamaa), kritisoivat kaikella todennäköisyydellä kaikkia, koska he ovat luultavasti tyytymättömiä itseensä. Tai voi olla niin, että panemalla matalaksi muita he yrittävät kohottaa itseään ja saada itsensä tuntumaan erityislaatuiselta.

Jotkut ihmiset hyökkäävät kimppuusi myös siksi, etteivät he pysty katsomaan itseensä löytääkseen oman onnettomuutensa tai epävarmuutensa syyn. On helpompaa syyttää toisia, kuin kohdata totuus.

On tilanne mikä tahansa, niin rypiessämme toisten kritiikin aiheuttamassa tuskassa (myös vihan kautta), rankaisemme itse asiassa itseämme jonkun toisen mielipiteestä. Ja totta puhuen, ihmiset tajuavat harvoin empaatin oikein. He eivät voi ymmärtää sellaista, mitä eivät itse koe.

Siis nyt on aika tarkastella kritiikin aiheuttaman tuskan käsittelemistä. Surullista kyllä, ei ole mitään taikapilleriä. On mahdollista, että empaattina loukkaannut aina kritiikistä, ja se on ok. Kuten sanoin, se kuuluu asiaan. Siinä ei ole mitään hävettävää. Se ei ole heikkous. Se on merkki siitä, että on herkkä ja myötätuntoinen ihminen. Mutta siitä huolimatta tässä on jotain vinkkejä, joiden pitäisi auttaa.

Tapoja käsitellä kritiikkiä

Hyväksy se.

Hyväksyntä on valtava tapa voittaa tuomitsemiseen liittyvä pelko. Nojaa kritiikin aiheuttamaa tuskaa kohti. Älä yritä piiloutua siltä tai kieltää sitä. Sano se ääneen: 'Kritiikki loukkaa minua, koska olen syvästi välittävä ja myötätuntoinen ihminen.' Jos mielesi palaa jatkuvasti takaisin toisen julmiin sanoihin, jatka em. lauseen toistamista mielessäsi.

Joku saattaa sanoa, että tämä vahvistaa negatiivista uskomusta, mutta se on totuuden hyväksymistä. Kun kohtaamme epämukavan totuuden, siltä piiloutumisen sijasta, otamme usein pois sen aiheuttaman tuskan.

Vie ajatukset muualle lihasrasituksella.

Kuulostaa kiduttavalta, mutta ei ole sitä. Tunnetuskassa oleminen on syvältä! Ja tämä on yksinkertaisesti jonkin sellaisen tekemistä, mikä on epämukavaa kehon lihaksille. Se vie mielen pois tunnetuskasta. Mieli ei pysty keskittymään kahteen kipuun kerralla. Voimakkaan harjoitusasennon (esim. lankku tai soturi) pitäminen toistuvasti niin pitkään, kuin pystyt, auttaa oikeasti. Kuten myös tehokas kävely tai juoksu.

Fyysinen epämukavuus vie tietoisuuden päästä (tai solar plexuksesta, tunnepaikastamme) harjoitettavaan keho-osaan. Se ei häviä täysin, mutta turtuu huomattavasti.

Pidä keho tasapainossa.

Jos luet säännöllisesti postauksiani tai kirjojani, läppäät minua luultavasti poskelle ehdotuksesta pitää kehosi tasapainossa, koska palaan siihen aina. Mutta jos olet poissa tasapainosta fyysisesti, sillä on heijastusvaikutus mielialaasi ja tunteisiisi, reaktioistasi tulee korostuneita ja reagoit kritiikkiin tai muuhun stressiin elämässäsi paljon pahemmin, kuin pitäisi. Tasapainottomat empaatit eivät selviydy minkäänlaisesta stressistä hyvin!

Sellaiset yksinkertaiset oireet, kuin kuiva iho, liikapaino, ruuansulatusvaivat, alaselkäongelmat, arat nivelet, kutiseva iho tai ihottuma, voivat olla merkkejä, että kehosi on poissa tasapainosta ja näin tunteesi ja mielialasi ovat vaarantuneet. Kehon kaikki järjestelmät ovat yhteydessä, ja jos sinulla on fyysisiä oireita, edes pienempiä ja merkityksettömiltä vaikuttavia, se on merkki fyysisestä epätasapainosta.

Jos olet kiinnostunut saamaan selville pahimmat empaattia epätasapainottavat asiat, niin kirjani "7 Secrets of the Sensitive" tai "How to Heal Leaky Aura Syndrome" auttavat sinua paljastamaan ne ja työstämään parantumista. Muussa tapauksessa seuraavat postaukset antavat sinulle etumatkaa:

How to Heal an Empath's Emotions
Wonder Why You Continue to Suffer as an Empath
Should the Empath Become Vegetarian
The Easy Empath Elixir

Siis ole hyvä. Toivon, että tämä postaus auttaa sinua ymmärtämään reaktiotasi kritiikkiin vähän paremmin ja kertoo sinulle, ettet empaattina ole todellakaan yksin reaktioidesi kanssa.

Seuraavaan kertaan …
Diane

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >