JÄRKEVÄ VANHA SIELU

Kryonia kanavoinut Lee Carroll (www.kryon.com)
27.1.2018 Anchorage, Alaska
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Joillekin tämä "päivä tulevaisuuden vanhan sielun elämässä" ei ole yksinkertaisesti uskottava. Kryon kuitenkin kertoo meille, että tietoisuutemme on hitaasti kehittymässä juuri tälle tasolle. Tämä kanavointi on kurkistus siihen, miltä tämä voi näyttää tulevissa sukupolvissa. Sitä odotellessa vanhalla sielulla joka lukee tätä, on kehotus tehdä nämä muutokset tästä alkaen.

Alla oleva informaatio on ilmaista sinulle ja voit tulostaa, kopioida ja jakaa sitä haluamallasi tavalla. Tekijänoikeus kuitenkin kieltää sen myymisen missään muodossa muilta kuin julkaisijalta.

Lukijan auttamiseksi viesti on kanavoitu uudelleen [Lee ja Kryon] ja siihen on tehty lisäyksiä ymmärrettävyyden parantamiseksi. Usein kanavointitilaisuudessa välittyy energiaa, jota kirjoitetut sivut eivät sisällä. Nauti siis tästä parannellusta viestistä, joka annettiin Anchoragessa.

*********

Tervehdys, rakkaat ystävät, olen Kryon Magneettipalvelusta.

Edessänne on kaunista, kaunista energiaa, ettekä kuitenkaan ehkä oivalla sitä. On syvällisiä siirtymiä, jotta voidaan päästä pimeydestä valoon. Tiedätte elämisestä tällä planeetalla, että siirtymä voi olla hyvin vaikea, erityisesti mentäessä pimeämmästä energiasta valoisampaan. Pimeydessä on niitä, jotka taistelevat henkensä edestä estääkseen sitä muuttumasta. Se on elämäntapa ja kontrollointitapa heille. Mutta rakkaat ystävät, tämä maasiirtymä on tosiaan tapahtumassa. Se kestää ainoastaan niin pitkään, kuin päätätte sen kestävän. Vapaa tahto planeetalla määrää ajoituksen. Olette tuossa muutoksessa nyt ja olette vasta alkaneet nähdä sen.

Tulee aika, jolloin voitte sanoa: "Aurinko on tullut esiin, valo on voittanut." Tämä ei merkitse, että koko planeetasta on tullut valaistunut. Sen sijaan teillä on planeetta, joka ajattelee eri tavalla. Se on olemassaolomalli, joka perustuu enemmän siihen perustotuuteen, mitä vanha sielu tietäisi, kuin siihen mitä aloittelija planeetalla tietäisi. Se on uusi toimintamalli, joka perustuu käsitykseen muuttuvasta ihmisluonteesta – kypsyvä ja tasapainottuva tietoisuus – ja se näyttää hyvin erilaiselta.

Mitä luulette, millaiselta vanhan sielun käytännön elämä saattaisi näyttää tulevaisuudessa päivän ajan? Miten se eroaisi siitä, mitä teette nyt – vain päivän? Haluan antaa teille lyhyen esimerkin.

Päivä uuden ihmisen elämässä

Käytämme usein Wo-hahmoa vertauskuvissa ja tarinoissa, ja nyt käytämme jälleen. Wo ei ole mies eikä nainen. Tässä tarinassa Wo voi olla kumpikin, vaikka tässä tarinassa hän on mies. Tämä on tarina päivästä vanhan sielun käytännön elämässä tulevana aikana, joka ei ole täällä vielä. Se näyttää uuden toimintamallin siitä hetkestä, kun hän nousee ylös, siihen hetkeen kun hän menee nukkumaan.

Uskottavuus

Tämän tarinan täytyy alkaa, rakkaat ystävät, siitä ymmärryksestänne, että tällä yksilöllä, tällä ihmisellä, tällä vanhalla sielulla tulevaisuudessa on täysin erilainen olemassaolomalli, kuin teillä tänä päivänä. Se on toimintamalli, jossa ihminen on muuttanut suhdettaan kaikkeen ympärillään. Hän on muuttanut suhdettaan Jumalaan, ympärillään oleviin ja Maahan. Niinpä teidän saattaa olla vaikea uskoa kaikkea, mitä näytän teille nyt, mutta haluan teidän vain kuuntelevan tätä tarinaa hetken. Kun kerron sitä teille, aina silloin tällöin sanon "seis". Silloin paljastan vanhan energian verrattuna siihen, mitä teille näytetään. Se paljastaa, että niillä tavoilla miten Wo kohtelee asioita tulevaisuudessa ja mitä tapahtuu tänä päivänä, on eroa kun yöllä ja päivällä.

Tässä uudessa toimintamallissa Wo, tämä vanha sielu, syntyi sivilisaatioon, joka on pitkällä yli sen ajattelun, että kaikki heidän apunsa tulee ulkopuolelta. He eivät ole sivilisaatio, joka uskoo, että he ovat arvottomia Jumalan silmissä. He eivät tunne, että heidän täytyy kutsua jotain suurempaa lähdettä saadakseen jokapäiväisen elämän ratkaisuja. Niinpä tuossa paljastuksessa näette suuren eron siihen sivilisaatioon, jossa te elätte. Heidän olemassaolomallinsa on muuttunut, ja se uskoo, että kaikkia kauniita ja henkisiä asioita kannetaan ihmisolennon sisällä. "Jumala sisällä" on mestareilta tunnettu viesti ja uusi ihmisluonto. Sitä sovelletaan nyt käytännössä jokapäiväiseen elämään. Ei siis "kipitetä etsimään apua", mitä näemme tänä päivänä, tai ole vanhempaa energiaa, jossa suuri osa koko sivilisaatiosta uskoo, että olette arvoton ja kaikki hyvät asiat tulevat ylhäältä. Niinpä haluan teidän ajattelevan tätä hetken, koska näin Wo lähestyy päiväänsä.

Seis.

Uskotteko oikeasti, että tätä koskaan tapahtuu? Uskotteko, että ihmiskunta pääsisi koskaan paikkaan, jossa he tuntisivat, ettei heidän tarvitse saada apua ulkopuolisesta lähteestä? Uskotteko, että koskaan tulee päivä, jolloin palvontapaikat ovat pelkästään antiikkisia rakennuksia? Sitä tuskin voi kuvitella, ennen kuin ajattelette tätä. Mitä tietoisuuden kehittyminen merkitsee teille? Se ei ole mitään, mikä pakotetaan ihmisille. Sen sijaan ihmiset näkevät sen itse ajan kuluessa. Se on loogista ja siinä on tolkkua hitaasti kehittyvän tietoisuuden kautta. Ajan kuluessa ihmiset alkavat ymmärtää, mitä mestarit oikeasti tarkoittivat, ja sitten toteuttaa, mitä he sanoivat. Aioneita ihmisille on kerrottu, että pyhimmät asiat joita on, ovat jokaisen ihmisen sisällä. "Tehty hänen kuvakseen" merkitsee "tehty rakkauden kuvaksi", ja siinä ihmiset alkaisivat oivaltaa, että tuo Jumalakuva, luoja on ollut aina sisällä. Siksi ihmiset voivat päästä käsiksi Jumalaan, henkeen ja esi-isiin välittömästi sisäänrakennettujen prosessien kautta. Siis aloitamme tarinan tästä.

---------------------

Wo herää niin, kuin joka aamu, ja lähtee kohta töihin. Hän laittaa kummankin jalan lattialle, tekee affirmointiharjoituksen ja odottaa hyviä asioita. Tämän hän tekee ensimmäisenä. Hän työntää suotuisuustietoisuutta päiväänsä alusta saakka. Hänen affirmaationsa olisi tämä: "Tämä on hyvä päivä, ja minulla on tietoisuus, joka voittaa jokaisen haasteen, joka minulla on tänään. Hyviä asioita tulee eteeni."

Seis.

Miksi hän tekisi näin? Miten moni ihminen tekee tätä vanhassa energiassa? Minäpä annan teille suositun tavan: laitatte jalkanne lattialle, olette juuri nousemassa ylös ja sanotte: "Voi, tässä se taas on, uusi haastava päivä. Toivottavasti asiat menevät paremmin kuin eilen. Eilisen ongelmat ovat edelleen mielessäni, enkä saanut kunnolla nukuttua. En tiedä, mitä minulle tänään tapahtuu. Toivon, että selviydyn siitä!" Näettekö eron? Suurin ero on suotuisuuden odottaminen, mutta siinä on oikeasti enemmän. Wo sanoo todellisuudessa: "Minä voin kontrolloida tätä päivää!" Tämä on käytännöllinen näkökohta, joten laittaessaan jalkansa lattialle hän juhlii ensimmäisenä sitä tosiasiaa, että hän pääsee läpi kaikista ongelmista, joita tulee. Hän luo todellisuuttaan tuona päivänä.

Muistakaa tämä: ihmisten täytyy aina työskennellä kaksinaisuuden kanssa. Voi aina valita pimeyden tai valon, draaman tai rakkauden. Se ajatus, että jonain päivänä teillä on täydellinen planeetta, jossa mikään ei mene pieleen, on keinotekoinen ajatus, joka monilla ihmisillä on lineaarisen ajattelunne vuoksi – musta tai valkoinen – tai se ajatus, että kaikki ajattelevat samalla tavalla ja ovat enkeleitä. Teillä on aina vapaa valinta, ja teillä on aina ainutlaatuiset menneisyydet ja akaasiset tiedostot, jotka työskentelevät kanssanne positiivisilla tavoilla. Tämä luo erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Teillä on edelleen jonkinlaista politiikkaa, mutta se näyttää hyvin erilaiselta ja on paljon elegantimpaa.

Siis mitä Wo tekee oikeasti tuolla hetkellä? Hän luo tietoisuutensa avulla jotain fyysistä. Voitaisiin sanoa, että se on kupla, joka menee hänen edellään kaikkialle, minne hän menee. Siitä tulee yhtä käytännöllistä kuin kenkien laittaminen jalkaan, jota voitte kävellä vaikeilla pinnoilla. Onko liikaa ajatella, että jonain päivänä ihminen aloittaisi päivän tuolla tavalla?

Wo harjaa hampaansa ja tekee kaikki ne asiat, joita te teette tänä päivänä, valmistautuakseen lähtemään kotoa. Wo menee edelleen töihin kulkuneuvolla, vaikkeivät kaikki naapurit mene. Asiat ovat muuttuneet kovasti ajan kuluessa. Won kulkuneuvo saattaa näyttää vähän erilaiselta, mutta hän nousee siihen mennäkseen teitä pitkin töihin.

Työmatkalla Wo näkee jotain, mikä voi muuttaa hänen elämänsä iäksi, jos hän sallii sen. On tapahtunut jonkinlainen onnettomuus toisen ajoneuvon kanssa. Sitä ei tapahdu kovin usein hänen päivinään, mutta ihmisen reaktioita, arviointivirheitä ja häiriötekijöitä on edelleen, ja on tapahtunut kamala onnettomuus, ja se on suoraan hänen silmiensä edessä. Jalkakäytävän reunalla itkee nainen, äiti. Ympärillä olevat yrittävät rauhoittaa häntä. Wo näkee lyhyen matkan päässä naisesta ambulansseihin laitettavan tämän kahden pienen lapsensa peitettyjä ja hyvin hiljaisia, kuolleita ruumiita.

Tämän naisen elämä on saanut kamalan käänteen. Se luo mahdollisuuden elämän kestävästä surusta, joka ylittää kaiken kuviteltavissa olevan. Hänen päivänsä alkoi hyvin, mutta hetkessä hänen lapsensa ovat poissa. Hän kantaisi mukanaan tätä päivää hautaan saakka. Voisiko olla mitään suurempaa kauhutarinaa kenellekään äidille?

Won valtaa suru ja hän alkaa itkeä. Nimittäin tässä uudessa Maassa myötätunto on hyvin käytännöllisellä tavalla tunteiden kuningas. Wo näkee sen kaiken, ja yhtäkkiä hänessä on enemmän kuin vain empatiaa. Hän tuntee kaiken, mitä tuo nainen tuntee. Hän pysäyttää autonsa ja jatkaa itkemistä "kontrollipenkissään". Sitten hän tekee jotain erityislaatuista, rakkaat ystävät. Hän saa koottua itsensä ja aloittaa prosessin, jonka hän tuntee hyvin ja on tehnyt monta kertaa aiemmin. Hän alkaa visualisoida tämän naisen tulevaisuudessa, kun hän toipuu, ymmärtää, selviytyy ja saa rauhaa tämän tapahtuman osalta tavoilla, jotka eivät ehkä päde tämän päivän psykologisessa ymmärryksessä.

Hän näkee naisen toipuvan niin upeasti, että hän voi visualisoida tämän nauravan taas. Tämän visualisoinnin hän lähettää suoraan siihen jalkakäytävän reunaan, jossa nainen on tuolla kauhun ja surun hetkellä, ja hän tietää juuri kylväneensä hyvin todellisen siemenen. Se on totta, ja Wo on juuri tehnyt ns. myötätuntoista toimintaa.

Seis.

Jos tämä tapahtuisi tänä päivänä, olisi myös niitä, jotka olisivat hyvin myötätuntoisia. Se kuitenkin saattaisi haavoittaa heitä ikuisiksi ajoiksi. He eivät unohtaisi koskaan tuota näkyä. Se vaikuttaisi heidän sisäiseen lapseensa ja iloonsa. Tämän päivän sivilisaatiossa on niin monia tällaisia asioita, niin monia tällaisia kauhuja, jotka jatkuvat päivittäin, että monet herkät ihmiset myötäelävät siinä määrin, että se pilaa heidän elämänsä. He voivat ajatella vain, miten epäoikeudenmukaisia asiat ovat ja että he haluavat muuttaa niitä. He itkevät päivittäin sitä, mitä tapahtuu jossain muualla, ja rakkaat ystävät, sitä tehdessään he eivät ole auttaneet ketään! Sen sijaan he ovat vetäneet itsensä empatian, huolen ja pelon matalampaan energiaan. He kuolevat sen vuoksi normaalia nuorempana. Tämä kaikki sen vuoksi, että heidän myötätuntonsa päihittää heidät.

Mutta Wo ei antaisi sen tapahtua, koska hän tietää, että se on vanha tapa ja vaarallista. Niinpä yksi paljastamamme piirre tässä uudessa energiassa, normaalin ihmisen käytännöllisessä elämässä, on nähdä tällaisia tilanteita ja ryhtyä välittömästi myötätuntoiseen toimintaan. Wo ajatteli välittömästi ratkaisua ja lähetti myötätuntotekoja, koska myötätunto voi muuttaa asioita. Hyvin vastaavasti kuin te saattaisitte rukoilla tänä päivänä jonkun puolesta, Wo tekee enemmän. Hän projisoi iloa tulevaisuuteen tuolle naiselle. Hän luo ymmärrystä ja toipumista tälle, mikä antaa sen alkaa tänään.

Hän käynnistää autonsa ja jatkaa matkaa. Hän pysähtyy itkemään, mutta sen sijaan hän alkaakin hymyillä, koska hän näkee sen todella tapahtuvan mielessään. Tulee se päivä, jolloin nainen nauraa taas. Tulee se päivä, jolloin hän toipuu. Ei tänään, ei huomenna, ei ensi kuussa, ei ensi vuonna, mutta tulee aika, jolloin kaikki nämä asiat asettuvat hänen sisällään tavalla, että hän voi ymmärtää. Wo osallistuu naisen inhimilliseen toipumiseen, vaikka tämä jää jalkakäytävänreunalle, kun hän lähtee pois.

Wo pääsee töihin ja pian hänellä on kiva päivä. Hän tekee työtään, ja sitten hänet kutsutaan valvojan huoneeseen. Se mitä seuraavaksi tapahtuu, ei ole yksityiskohtaista. Yleistän sitä. Se tulee yhtenä monista tilanteista, jotka kaikki tunnistatte. Hän on napit vastakkain valvojansa kanssa. Se saattaisi olla jokin näistä tilanteista: "Wo, olet taas myöhässä. Wo, yhden asiakkaasi kanssa on ollut ongelma. Wo, sinun täytyy olla töissä viikonloppuna, koska tämä ei ratkennut hyvin. Wo, emme ylennä sinua tällä kertaa, kuten emme viime kerrallakaan." Wo, tätä. Wo, sitä. "Wo, mietimme paikkasi lopettamista tai sinun korvaamistasi."

Wo lähtee huoneesta ja hetken – vain hetken – häneen virtaa vanhaa energiaa nimeltään "huoli" ja "pelko". Mitä hän tekisi ilman työpaikkaansa? Miten hän kertoisi vaimolleen, mitä juuri oli tapahtunut? Mitä se merkitsee hänelle? Onko kyse niin yksinkertaisesta, kuin ylitöistä joita hän ei suunnitellut, vai onko kyse muustakin? Sitten Wo on hiljaa paikallaan ja vetää syvään henkeä. Hetkessä hän tarkastelee kaikkea, mitä tapahtui, ja oivaltaa, että tämä on muutoksen alku. Se on suotuisa muutos, vaikkei hän ymmärräkään miten. Wo ei tiedä sen ajoitusta, mutta hän alkaa hymyillä, koska se on alku muutokselle, jonka hän tietää olevan hyvä hänelle ja suotuisa kaikelle, mitä hän on.

Seis.

Jos tämä tapahtuisi tänään, mikä olisi tyypillinen reaktio? Se olisi tämä: ole huolissasi koko päivän, ole huolissasi koko yön, ole huolissasi koko kuukauden ja kerro kaikille ystävillesi, jotta hekin voivat olla huolissaan kanssasi. Tätä kutsutaan draamaksi. Se mitä tapahtuu, tapahtuu, mutta draama jatkuu ja jatkuu. Se rakentaisi myös pimeyssillan työntekijän ja työnantajan välille. Sitten lisää huolissaan olemista: "Mitä tulee seuraavaksi? Mitä voi tapahtua? Minua ei arvosteta. En ole sen arvoinen."

Mikään noista asioista ei ollut Won mielessä, mutta hänen täytyi muuttaa noin kolmessa sekunnissa mahdollisuus vanhan energian pelkoreaktiosta ajatukseen, joka on kaukana tämän päivän tietoisuuden yläpuolella. Hän muutti automaattisesti tuon energian tilanteeksi, joka sanoi: "Kenties en kuulu tänne. Kenties tämä on merkki. Kenties tapahtuu jotain kaunista. Maltan tuskin odottaa. Teen niin, kuin minulle sanotaan. Teen ylitöitä. Hyväksyn jopa irtisanomisilmoituksen, koska jotain parempaa on tulossa."

Sitten päivä jatkui. Vain puoli tuntia myöhemmin hän kuuli hurrausta. Yksi hänen ystävänsä työpaikan toisesta kopista oli ylennetty yhteen niistä paikoista, joita hän halusi. Hän lähti ollakseen osa juhlaa ja osallistui siihen täysillä – ja hän tarkoitti sitä. Hän oli hyvin tyytyväinen, että hänen ystävänsä menestyi ja sai ylennyksen – hyvin tyytyväinen! Hän ei nähnyt sitä heijastuksena, jolla oli jotain tekemistä hänen kanssaan. Hän ei antanut aiempien uutisten vaikuttaa onnellisuuteensa ystävän puolesta.

Stop.

Täytyykö minun sanoa sitä? Vanhemmassa energiassa on hyvin paljon itseä ja egon suojelua. "Miksi en minä? Mitä hänellä oli sellaista, mitä minulla ei ole? Hän vei paikkani. En pidä hänestä enää. En puhu hänelle enää. Menen kotiin ja syön matoja." Jotkut näyttäisivät tekevän kuin mitä tahansa tässä kohtaa pysyäkseen masentuneena. Hän jatkaa: "Tämä on kamalaa! Ensin saan ajatuksen, ettei minulle ehkä ole enää töitä, ja sitten saan tietää, että joku muu ylennettiin minun sijastani."

Mutta tämä ei ollut lainkaan reaktio, sillä Wo tiesi jo "tämä tai jotain parempaa" ja hänellä oli uskomus, että "suotuisaa oli tulossa". Hän ei tiennyt milloin tai mitä, mutta tässä hänen edessään oli ystävä, jolle tapahtui jotain upeaa – jotain mikä oli hyvä asia ja muuttaisi tuon ihmisen elämäntyylin. Hän tiesi, että ystävä kertoisi pian perheelleen ja he söisivät upean päivällisen ja laulaisivat juhlalauluja. Miten hyvä aika tämä oli juhlia ystävän iloa!

Seis.

Onko tämä edes mahdollista? Voiko ihminen oikeasti siirtää pois loukkaantumisensa tai huolensa siinä määrin, että ensimmäinen ajatus on juhlia viereistä henkilöä, joka saattaisi viedä hänen työnsä? Rakkaat ystävät, tämä on tietoisuuden kehitystä. Nimittäin aivan kuten Wo tunsi empatiaa tuon naisen vuoksi, hän tunsi myös ystävänsä ilon. Siitä oli tullut sisäänrakennettua evoluutiosukupolvien saatossa. Teistä se saattaa tuntua ylittävän sen, mitä ihminen voisi normaalisti tehdä, mutta tähän se on menossa.

Nyt Won on aika mennä kotiin. Wolla oli paljon mielessään, kuten hyvin monilla ihmisillä kaikkialla, mutta hän sai intuitiivisen ajatuksen, joka sanoi: "Unohdat jotain." Wo ei oikein saanut siitä selvää, ja se oli vielä epämääräinen ajatus ilman substanssia. Hän ajoi kotiin.

Won koti oli pieni mutta kaunis. Hänellä oli ihana perhe, joka ajatteli hyvin samaan tapaan kuin hän. Mutta oli muutamia asioita, joiden Wo tiesi tarvitsevan olla tietyllä tavalla. Hänen vaimonsa oli erinomainen kokki ja päivällinen tarjoiltiin tiettyyn aikaan joka ilta. Hänen täytyi olla paikalla sitä varten eikä hän saanut myöhästyä. Avioliittonsa alussa hän oli tehnyt sen virheen, että hän oli ollut myöhässä, ja hän teki sen vain tuon yhden kerran. Reaktio oli, että vaimo tunsi, ettei häntä arvosteta. Won kumppani ansaitsi todellakin, että hän oli paikalla ajoissa nauttiakseen siitä, mitä tämä oli valmistanut ainakin puolentoista tunnin ajan ennen hänen kotiinpaluutaan. Perhe odottaisi. Wo oli tosiaankin ajoissa, kuten aina, ja oli kohta pysäköimässä talon eteen – ja silloin hänen intuitionsa antoi viestin: "Wo, tämä on hääpäiväsi." Gulp.

Oli välittömästi tehtävä päätös. Juoksenko kukkakauppaan hakemaan kukkia ja kortin ja myöhästyn päivälliseltä? Kumpi on parempi: myöhästyminen päivälliseltä vai kukattomuus (kamala asia)? Hänen intuitionsa palveli häntä hyvin. Wo pysähtyi nopeasti, ei mennäkseen kukkakaupalle, vaan myyntikojulle, jonka hän muisti olevan kadunkulmassa melko lähellä. Siellä oli paljon kukkia, hyviä kukkia, korkeammat hinnat, mutta paljon hyviä kukkia, jotka vaimo ansaitsisi. Wo osti pikaisesti kukat ja tuli takaisin niin nopeasti, kuin pystyi, mutta se vei 15 minuuttia. Nyt hän oli vartin myöhässä.

Hän ei tiennyt, mitä tapahtuisi, mutta ainakin hänellä oli kukat. Nyt hän voisi mennä sisään ja sanoa: "Hyvää hääpäivää! Kulta, olen pahoillani, että olen myöhässä." Näin hän siis teki.

Mutta jotain muutakin tapahtui. Nimittäin kun hän käveli ovesta sisään, kaikki hänen ystävänsä olivat siellä! Oli "hyvää hääpäivää" -yllätysjuhlat, ja Wolla oli kukat siinä kädessään. (Kiitos, intuitio!") Hän ei ollut myöhässä päivälliseltä, koska ei ollut päivällistä! Sen sijaan oli juhlat. Wo ei ollut tuottanut pettymystä vaimolle, ja hänellä oli kukkia! Tajuatteko? Mitä oli juuri tapahtunut?

Seis.

Wo oli pysähtynyt hetkeksi ja kuunnellut intuitiotaan, korkeampaa osaansa, joka tiesi enemmän kuin hän ja mitä talossa tapahtui. Hänen intuitionsa tiesi, mitä hänen pitäisi tehdä, ja hän kuunteli sitä, luotti siihen ja meni välittömästi hakemaan kukkia.

Vanhemmassa energiassa, rakkaat ystävät, olisi ollut tietämätön ihminen, joka tekisi 50%:n todennäköisyydellä oikean tai väärän päätöksen ymmärtämättä, että teissä on korkeampi luontainen osa, joka tietää paljon enemmän kuin te. Yläpuolellanne on korkeampi itse, ja Wolla se tiesi, että talossa oli juhlat. Intuition kuunteleminen oli tavallista Wolle, ja hän käytti sitä joka päivä perusasiana – se ei ollut mitään sellaista, mikä kiisi ohi ilman substanssia. Se kertoi, kenelle soittaa ja miten sanoa asiat, jotka hänen täytyi sanoa asiakkaille, joiden kanssa hänen täytyi puhua. Se oli hänen elämäntapansa, ja Wo tiesi sen toimivan. Hän oli käytäntö, ja se toimi taas kerran.

Kun juhlat olivat ohi, hänen vaimonsa sanoi: "Kiitos paljon noista kauniista ja tuoreista luonnonkukista! Wo, meillä oli mahtavaa!" Wo oli samaa mieltä, ja vähiten hänen mielessään oli kertoa vaimolle, mitä tapahtui töissä. Wo ajatteli ja hymyili: "Kerron hänelle hyvät uutiset myöhemmin."

Wo oli menossa nukkumaan. Hänen jalkansa olivat lattialla, ja ennen kun hän nosti ne sänkyyn, hän sanoi: "Kiitos, Henki. Kiitos, Luoja. Kiitos, että annoit minun olla paikalla tuota naista varten. Kiitos, että annoit minun auttaa ystävääni juhlimaan. Kiitos kaikkien kehoni solujen nuortumisesta tänään. Kiitos sairauden ajamisesta pois tänään, koska en langennut huoleen tai pelkoon tai draamaan. Kiitos, sisäinen lapsi ja luontainen, että voin hymyillä nyt. En ole huolissani työpaikastani. Nimittäin: tämä tai jotain parempaa." Wo kääntyi katsomaan elämänkumppaniaan. "Hyvää yötä, kultaseni."

---------------

Tämä tarina on totta. Kokonaan. Tätä on tapahtunut planeetoilla, joista ette tiedä. Tämä on teidän mahdollisuutenne ajatella – niin kaukana kaikesta, mitä tapahtuu elämässänne nyt, että se tuntuu epätodelta tai mahdottomalta. Tämä toimintamalli määrittelee valaistumisen. Myötätunnon aika on tulossa. Se kirjoittaa ja muotoilee uudelleen kaiken, mitä ihmiset ajattelevat ja mihin reagoivat.

Annoin teille juuri kuvan. Ei lainkaan mitään todellisuuskokemuspiirin ulkopuolelta, vaan jotain mikä kuuluu teille ja on ansaitussa tulevaisuuden sukulinjassanne. Tämä siksi, koska ohititte merkkipaalun vuonna 2012. Monet saattaisivat sanoa: "Vau, haluaisin olla näkemässä sen." [Kryon naureskelee] Te olette. Te kaikki. Te kaikki.

Ja niin se on.

Kryon

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.