HomeViestejäShaumbra-lehtiToukokuu 2022 - Moishe Groger - Neurodiversiteetti ja oivaltaminen

Toukokuu 2022 - Moishe Groger - Neurodiversiteetti ja oivaltaminen

NEURODIVERSITEETTI JA OIVALTAMINEN

Kirjoittanut Moishe Groger (www.crimsoncircle.com)
Toukokuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tarina shaumbrojen moninaisesta Oivaltamisesta

Tunnetko oivaltaneen mestarin, jolla on ADHD tai autismi? Voisit tuntea tietämättäsi. Oivalsin hiljattain, että olen oivaltanut … mutta sitten oivalsin myös, että olen neurodivergentti, mikä merkitsee, että aivoni toimivat epätyypillisesti.

Pääsen oivaltamiseen hetken kuluttua, mutta ensin haluaisin selittää neurodiversiteettini piirteitä antamaan kontekstin. Olen neurodivergentti kahdella avaintavalla, jotka tiedän, ja kummankin mukana tulee omat haasteensa ja etunsa:

AFANTASIA

* En voi nähdä tai kuulla päässäni, joten mielikuvitukseni on sokea ja kuuro. En usein tiedä, mitä päässäni on, ennen kuin alan ilmaista sitä. Voin ajatella ajatussanoin, mutta se vaatii ponnistelua.
* Muistini on "viallinen" – muistot tuntuvat hyvin kaukaisilta, koska en voi tuoda niitä mieleeni.
* Tämä auttaa minua pysymään läsnäolevassa hetkessä. Se pitää minut maadoittuneena ja fokusoituneena tämänhetkiseen elämääni.

AUTISMIKIRJO

* Autismin yksi määritelmä on, että on vaikea olla "normaali". Lastentarhassa muistan tunteneeni, että olin täysin erilainen kuin muu lapset. Ajattelin: "Missä he oppivat leikkimään tuolla tavalla?"
* Jotkut asiat ovat helppoja minulle, mutta toiset jokapäiväiset asiat voivat olla haastavia. Näin on, koska käsittelen informaatiota todellisuudesta eri tavalla kuin muut, ollen hyperherkkä yksityiskohdille ja epäsovulle. Hyperherkkyyttä on monilla tasoilla – aistit, kommunikointi ja se, miten mietin ongelmia tai koen luovuuteni.
* Tämä herkkyys merkitsee, että voin olla hyvin tietoinen. Voi kuitenkin olla haastavaa antaa merkitys sille, mitä tunnen. Esimerkiksi, saatan olla hyvin tietoinen epäyhtenäisyydestä siinä, mitä joku kommunikoi sanoillaan ja tunteillaan, mutta en kykene nimeämään tai kuvaamaan sitä, tai en tiedä, miten siihen reagoidaan.
* Voi olla uuvuttavaa ja ylivoimaista yrittää prosessoida ja ymmärtää kaikki yksityiskohdat, jotka tiedostan. Voi olla myös helppoa alkaa ajatella liikaa yksityiskohtia. Kuitenkin sitten kuin minulla on ymmärrys, se on tavallisesti hyvin syvä ymmärrys – enemmän kuin useimmilla.
* Välitän PALJON selkeydestä ja rehellisyydestä, koska se johtaa ymmärrykseen, enkä tuomitse tai häpeä ihmisiä, jotka ovat selkeitä kanssani. Itse asiassa tarvitsen paljon selkeyttä muilta ihmisiltä, kun he kommunikoivat, jotta voin pysyä kärryillä, pakahtumatta sisäisiin kysymyksiin yksityiskohdista.
* "Normaali" kommunikointi lentää ensimmäisenä ikkunasta ulos, kun olen väsynyt, pakahtunut tai ryhmässä. Kun olen väsynyt tai kiireinen, olen todennäköisemmin suorasukainen, mikä voi vaikuttaa töykeältä tai kylmältä. Olen kuitenkin hyvin empaattinen – kommunikoin vain eri tavalla.

Autismi ei rajoita tai määrittele minua – tietenkään. Mikään ei enää koskaan tee sitä. Sen sijaan autismi oli oivaltamiseni katalyytti. Halusin olla erilainen tässä elämässä, vähän erillään Valtakadun joukosta.

Autismi ja shaumbrana oleminen limittyvät monella tapaa:

* On vähän erilainen, eikä sovi joukkoon. Ei etsi vahvistusta ulkopuolisesta maailmasta tai hyväksyntää muiden silmissä.
* Päättää olla välittämättä, mitä muut ajattelevat itsestä.
* On empaattinen ja välittävä – vähän liikaa joskus.
* Täytyy kääntyä sisäänpäin saadakseen selkeyttä ja suuntaa elämässä. Täytyy luottaa itseensä ja omaan tietämiseensä.
* Arvostaa rehellisyyttä ja selkeyttä. On vähän suorasukainen, "merirosvomainen".
* Ei kykene aina ilmaisemaan itseään ihmisille ympärillään. Useimmat muut eivät arvosta, koska he eivät näe sinua ja heillä on liian kiire olla ihminen.
* Meillä kaikilla on kaunista ja ainutlaatuista.

Minun täytyy luottaa tietämiseeni, tunteisiini ja sydämeeni. Minulla ei ole mitään muuta, millä jatkaa eteenpäin. Jos joku kyseenalaistaa minut (myös oma mieleni), minulla ei ehkä ole muuta hyvää vastausta, kuin: "Tiedän, että tiedän." Olen typerä ja hidas joillain tavoin. En muista mitään, enkä oikeasti ymmärrä monia ihmisiä – enkä haluakaan. Tarvitsen paljon aikaa itsekseni, ja vetäydyn muiden parista, kun seurustelurajani on tullut vastaan. Samaan aikaan rakastan olla yhteydessä muihin, ja teen sen sydän avoimena ja tuomitsematta, kun muut haluavat avautua minulle.

SIIS MILLAISTA OIVALTAMINEN ON MINULLE?

Minusta yksi kauneimmista asioista shaumbroissa on monimuotoisuutemme. Koemme kaikki oivaltamisen omalla tavallamme, ja päätämme kaikki muotoilla oivaltamisen jälkeisen elämämme tällä planeetalla omilla luovilla tavoillamme.

Minulle oivaltaminen on melkein typerän yksikertaista, niin kuin "minä olen", salliminen ja kaikki muu, mitä teemme. Minulle se oli vain "ei enää" -hetki yhtenä päivänä – olen valmis. Olen TÄYDELLINEN. Olen haluton näkemään itseäni enää minään vähemmän täydellisenä, en sorru siihen. En enää ikinä etsi täyttymystä tai yritä korjata osiani, jotka voisi nähdä epätäydellisenä (ne voivat muuttua omin päin, kun ovat valmiita). Mestari on vapaa olemaan, kuka hän on, ja tietämään, että se on kaunis, oli mikä oli. Ihmisitseni voi epäillä sitä ja pyytää todisteita, mutta tein syvällisen, intohimoisen valinnan olla valmis – ja niin se on.

Olenko integroinut kaikki aspektini? Luultavasti en. Minun ei tarvitse. Hyväksyn ne sellaisina, kuin ne ovat. Olen ehjä ja täydellinen, ns. vioistani tai rajoituksistani huolimatta. On hyvin ihmisperspektiivi pitää omituisuuksiani vikoina, jotka täytyy integroida. Todellinen anteeksianto on oivaltamista, ettei mitään tarvitse antaa anteeksi. Olen aina ollut täydellinen/oivaltanut – minun ei koskaan oikeasti tarvinnut integroida mitään ansaitakseni tietoisuuden siitä. Olin kuitenkin oivaltanut, kun pelasin uhri/hyväksikäyttäjä-ihmispeliä, ja olin aivan yhtä arvokas silloin, kun olen nyt. En ole ollut koskaan irti sielusta – erillisyyskokemus oli seikkailu, jossa teeskentelin, että unohdin itseni.

Oivaltamiseni hyväksyminen tuntuu hyvin yksinkertaiselta ja ilmeiseltä. Miksi meiltä vei niin kauan päästä tähän – loppuunsaattamisen/täydentymisen valintaan ja tunteeseen? Miksi meidän täytyi purkaa niin paljon ja käydä läpi niin paljon muutoksia saadaksemme näin yksinkertaisen perspektiivimuutoksen?

Menimme todella syvälle arvottomuuteen ja kärsimykseen – ja mitä varten? Minulla on isän puolella esi-isiä, jotka kuolivat juutalaisten joukkomurhassa. Monien erilaisuuksieni vuoksi joita nyt rakastan, minut olisi tapettu – olen juutalaisverta, homo, autistinen. Vartioimme parhaamme mukaan arvottomuuttamme paksulla terässarkofagilla, jotta se voisi kukoistaa, pienenkään hyväksymishäivähdyksen estämättä. Nyt Maa päättää, onko se valmis luopumaan erittäin vanhoista ja väkivaltaisista valtapeleistä, kuten sodat. Onko massatietoisuus valmis siihen, ettei olla enää uhri?

Perspektiivimuutos täydentymiseen/täydellisyyteen on hyvin yksinkertainen, mutta se muuttaa kaiken. Olen edelleen tuon muutoksen kaoottisissa jälkimainingeissa, hyvin monien muutosten tapahtuessa erittäin nopeasti. Ihmiseni yrittää saada kiinni! Esimerkki: oivaltaa, että olen neurodivergentti. Sen oivaltaminen, että olen autistinen, ei ollut yksi odotuksistani oivaltamisen jälkeiselle elämälle. Oivalsin yksinkertaisesti aiemmin tänä vuonna, että olen autistinen. Mutta nyt ymmärrän sen itsestäni, ja se tuo lisää selkeyttä, lisää myötätuntoa ja ymmärrystä ihmistäni kohtaan … ja ihmiseni on kaunis, juuri sellaisena kuin on.

Se tuo kysymyksen, mitä seuraavaksi. Tähän saakka elämäni ei ole ollut varsinaisesti helpompaa oivaltamisen jälkeen. Jotkut asiat ovat vaikeampia, jotkut helpompia. Minulla on useimmat samat ihmishaasteet – jos ei enemmän, lisääntyneen muutostahdin vuoksi elämässäni ja maailmassa. On jatkuvaa massatietoisuuden ristitulitusta. Tunnen samanaikaisesti olevani 100 % vapaa, mutta myös kahlittu. Sen sijaan, että integroin vain ihmisen ja siirryn eteenpäin, minun täytyy jotenkin antaa ihmisen laajentua ja muuttua, jotta se voi selviytyä täällä rajoittuneisuudessa, ollen samalla täydellinen. Ja kuitenkin siinä on jotain kaunista, että valitsee olla täällä kaiken tämän keskellä.

JA … minulla on hyvin paljon, mistä olla kiitollinen, hyvin paljon mitä rakastan elämässäni. Minulla on enemmän luottamusta, armoa ja herkkyyttä kuin koskaan aiemmin, ja se auttaa. Muutin Havaijille muutama vuosi sitten, ennen oivaltamista. Halusin jäädä aloha-energioihin, joita virtaa näiden saarten ympärillä. Teen töitä itselleni, ja minulla on pieni yritys. Autan myös Crimson Circlen tuotannoissa, kun he ovat kaupungissa. Minulla on seurana hyvin suloinen ja rakastava kumppani. Minulla on täällä saarella kourallinen läheisiä ystäviä, jotka inspiroivat minua ja haluavat olla lähelläni. Tunnen, että ihmiset joista välitän eniten, rakastavat minua ja hyväksyvät minut.

Tänä vuonna ihmiseni sanoo haluavansa nuortumista/uudistumista, joten hidastan vähän ja nautin tämän hullun seikkailun jatkuvasta paljastumisesta. Jatkan valoni säteilemistä niihin osiini, jotka tuntuvat olevan jumissa tai yksin. Haluaisin myös kuulla lisää muilta shaumbroilta, mitä oivaltaminen on teille. Millaista elämä on sen jälkeen, kauneus ja haasteet? Meillä kaikilla on hyvin paljon kauneutta ja intohimoa jaettavana, enkä malta odottaa sen näkemistä teidän osaltanne. Ilmaiskaa itseänne, niin maailmassa kuin muille shaumbroille!

_______

Moishe Groger asuu Konassa, Havaijilla, vain viiden minuutin matkan päässä Villasta etelään päin, joten saattaisit törmätä häneen, jos tulet Havaijille johonkin tapahtumaan. Hänen intohimonsa on nauttia elämästä tällä planeetalla, samalla luoden hitaasti uutta standardia sille, miten voi olla ihminen armossa. Häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >