AIKAHAVAINTO UUDESSA ENERGIASSA

Kirjoittanut Britta Canete (www.crimsoncircle.com)
Heinäkuun 2024 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Olen viime aikoina leikkinyt paljon aikatietoisuuden kanssa. Vuosien saatossa olen kokenut lukuisia hetkiä, jolloin oli totta, ettei aikaa ole. Nämä olivat upeita kokemuksia, mutta nyt se on erilaista. On kyse läsnäolosta ja aikajanapohjaisista kokemuksista irtipäästämisestä. Uusi energia toimii eri tavalla.

Mitä se tarkoittaa?

No, ensinnäkin, kerron vähän kokemuksistani, miten olen alkanut oivaltaa ja kokea ajattomuuden.

Monta vuotta sitten, heräämisaikanani, leikin usein tietoisesti energioiden kanssa. Mutta nämä kokemukset, joista puhun, tapahtuivat spontaanisti. Aivan yhtäkkiä tunsin olevani isossa, uskomattomassa tilassa, ja kaikki vaikutti pysähtyneen. Tämä tapahtui kahdesti. Ensimmäisellä kerralla istuin lentokoneessa yksin, ja toisella kerralla koin sen yhdessä toisen ihmisen kanssa. Kumpikin kerta oli hämmästyttävä, vaikuttava ja informatiivinen kokemus minulle.

Mutta mikä on nyt-hetki?

Tämä oli toinen kysymykseni, ihmetellessäni usein, mikä nyt-hetki todella on. Ja juuri sillä hetkellä kun muodostin tuon kysymyksen tietoisesti sisälläni, aloin kokea vastaukseni.

Yhtäkkiä tajuntani laajeni. Tunsin olevani kuin ilmapallossa, joka laajeni jatkuvasti. Se laajeni niin, että se sulki sisäänsä kaiken – koko universumin ja sen, mitä kutsun omniversumiksi, kaikki ulottuvuudet, kaiken. Ja sitten oivalsin, että minä olen nyt-hetki.

Nyt-hetki sisältää kaiken, SE ON MINÄ omassa ykseydessäni. Tämä merkitsee, että aikaa ei ole. Aika on luomus koko tuossa ”minä olen” -olemuksessa. Se merkitsee myös, ettei mikään ole erillään minusta. Erillisyys on vain havainto, joka luodaan ja jota vahvistetaan aikajanatietoisuudessa.

Vaikka olen ollut tietoinen siitä, ettei aikaa ole ja kaikki on sisälläni, vastustin jatkuvasti pysymistä nyt-hetkessä. Se merkitsee, etten sallinut itseni olla täydessä ”minä olen” -läsnäolossa.

Näin oli, koska tiesin pinnan alla, ette tuntisin ja aistisin KAIKEN. Ja koska koin itseni hyvin herkkänä ihmisenä, siinä havainnossani että on kirottua tuoda kaikki nämä tunteet kokemukseen, pelkäsin valtavasti pysyä tietoisuudessani.

Lisäksi hyvin pimeä aspekti oli läsnä. Hän myös kommunikoi minulle, että hän oli kironnut minut, muiden elämien läpi ikuisuuteen, ja että hän seuraa minua kaikkiin ulottuvuuksiin ikuisesti. Vaikka tiesin, miten se käsitellään, taistelimme tiedostamatta. Yritin päästä eroon taistelusta ja integroida tuon aspektin, mutta se ei toiminut. Hän huijasi minua usein niin hienovaraisilla tavoilla, etten ollut tietoinen siitä, ennen kuin ”vahinko” oli jo tapahtunut. Pyytäessäni sieluitseltäni ratkaisua, vastaus oli kuva täydestä ilmapallosta, joka sitten päästetään irti, ja kaikki ilma tulee ulos, kun ilmapallo lentää pois. Oli pakko nauraa tälle kuvatulle ratkaisulle, tyytyväisenä tietäessäni, että oli ratkaisu. Mutta minulta vei monta vuotta viimein integroida tämä aspekti valtavan rakkauden, myötätunnon ja kärsivällisyyden myötä itseäni kohtaan.

Tuntui siltä, että lopullinen integrointi tapahtui äskettäin, kun oivalsin, että se on jo tehty. Integrointi oli jo tapahtunut – ei tarvittu lisää aikajanapohjaisia kokemuksia.

Aikajanapohjaisissa kokemuksissa kaikki jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, yksi toisensa jälkeen, ja näyttää siltä, etten koskaan ”saavu perille”. Ja tämä on avaintekijä (uuden energian kokemuksessa): lineaarisen aikatietoisuuden luomisessa erotan itseni itsestäni. Näin on, koska laitan menneisyyden ja tulevaisuuden nyt-hetkeni ulkopuolelle, sen todellisuuden ulkopuolelle jossa olen. Muista, että minä olen ”NYT”, jonka ulkopuolella ei ole mitään. Myös ”ulkopuolella” on luomus nimeltään erillisyys.

Miten tulin tähän oivallukseen?

Täyden läsnäolon vastustaminen merkitsi, että jatkoin aikajanapohjaisissa kokemuksissani. Ja ne tekivät itsensä tiettäväksi minulle. Yhtäkkiä tarvitsin aikaa päästä paikasta toiseen. Tarvitsin aikaa tehdä jonkin tehtävän. Olin hermostunut ajan kulumisesta. Joitain asioita ei tapahtunut, enkä voinut enää tuntea niitä energiassani. Ja niin edelleen.

Viime aikoina olen tarkkaillut myös ikääntymistä tietoisemmin, mikä näyttää alkaneen tulla teemaksi nyt, mitä se ei koskaan ennen ollut. Katsotaanpa, miten tämä kehittyy. Ja hymyilen, jotenkin aistien ajattomuuden.

Samaan aikaan kun koin vastarintaani, annoin itselleni myös inputia. Tietoisuus tuli muistuttamaan minua ykseydestä ja ettei aikaa ole, joten sisäisesti saatoin nähdä ”laajentuneen aikani”. Muistutin itselleni myös, että se mitä haluan saada aikaan, on jo tehty. Tämä muistutus tuli uudestaan ja uudestaan, myös nyt kirjoittaessani, koska sillä on suuri merkitys. Minun on tärkeää päästää irti aikapohjaisista kokemuksista, koska minun on tärkeää lakata jakamasta itseni, mennä erillisyysajatuksen, -illuusion, yli.

Mieleni tietysti ihmettelee: ”Miten se toimii? Miten ilmennän jonkin tehtävän ilman aikaa?”

Vastaus tulee: ”Kokemuksena! Ja-tilana, täydessä ”minä olen” -läsnäolossa, nyt-hetkessä.”

Miten tämä ilmaistaan aineellisessa maailmassa?

Laajemmissa ulottuvuuksissani kaikki on jo olemassa, joten kaikki on jo tehty. Jokainen kokemus jonka sallin, tulee fyysiseen todellisuuteeni sopivassa, täydellisessä aikakehyksessään. (Aikakehys on kuin astia, jossa voin saada jonkin kokemuksen.)

Paras esimerkki tästä voisivat olla entiset ja tulevat elämät. Aikajanatietoisuudessa koen elämän toisensa jälkeen. Laajassa nyt-hetkessä, ”minä olen” -tietoisuudessa, havaitsen kaikki elämät tässä, ikään kuin vieressäni, jokaisen aikajanan omassa aikakehyksessään. Sen voisi kuvitella hunajakennona, lokero toisensa vieressä, mutta ilman todellista jakautumista. Aikakehys on minulle henkenä tapa kokea eri aikatapahtumat.

Koen itseni jo moniulotteisena, mikä ei merkitse mitään muuta, kuin että kaikki on jo tässä. Näin on, koska minä olen nyt-hetki. Vaikka ihmistasolla on edelleen osia, joista olen joskus enemmän tai vähemmän tietoinen, silti kaikki on jo sisälläni, riippumatta siitä onko ihmisosa tietoinen siitä vai ei. Sama pätee aikaan. Kaikki on tässä – nyt. Kokemukseni vain tapahtuvat aikakehysastiassa, jos haluan kokea aikailmentymässä, mutta niiden ei tarvitse enää olla lineaarisia. Ja myönnän, että ihmistasolla tämä tuntuu vähän pökerryttävältä toisinaan, kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.

Aikakehysastiani jossa koen tapahtumiani, voi olla ajaton. Se merkitsee, että juuri nyt minusta voi tuntua kamalalta, masentuneelta, yksinäiseltä ja melko yhteydettömältä itseeni. Vaikka hetki sitten koin olevani täysin tasapainossa, hyväksyen kaiken täysin ja ollen vireessä kaiken kanssa, mitä olen. Se merkitsee, ettei ole enää lisääntyvää jatkumoa. Jokainen kokemus on vain kokemus, ei mitään muuta. Se voi olla yhden sivun kokemus tai kokonaisen kirjan kokemus. Sillä ei ole merkitystä, koska en ole kokemus – olen luoja. Ja energiani vain heijastavat minua, kommunikoiden takaisin minulle, mitä olen luonut, missä fokukseni on, ja mitä tapahtuu koko olemuksessani.

Esimerkiksi, kirjoittaessani tätä artikkelia, pysähdyn jatkuvasti ja kehotan itseäni rentoutumaan, liikkumaan ja menemään ulos tekemään joitain muuta. Ja tehdessäni niin, mieleni pölisee: ”Tällä tavalla en saa koskaan valmiiksi tätä artikkelia!” Ja vastaan: ”Miksi en? Se on jo tehty.” Se merkitsee, että kaikki puolet ovat läsnä sisälläni – valitsen vain, minkä niistä haluan kokea.

Kirjoittamalla tämän artikkelin kutsun itseni panemaan merkille vielä enemmän vanhat aikajanapohjaiset käyttäytymistapani, uskomukseni ja tottumukseni. Tarkkailen, ja myönnän.

Myöntäminen on ilmaus integroinnista.

Myöntäminen, että se on jo tehty – että tämä tapahtuma tai asia jota haluan, on jo tässä – on integroidun olennon ilmaus. Ja koska ilmaisen tietoisuuttani, joka on jo sisälläni, energiani reagoivat sen mukaisesti.

Samaan aikaan, jos ilmaisen jotain lineaariseen aikaan perustuvassa tietoisuudessa, energiani reagoivat myös siihen. Ne kertovat minulle, että olen laittanut jotain olemassaoloni ulkopuolelle ja antavat vastaavan kokemuksen. Tavallisesti tuo kokemus ohjaa minut takaisin siihen tietoisuuteen, että olin laittanut jotain olemassaoloni ulkopuolelle. Tuo haluttu tapahtuma tai asia on ”tuolla ulkona”, mutta ei koskaan tässä omassa kokemuksessani, ennen kuin oivallan erillisyyden, jonka loin.

Myös laatiessani tätä artikkelia huomaan, miten päätökseni ja myöntämiseni, että ”kaikki aspektit on jo integroitu”, vaikuttaa kokemukseeni monissa hienovaraisissa yksityiskohdissa. Voin olla paljon fokusoituneempi ja rentoutuneempi samanaikaisesti. Kaikilla pienillä sisäisillä yrityksillä viedä huomioni muualle, on enää hyvin vähän, jos yhtään, vaikutusta minuun. Seurauksena olevat muutokset voivat vaikuttaa hyvin pieniltä, koska ne ovat hienovaraisia, mutta huomaan, että ne ovat valtavia. Ja huomaaminen on yksi tapa myöntää.

Kyse on sen tietoisuuden sallimisesta, että se on jo tässä! Sallien, että kaikki on jo tehty! Ollen tuossa nyt-hetken, ”minä olen” -läsnäolon, laajentuneessa tilassa, katsoen ympärille ja nähden – todella oivaltaen – että kaikki on jo tässä ja tehty, kaikesta riippumatta. Tämä on uusi tapani elää.

Tämä laajentunut nyt-hetken tila, täysi läsnäolo ”minä olen” -tietoisuudessani, on myös mielikuvitukseni ”paikka”. Kuvittelen sen, mitä sydämeni haluaa, ja sallin ilmentyneen kokemuksen siitä, aina nyt-hetkessä, ei missään muualla.

Se on tässä juuri nyt. Ei ole muuta paikkaa tai aikaa olla. Olen tässä!

***

Britta sanoo: ”Minulla on unelma. Ennen kuin inkarnoiduin, olin valinnut elää ja työskennellä Tasmaniassa, aikana jolloin koen itseni täysin oivaltaneena olentona. Nyt käytyäni tällä saarella usein, olen sallinut unelmani tässä todellisuudessa. Ihmisenä uneksin viisauteni ja lahjani jakamisesta samanmielisten ihmisten kanssa, ja tein sitä jonkin aikaa fasilitaattorina, opastaen heitä laajempiin ulottuvuuksiin ja edesauttaen yhteyttä ydinolemukseen. Nyt, pitkän tauon jälkeen, olen palannut uudella tavalla, valmiina jakamaan kokemukseni, viisauteni ja valtavan tietoni energiasta. Britta puhuu sujuvasti saksaa, englantia ja espanjaa, ja häneen voi ottaa yhteyttä nettisivujen kautta tai sähköpostilla.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.