KIITOLLISUUDEN MUISTAMINEN
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
6.12.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kiitollisuus on vaikea tehtävä minulle. Mieleni jaarittelu sanoo aina: "Joo, mutta …" Olen kiitollinen tästä yhdestä asiasta, mutta entä tämä toinen epämiellyttävyys? Miksi kaikki ei voi olla miellyttävää, mukavaa, tuskatonta ja täysin toimivaa – samanaikaisesti? Tuntuu siltä, että kun elämän yksi alue "tulee paremmaksi", jokin muu alkaa "mennä huonosti".
Perinteinen viisaus pyörittelee silmiään ja kenties tuhahtaa ylhäisesti. Missä luulet olevasi, utopiassako?
Itse asiassa ajattelen tosiaankin niin. Uskon, että utopia, uusi Maa, 5D, tai miksi sitä halutaankin kutsua, on nyt ympärillämme ja kulkee lävitsemme. Vaikken fyysisesti koe sitä, uskon, että niin tapahtuu.
Ja yksi tapa jolla utopiatodellisuus tihkuu jokapäiväiseen itseeni, on kiitollisuuden muistaminen.
*****
Kissani voi paljon paremmin. Hurraa! Olen hyvin onnellinen. Hyräilin kääntäessäni termostaattia suuremmalle eilen iltapäivällä, kun talo oli jo vähän liian kylmä ollakseen mukava.
Klik. Surisevaa ääntä tuli lämmitinkaapista, mutta se ei lähtenyt liikkeelle. Huolestuneena sammutin sen ja käynnistin uudestaan. Klik. Surrrr.
Marttyyrihuokaus, soitto lämmitinfirmaan ja iloinen yllätys, kun he sanoivat voivansa tulla seuraavana päivänä. Lal-lal-laa, kaikki on hyvin. Voimme selviytyä vuorokauden Santa Barbaran ei-jäätävässä joulukuussa.
Menin yläkertaan laittamaan lämpimämmät vaatteet, ja juuri ennen palaamista takaisin alas, kuulin kummallista sihisevää ääntä. Löysin sen alkuperän vessasta, jossa vettä tulvi lattialle.
Kirkaisin. Polvistuin märälle lattialle, vedin kaiken pois lavuaarin alta ja yritin vääntää kalkkeutunutta sulkuventtiiliä, onnistumatta. Sitten soitin yleismiesystävällemme, joka neuvoi rauhallisesti: "Sulje pääsulkuventtiili, ja tulen kohta katsomaan, mistä on kyse."
Tein sen, ja sitten soitin putkimiehellemme, joka totesi: "Hyvä juttu, että asensin tuon uuden pääsulkuventtiilin pari kuukautta sitten, tai et olisi pystynyt sulkemaan sitä. Voin tulla huomisaamuun mennessä katsomaan, mistä on kyse."
*****
Lopputulos vaikuttaa olevan, että olen todella hyödytön kriisissä. Aivoni sammuvat, ja etsin välittömästi apua.
Puhelinkeskustelujen jälkeen ja suljettuani pääsulkuventtiilin, istuin alas tasaamaan hengitystäni. Päässäni pyöri kaksi dialogia. Toinen seurasi hermostunutta huolireittiä, dollarin kuvien tanssiessa päässäni kahdesta suunnittelemattomasta ammattilaisen kutsumisesta.
Toinen joka hehkui kirkkaampana ja viekoitteli minut mukaansa, oli: luojan kiitos, ystävämme oli kotona! Ja putkimies pääsee tulemaan huomenna! Luojan kiitos, että huomasin veden nopeasti. Se ei tapahtunut keskellä yötä.
*****
Joskus mietin, heitetäänkö epämukavia ja ei-optimaalisia tilanteita meille testiksi. Vai, ystävällisemmin, pelkästään muistutuksena.
Jokaisessa tilanteessa on aina vähintään kaksi näkökulmaa. Jos toinen niistä kannustaa tuntemaan kiitollisuutta avusta tai sen muista positiivisista puolista, miksi ei seuraisi tuota kultaista polkua?
Kiitollisuus saattaa olla vaikea tehtävä, mutta se tuntuu luonnollisemmalta nykyään. Spontaani, ponnistelematon kiitollisuus on itsessään yllätyslahja, käärittynä odottamattomaan pakettiin.
Jälkikirjoitus … Meillä on juoksevaa vettä. Meillä on toimiva lämmitin. Olemme tosiaankin siunattuja.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.