SUORA REITTI ARMOON
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
4.11.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Yliluonnollisen nuhteettoman ajoituksensa mukaisesti, rakkaalla kissallani on jälleen vatsavaivoja juuri ennen viikonloppua. (Artikkeli Pimeimmässä yössä 8.10.2022)
Teen asiat vähän eri tavalla tällä kertaa. Sen sijaan, että kehotin itseäni antamaan kissalle Reikiä (sitten kun sopii, mikä ei ole tavallisesti "nyt"), käperryin alas matolle. Kun se asettui viereeni, sanoin tavallisia "manauksia" Jumalalle, enkeleille ja henkisille parantajille, ja pyysin, että Reiki virtaa kauttani kissan puolesta.
Fokusoiduin todella, parin puolihuolimattoman hetken sijasta. Minut palkittiin levollisuuden viitalla, ja tunsin energian kihelmöivän käsissäni. Tein Byosen-skannauksen varmistaen sen alueen, joka kutsui parannusta. Löysin sen ja pysyin siinä monta ajatonta hetkeä, tuntien hienovaraisen yhteyden johonkin voimaan, joka on suurempi kuin minä ja kuitenkin minua.
Ja sitten minua kannustettiin leijumaan sen pään yläpuolella. Kuka tietää? Kenties jokin sen aivoissa kehottaa vatsaa kapinoimaan. Sitten se nousi ylös ja käveli rennosti pois. Tuo lyhyt sessio oli ohi.
*****
Olen ottanut yhteyttä eläinlääkäriin ja eläinkommunikoijaan, ja nyt täytyy vain odottaa heidän vastaustaan.
Samaan aikaan, sen sijaan että hätääntyneenä tarjosin sille erilaisia ruokavaihtoehtoja, tarkistin tilanteen sen kehossa ja sain kuvan "tasaisesta purjehduksesta". Ok, se on valmis kokeilemaan vähän ruokaa.
Söisikö se sen? Ja pysyisikö se sisällä? Myös kysyessäni intuitiivisesti, mikä ruoka oli parasta, olin filosofisesti tietoinen, että mitä tahansa valitsin, se luultavasti oksentaisi sen pois.
Se itse asiassa tapahtui. Ja sitten se asettui ikkunan eteen yläkerrassa, ja tuijotimme toisiamme useita sekunteja, silmää räpäyttämättä. Sain vaikutelman, että nukkuminen – jossa kissaeläimet ovat universaaleja mestareita – olisi sen matkan seuraava taival. Minun matkani seuraava taival oli palata keskeytyneen aamiaiseni pariin.
*****
Tarkkailin itseäni huvittuneena, kun siivosin jotain keittiössä ja ajattelin laittaa vettä lintujen kylpyyn. Luultavasti täytyisi kastella myös tuo ruukku, joka on auringossa. Voi jukra, tuolla on uusi taskurotan kumpare! Minun täytyy tehdä jotain sille …
Tämä on sitä mestaruutta, joka on edessäni. Opastin itseni istumaan ja syömään aamiaisen. Tunnistin, että tuo ehdollistuminen joka yllyttää minua tekemään, tekemään, tekemään, siivoamaan jatkuvasti, on vain mielen tapa.
Myös huoli, myös pelko, on mielen tapoja. Voin päättää lempeästi irrottautua noista tavoista ja kurkottaa sen sijaan itsehoidon mestaruuteen. Vaikka olen uskonut sen näkemyksen, että toisille tekeminen on suora reitti armoon, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että itselle tekeminen on reitti sisäiseen armoon.
Otin vähän aamiaista ja nautin vain istumisesta paikallani raviten itseäni. Pyytämättä päähäni muodostui lause, joka välkkyi kuin esiin vedetty miekka.
Olen valo-olento. Onnistun tässä.
Olemme kaikki valo-olentoja. Onnistumme tässä. Tuo ajatus sai minut hymyilemään, ja vielä tuntien päästä, hymyilen edelleen.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.