TÄMÄ KAUNIS HOLOGRAMMI
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
26.8.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Olen ensimmäisenä myöntämässä, että silmäni alkavat lasittua, kun joku väittää, että kaikki on illuusiota, myös nämä sanat joita kirjoitan, keho jossa asun ja tietysti itse Maa.
Mikään ei ole todellista, paitsi … (täytä tyhjä kohta). Ihmiset ovat eri mieltä siitä, mikä tuo ainoa "oikea" todellisuus on. Näille uskomusjärjestelmille näyttää olevan yhteistä, että se minkä kuvittelen todeksi, ei ole sitä jonkin korkeamman tason, älykkäämmän ja henkisemmän uskomusjärjestelmän mukaan.
Yksi termi jota näen heiteltävän paljon, on hologrammi. Tämä maailma on hologrammi (mistä?). Kopio jostain muusta, kuva jostain muusta, mikä on oletettavasti totta. Lähimmäksi hologrammi-termin ymmärtämistä pääsen Star Trekin holodekissä.
Miten paljon älyllistä energiaani haluan omistaa tämän arvoituksen ratkaisemiseen? Vaikka tunnen, että se voisi olla tärkeää, ja epäilemättä se on tärkeää niille, jotka saarnaavat siitä, se ei vain resonoi kanssani.
Oletan, että elän koko elämäni – ja kenties sen tuolla puolen – tämän illuusion, tämän hologrammin, vankina, jos en herää riittävästi … tai voin yrittää opiskella ja tajuta, mitä nämä oppineet esoteeriset kirjailijat kuvaavat, ja näin paeta illuusioansasta ja astua "todelliseen".
Tai odotan vain auringon välähdystä, josta tulee vastaukseni kaikkeen. Tunnen, että se mikä on totta ja mikä on illuusiota, lajitellaan omiin kategorioihinsa tuolla valolla, jolta mikään ei pysty piiloutumaan.
Kiva pieni fiktio, kenties. Lohduttava fantasia. Tai kai voisin kutsua sitä todellisuudekseni ja hyväksyä sen. Huomaan, että yleisasenteeni ja kykyni olla rento havaittujen todellisuuksien osalta, on ensisijainen avain rauhallisuuteen.
Ja tiedätkö, mikä myös saa minut rauhalliseksi? Kun katson ulos ikkunasta tanssivia puunoksia, ja huomaan tuulenhenkäyksen pörröttävän saniaisenlehtiä. Kun tunnen tuon tuulenvireen aaltoilevan jalkojeni yli istuessani tässä tuolissa. Kun kuulen koiran haukkuvaan kaukana, ja olen kiitollinen espanjalaisesta kitaraklassikosta, Concierto de Aranjuez, KDB:llä, ja pohdin, mitä teen päivälliseksi.
Suunnittelen nauttia holograafisia paistettuja kanamunia, maalaisperunoita ja voilla voideltua hapanpaahtoleipää. Niin että "aamiainen päivälliseksi" voi viedä kuvitteellisen nälkäni ja lohduttaa kuvitteellisia makunystyröitäni.
Jos tämä kaikki on jonkinlaista illuusiota, aion muotoilla sen miellyttävimmäksi, mihin pystyn.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.