HomeViestejäCatherine Viel24.6.2022 - Itsekkäitä unelmia

24.6.2022 - Itsekkäitä unelmia

ITSEKKÄITÄ UNELMIA

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.6.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tekstasin puolivitsinä eräälle ystävälle: "Haalin kokoon kiitollisuutta tasaisesta elämästäni."

Tämä on totta. Olen kiitollinen, että asiat näyttävät etenevän ok henkilökohtaisessa elämässäni.

Mutta … melko töykeästi sanottuna, olisin mieluummin kiitollinen isommista jutuista. Kaikkien määräysten ja rajoitusten loppumisesta. Totuuden (niin kuin monet sen näkevät) paljastumisesta tarpeeksi paljon, jotta meidän ei tarvitsisi enää vilkuilla olkamme yli seuraavaa hyökkäystä itsemme ja vapauksiemme kimppuun. Siitä olisin kiitollinen sydämeni pohjasta saakka.

Haluaisin ilmaista kiitollisuutta rajattomasta, opastetusta kierroksesta vieraisiin paikkoihin luksusaluksella, asuen ensimmäisen luokan majoituspaikoissa. Majatalojen eliittiä. Linna tai pari, kiehtova historiallinen rakennus joka on varustettu huippuluokan turismia varten. Mikä parasta … ylellisiä hoitoja, kuten hierontaa. Häiriötöntä hiljaista aikaa rauhallisessa, kauniissa paikassa. Voi, voisin itkeä tästä kaipauksesta.

*****

Se persoona joka kertoo itselleen olevansa tyytyväinen, koska asiat eivät ole pahemmin (mihin suurin osa kiitollisuudestani kohdistuu), katsoo nyt karsaasti. Miten kehtaan pyytää niin paljon! Miten kehtaan haluta luksusta ja helppoutta, hemmottelua, jonkun sijaamaan vuoteen, viiden tähden menun tarjoiltuna suurieleisesti.

Opastus jonka panen merkille henkisistä lähteistä, on proosallisempaa ja muualle kohdistuvaa. Kanavoinnit neuvovat meitä pitämään värähtelymme korkeana nostaaksemme kollektiivia. Ymmärrykseni mukaan meidän pitäisi myös valmistautua auttamaan hämmentyneitä, tietämättömiä ihmisiä, joilla ei ole aavistustakaan, mitä meille on tulossa. Ne ovat jaloja pyrkimyksiä.

Vaikka vähän puhutaankin siitä, että voimme kaikki hemmotella itseämme hieman, sitten kun tapahtuu talouden suotuisa nollaus, se tuntuu aina kaksiosaiselta kommentilta.

Kyllä, ota vähän lomaa, tarjoa itsellesi tuo uusi koti, josta olet murehtinut 10 vuotta. Tuhlaa myös pariin tarpeettomaan, mutta hauskaan asiaan, kuten uudet vaatteet tai auto, jota ei valmistettu viime vuosisadalla.

Mutta muista! Velvollisuutesi on auttaa kollektiivia tavalla, johon sielusopimuksesi tuntuu osoittavan sinua.

Toivon, että voisin täysin niellä tuon kaiken, mutta minusta tuntuu, että minulla on ollut liian monta vuotta sellaisten vastuiden ikeessä, joita en pyytänyt, voidakseni hyväksyä sokeasti muiden epäitsekkään palvelemisen taakan. Pienen korvikeloman salliminen itselleni ennen sukeltamista pää edellä seuraavaan velvollisuuskierrokseen tuntuu, kuin haalealta vesihörpyltä ihmiselle, joka laahustaa erämaassa ja on kuolemassa hitaasti janoon.

Vielä pahempaa, tuo tulevaisuuden velvollisuus palvella muita kuulostaa melko loputtomalta hommalta. Miljoonat ihmiset tarvitsevat apua vuosikymmeniä. Onko sekin minun henkilökohtainen vastuuni?

*****

Jos olen mahdollisimman rehellinen, myönnän, että juuri tällä hetkellä kiinnostukseni auttaa ketään muuta on nolla. Nolla. Minulla on jo kädet täynnä asioita, joita minun täytyy tehdä, ja kavahdan enemmän ottamista.

Muutan tarinaani kuitenkin vähän. Sanon, että itsekkäiden (tai ainakin mukavuudenhaluisten) unelmieni uneksiminen voisi mutkitella muiden palvelemisen polkua kohti, kiertotietä. Jos annan itselleni aikaa ja tilaa täydentyä raatamiselta ja kamppailemiselta tuntuneen elämän jälkeen, kenties omasta vapaasta tahdostaan halu palvella muita kuplii esiin – lähde joka on täyttynyt jälleen Lähteestä.

Jos Lähde haluaa auttaa muita kauttani, minun täytyy uskoa, että Lähde antaa ensin virtaa huventuneihin ihmisakkuihini.

Sitä odotellessa jatkan romaanien lukemista, joissa on onnellinen loppu, noiden Viking Cruise Linen esitteiden selailemista ja päiväunelmointia. Ja olen rauhassa sen kanssa, millainen olen.

_______________

Kenties itse Universumi kannustaa minua haaveilemaan … tämä oli viestini Universumilta 24.6. (www.tut.com):

Olen ajatellut unelmaloma-asuntoasi, Catherine. Itse asiassa olen ajatellut sitä PALJON. Miettinyt myös, miten se vaikuttaa elämäsi muihin aspekteihin upeilla, näkymättömillä tavoilla.

Joskus (päivittäin, rehellisesti sanottuna) kuvittelen myös, että omistat sen jo. Näen elävästi sinut nauttimassa siitä – sydämesi jyskyttävän, ystäviesi puhuvan ja naapuriesi tuijottavan. Voin kirjaimellisesti kuulla heidän sanovan "oooh" ja "aaah". Voin tuntea nuo ylävitoset, ja voin maistaa menestyksen jännityksen huulillasi.

Entä sinä?

Hyvä, hyvä.

Universumi

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >