SIELUVALVOJA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
5.5.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kerran palkkasimme viisaan ja taitavan puutarhurin työskentelemään pienellä esikaupunkipihallamme. Hän selitti kärsivällisesti menetelmäänsä, jotta voisin matkia sitä hänen käyntiensä välissä.
"Työskentele keskeltä ulospäin", hän sanoi. "Katso keittiön ikkunasta. Kitke ja nypi kuihtuneet kukat ensin alueilta, jotka näet. Älä huoli sivupenkeistä, ennen kuin olet hoitanut näkyvimmät kukkapenkit ensin."
Olin valtavan vaikuttunut tästä viisaudesta. Päättelin, että Albert varmasti osaa asiansa, koska hän on tehnyt vuosikausia erikoista ja laajaa puutarhasuunnittelua Monteciton kunnianarvoisassa Lotuslandissa.
Vuosien saatossa – ajattelematta sitä liikaa – olen huomannut soveltavani tätä menetelmää monille elämänalueille.
*****
Usein ehdotetaan, että meidän pitäisi aloittaa itsestämme se, minkä tunnemme pakottavaksi tehdä, jotta maailma tulee paremmaksi. Aloita itsen keskeltä.
Jos fokusoidun ulospäin, näen jatkuvasti asioita, jotka mielestäni täytyy muuttaa tai korjata. Mieleni rakastaa puuhailua, enkä ole koskaan onnellisempi, kuin ollessani tarpeeksi energinen ja kykenevä järjestämään ja siivoamaan asioita. On tyydyttävää saada tehtyä jotain, mitä voin ihailla kaikessa rauhassa, taputtaen itseäni selkään: tein siitä paremman.
On houkuttelevaa leimata tuo tyytyväisyys: "Voi, se on niin 3D:tä", mutta koska olen tässä fyysisessä maailmassa, ympäristöni vaikuttaa minuun syvästi. Sen ihaileminen ja arvostaminen, mitä katson päivät pääksytysten, voi olla proosallista, kuitenkin tehokasta hoitoa ajoittaiseen alakuloon.
*****
Vaikka olen tehnyt kohtuullisen määrän tunnepuhdistustyötä ja kenties hyötyisin vielä enemmästä, niin on houkuttelevampaa työskennellä ulkoisen, näkyvän maailman kanssa. Järjestän mieluummin ruuvimeisseleitä riviin verstaassa, kuin pohdin niitä tuskallisia taskuja, jotka tarvitsee ehkä vielä puhdistaa sieluni katveesta.
Uskon, että itseäni kontrolloiva tekijä, jonka näen sieluna, kannustaa minua puuhailemaan ja fokusoitumaan ulospäin, koska tässä toimii myös käänteisperiaate. Kun järjestän ja siivoan, tuo näkyvä ja käsin kosketeltava järjestäminen – järjestyksen luominen kaaoksesta – suodattuu sisälle.
Menen ulkoa sisäänpäin ja jollain mystisellä tavalla tapahtuu alkemiaa, joka auttaa minua muuttumaan positiivisesti sisältä, koska järjestelen ulkopuolta.
Niin ulkona, kuin sisällä? Jos minä – ja sieluni – pidämme "ulkona" toivottavana puolena, niin miksi ei?
*****
Seison keittiön ikkunassa ja pohdin pihaa. Dymondiapenkissä on rikkaruohoja ja niin paljon gofferin koloja, että se näyttää golfkentältä. Varikset ovat jättäneet pähkinänkuoria lintukylpyyn. Ja kymmenisen limettiä on hujan hajan puun alla.
Voisin käyttää kymmenen minuuttia pieneen perussiivoukseen, ja minusta tuntuisi paremmalta, kun katson seuraavan kerran ikkunasta. Albertin, tuon viisaan ja vanhan puutarhurin, varjo seisoo passiivisena vieressäni, kehottamatta minua toimintaan ja siunaamatta tuntemaani uneliaisuutta.
Siis en tee mitään. Tällä hetkellä vältän ulkoisen maailman saven muotoilemista. Tunnen hiljaisuutta, olevani enemmän sisäänpäin kääntynyt ja taipuvaisempi viettämään vähän aikaa ajattelematta ja tekemättä mitään. Olen melko varma, että hoidan tällä tavalla omaa sisäistä rauhanpuutarhaani.
*****
Kun menemme aina vain kaoottisempiin muutosaikoihin, voi tulla vaikeammaksi löytää ulkoisia olosuhteita, jotka haluamme peilata sisällemme. Meidän täytyy ehkä aloittaa enemmän ja enemmän hiljaisesta ja voimakkaasta tinkimättömyydestä oman itsemme keskuksessa ja työskennellä ulospäin, kun kasvatamme rauhanpuutarhaamme.
Uskon, että tulee aika – eikä kovin kaukana – jolloin nuo todelliset ja vertauskuvalliset rauhanpuutarhat ympäröivät meitä, ja kaikkia, ja voimme juoda ja omaksua ulkoisesta ympäristöstämme niitä ominaisuuksia, joita haluamme vahvistaa itsessämme. Ympäristöstä jota autamme luomaan nyt.
Vilkaisen vielä kerran keittiön ikkunasta. En voi tehdä paljon goffereille, eikä kehoani huvita poimia limettejä. Mutta voisin kalastaa nuo pähkinänkuoret lintukylvystä ja lisätä raikasta vettä. Sen voin tehdä.
Luulen, että on aina ainakin yksi asia, jonka voimme tehdä. Jujuna minulle on olla halukas hyväksymään tehtävä, jonka Henki antaa minulle tuolla hetkellä, ja lähestyä sitä vähän hymyillen.
Muuttaen sisäistä itseämme positiivisesti ja vaikuttaen ulkoiseen maailmaan. Sallien ulkoisen maailman haluttujen aspektien vaikuttaa sisäiseen itseemme. Uskon, että mitä tahansa valitsen, se voi olla hyvää tarkoittavan symbioottista, silloin kun sieluvalvoja opastaa.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.