LINNUNRADAN AARRE

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
16.1.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Koko tämän ajan olen yrittänyt päästä töyssyn yli tiellä, ja alan oivaltaa, että tämä töyssy on tuo tie.

En pidä tästä töyssystä. Jo sen pohtiminen tuo kyyneleet silmiin, koska haluan niin kovasti, ettei se ole totta.

Liikuttumiseni siitä kertoo minulle kaiken, mitä minun tarvitsee tietää.

Matka on määränpää. Ja matkaani on tällä hetkellä jatkuva lonkkakipu.

*****

Ajelen tätä maallista tietä ajoneuvolla nimeltään keho. Kuin auton neljä rengasta, käytän neljää raajaani, jotka ovat vartaloni ulokkeita. Raajat tukevat minua, antavat minun liikkua ja tekevät minulle toimimisen mahdolliseksi.

Kun rengas tyhjenee, joko rengasrikosta tai vähittäisestä vuodosta, jossain kohtaa auto pysähtyy.

Rappeutuminen joka johtuu niveltulehduksesta, on hidasta vuotoa ajoneuvoni renkaissa.

En toivo sairastumisen rengasrikkoa itselleni tai kenellekään muulle, mutta sisälleni hiipii epäily, että sellainen katastrofi herättää ihmisen empimättä välittömään toimintaan. Kiireinen hoito, luultavasti nykyisen terveydenhoitojärjestelmän valikoimasta. Sitten jälkitarkastukset ja käynnit fysioterapiassa, kenties jotain lohduttavia, elvyttäviä hoitoja, ja kotitehtävinä paljon vahvistamista ja venyttelyä.

Hitaassa vuodossa voi edelleen ajaa autoaan hiljakseen tyhjenevällä renkaalla. On petollinen tunne, että mikään ei ole oikeastaan kovin huonosti. Olethan kuitenkin tiellä ja puuhastelet määränpäätä kohti.

Voisit käyttää myös aina silloin tällöin sellaista pikapaikkausainetta väliaikaisena korjauksena. Kenties se kestäisi tarpeeksi kauan, että "medipetin/hoitosängyn" (med bed) autovastine tulee käyttöön, ja rengas voidaan parantaa välittömästi ja taianomaisesti.

*****

On vaikea olla piittaamatta hätämerkeistä, kun kulkee tällä ajoneuvolla. Et ole enää pikakaistalla, ja on selvää epätasaisuutta. Ajoneuvo kallistuu sille puolelle, jossa renkaasta häviää ilmaa. Vähitellen, melkein huomaamatta, rengas tyhjenee ja tyhjenee. Sinun on pakko ajaa aina vain varovaisemmin, kunnes enää matelet eteenpäin.

Yhtenä päivänä menet hakemaan autoasi ja oivallat, että yksi kulma lepää vanteen päällä.

Hupsis! Kenties minun olisi pitänyt paikata vuoto, ennen kuin se vaurioitti autoa.

*****

En ole vammautunut/vaurioitunut. En ole lähelläkään sitä. Minulla on usein epämukavaa ja tunnen kipua, mutta millään muotoa minua ei voi verrata autoon, jonka pyörä lepää vanteellaan.

En halua kuitenkaan tulla sellaiseksi.

Niin kauan kuin katson kehoani korjattavana ongelmana, töyssynä tiessä ja ärsyttävänä esteenä sille, mitä haluan oikeasti tehdä, lähestyn tätä hitaan vuodon/orastavan vamman "ongelmaa" katkeruuden ja haluttomuuden kera.

Tai en tee mitään, ja oikeutan passiivisuuteni sillä, että tulevaisuuden "medipeti" on virvatuli, joka tuo ratkaisun. Ja se saattaa tulla, ai jaa, viime lokakuussa monien selostusten mukaan.

Minulla on kiropraktikolta monia harjoituksia, kotitehtäviä, joita en ole tehnyt mitenkään johdonmukaisesti. Medipetit ovat tulossa, medipetit ovat tulossa … Miksi vaivautua tekemään tylsiä, aikaa vieviä ja epämiellyttäviä harjoituksia, kun melko pian heilautetaan taikasauvaa ja saan täydellisen terveyden ja hyvinvoinnin ponnistelematta lainkaan?

*****

En todellakaan halua "toipumista ja vahvistumista hitaasti heikentävästä nivelsairaudesta" omalle polulleni. Se on niin … epädramaattista, banaalia, rutiininomaista.

Se ei ole kuolemanlähikokemus, välkkyvien valojen ja uskomattomien henkisten paljastusten kera. Ei matkoja Linnunradan haki ystävällisten Maan ulkopuolisten olentojen tähtialuksilla. Siinä vasta jotain, mistä kirjoittaa kotiin!

"Tein kolme kertaa 12 harjoitusta ja kävelin 20 minuuttia" ei kuulosta ihan samalta.

Haluaisin paljon mieluummin odottaa medipetiä, kuin lähteä ankealle ja hyvin hitaalle polulle siihen mahdollisuuteen (ei mitään takuita!), että kiropraktiikan jatkaminen ja itseni pakottaminen harjoittelemaan tuo paremman terveyden ja liikkuvuuden.

Ja tuolla asenteella en koskaan tee sitä.

Ainoastaan jos voin hiljentää kärsimättömän mielen ja egon, joka haluaa kaiken olevan tehty jo eilen, voisin ehkä katsoa tuota arkista polkua mieli tyynenä, saati sitten innostuneena.

*****

Muistutan itselleni, ettei minun tarvitse tehdä sitä yksin. Minulla ei ole ainoastaan reaalimaailman huutosakkia – kiropraktikkoa ja ystäviä – vaan myös vuodesta toiseen innostunut joukko valo-olentoja ja enkeleitä, oman itseni ja monien muiden jumalaisia olemuksia, jotka ripottelevat kultapölyä, samalla kun minä katson tuota tylsää polkua …

"Tule nyt", he houkuttelevat. "Yllätyt, miten uskomattomia aarteita juuri tällä polulla kimaltelee."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.