RAUHAN PUUTARHA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
28.12.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
"Jos olet masentunut, elät menneisyydessä. Jos olet huolestunut, elät tulevaisuudessa. Jos olet rauhassa, elät läsnä olevassa hetkessä." –Lao Tzu
Yllä oleva lainaus tämän päivän kalenterissa osui ja upposi. Masennus indikoi elämistä menneisyydessä, ja huolestumisessa on kyse tulevaisuudesta. Rauhantunne merkitsee, että elän läsnä olevassa hetkessä.
Koska uskon synkronismiin, ei ollut mikään yllätys, että eräs Golden Age of Gaia -sivuston jäsen postasi tänä aamuna rauhasta.
Ja myös kehollani oli viesti minulle tänään. Minulla oli tavallista epämukavampaa ja pelkäsin, mitä tapahtuu. Sitten muistin, että voin kysyä keholtani, minkä viestin se haluaa antaa. Minut palkittiin tällä:
"Yrität liikaa … sopia ihmisten joukkoon … jotka eivät ole heimoasi." Kun kysyin, mitä pitäisi tehdä (jos mitään), keho sanoi: "Ole rauhassa." Lisäksi sain sen vaikutelman, että kaikki tulee muuttumaan, ja kaikki on muuttumassa, ja rauha on ainoa reaktioni, ja ainoa reaktio/toiminta jota tarvitaan.
Ainoa reaktio on rauha, kaikkeen ja kaikkiin, kaikkialla.
Se tuntuu kuin hurmaavan tuoksuvalta ruusulta, joka on kirkkaanpunainen, ja se puhkeaa villisti kukkaan keskellä rintaani.
*****
Rauha voi olla helppoa, kun olen yksin, mutta se vaatii enemmän tietoista ponnistelua, kun olen muiden kanssa.
Kävin pientä smalltalkia, kun olin matkalla kauppaan: jätä kaikki kiistanalainen tai epävakaa marinoitumaan autoon, kun seurustelet Santa Barbaran asukkaiden kanssa, joita pidän suurelta osin tietämättöminä/heräämättöminä.
Analysoimatta sitä, valitsin vaistomaisesti suorimman tien rauhaan ihmisten lähellä, jotka eivät luultavasti ole "minun heimoani". Yksinkertaisesti: älä puhu.
En tiedä kenenkään valotyöntekijän pelisuunnitelmassa sanottavan, että minun täytyy aloittaa maski- ja rokotushyökkäys joka tilaisuuden tullen. Luoja tietää, että olen tehnyt sitä käytännössä joka kerta, kun olen käynyt ulkona, melkein kaksi vuotta.
Yhtäkkiä tänään tuntui täysin hyödyllisen tai tarpeellisen vastakohdalta edes kuvitella tuollaisia ahdistavia keskusteluja. Miksi minun pitäisi yrittää työntää omia mielipiteitäni kenellekään muulle?
Vaikeneminen on todella kultaa.
*****
Hiljaisuus oli itse asiassa vaivatonta. Minun ei tarvinnut ottaa itseäni kiinni, ennen kuin tekisin pisteliäitä kommentteja muille asiakkaille siitä, että täytyy edelleen käyttää maskia. Esitin yhden tarpeellisen kysymyksen yhdelle myyjälle – mitä tapahtui myslipatukoille? (vastaus: meillä on toimitusvaikeuksia) – ja sitten tein loppuostokset sanomatta sanaakaan.
Kun pääsin kassalle, siellä oli yksi kaveri, joka on ollut siinä monta vuotta. Hymyilin. Hän hymyili. Vaihdoimme kohteliaisuudet.
Toinen pitkäaikainen työntekijä tuli desinfiointipullon ja rätin kanssa pyyhkimään maksupäätteen. Kysyin, miten hänellä menee ja miten vaimo ja lapset voivat. Kaikki voivat hyvin, hän sanoi.
Arkisia keskusteluja, tavallisia ja banaaleja. Mutta jotain puuttui.
Ahdistus. Epämukavuus. Se ensisijainen tunne, että asiat eivät ole oikein. Pakko olla vuorovaikutuksessa maskin takaa. Kireys, koska joku hieman hysteerinen ihminen voisi alkaa nuhdella ja taistelunhaluisesti käskeä minua, elehtien, vetämään maskini nenän päälle.
Se puuttui.
*****
Voiko rauha olla näin helppoa? Voiko kyse olla enemmän pidättäytymisestä kuin osallistumisesta?
Melkein kaksi vuotta minusta on tuntunut hienovaraisesti, mutta jatkuvasti, että olen jonkinasteisen hyökkäyksen kohteena. On usein sanottu, että olemme sodassa. Informaatiosodassa, sanasodassa – digitaalisia sotilaita jotka osallistuvat salamataisteluihin internetin eetterissä.
Luulen olevani valmis astumaan ulos vertauskuvallisista taistelusaappaistani ja käyskentelemään paljain jaloin rauhan puutarhassa.
Tämä saattaa olla jokin mieliala. Tai kenties se on pohja siinä aallossa, jolla epäilemättä ratsastamme, koska jokin on liikkeessä. Luotan ehdottomasti kehoni viestin jälkimmäiseen osaan: kaikki tulee muuttumaan, ja kaikki on muuttumassa.
Tuntuu, että se on muuttumassa rauhaa kohti, ainakin tällä hetkellä, ainakin minulla.
Miten ilahduttavaa. Tämä kukoistava puutarha on paljon viehättävämpi, kuin nuo vanhat ja haisevat taistelusaappaat.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.