MITÄ TAIVAS OLISI
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
6.11.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tässä on kysymys, joka on vaivannut minua jokseenkin aina. Jos jokainen ihminen on todella ikuinen sielu, joka kokee monia elämiä, ja jatkamme reinkarnoitumista, miten kukaan ei voi käydä luonamme taivaassa? Jos reinkarnoituisimme, oletettavasti olisimme jälleen kerran Maassa.
Ja miten käymme kenenkään luona taivaassa, sitten kun menemme sinne, jos he ovat jo reinkarnoituneet ja aloittaneet uuden seikkailun?
Tämä on sellainen kysymys, joka saa kuulostamaan, että jollain on liikaa aikaa. Mutta tämä on todella vaivannut minua yhtä kauan, kuin olen tiennyt reinkarnaatiosta, eli tosiaankin paljon vuosia.
*****
Törmäsin Matthew Wardin kirjoihin pian sen jälkeen, kun löysin Golden Age of Gaia -blogin 2018. Luin muutaman Matthewin viestin sieltä ja lopulta ne kaikki Matthew Booksin sivuilta. Tilasin myös nuo kirjat, ja luin ne yksi toisensa jälkeen muutaman kaleidoskooppimaisen viikon aikana.
Ja rauhoitu! Löysin selitykseni.
Niissä oli täysin tolkkua lukiessani niitä.
No niin, suoralta kädeltä muistan vain jotain sielusirpaleista ja että kaikki elämämme ovat samanaikaisesti ja että olemme oikeasti kaikkialla yhtä aikaa.
Siis tämä saa vaikuttamaan siltä, että yksi henkilöhahmo, kuten Matthew kutsuu niitä, voi olla taivaassa (eli Nirvanassa), samaan aikaan kun sielu voi singota uuden kipinän itsestään Maahan ja reinkarnoitua uutena henkilöhahmona. Ja koko ajan itse sielu asuu … missä tarkkaan ottaen?
Ei mikään ihme, että on sellainen asia kuin multipersoonahäiriö. Kenties niin tapahtuu sellaiselle, jonka verho ei koskaan sulkeudu täysin. Hetkinen! Olisin voinut vannoa, että asuin hökkelissä Indonesiassa … ei, olin shamaaninainen Inka-heimossa … kuka hemmetti olen?
*****
Joskus kaipaan lapsuuden kyseenalaistamattomia uskomuksia. Katolisen kirkon mukaan synnymme, elämme ja kuolemme. Toivottavasti olemme olleet hyvä ja menemme taivaaseen, koska et varmaan halua päätyä pahaan paikkaan tai jumittaa kiirastulessa, totta puhuen.
Syntymä, elämä ja kuolema (jota ihannetapauksessa seuraa ikuinen elämä taivaassa) on olemassaolon summa. Jo lapsena ihmettelin: siinäkö kaikki, mitä on? Se tuntui vähän huijaukselta, mutta ei saa kyseenalaistaa Jumalan viisautta.
Minulta vei vuosia hoksata, että "jumala" ja "kirkko" eivät olleet vaihtoehtoisia termejä.
*****
Tällaisesta rönsyilevästä, filosofisesta tutkimuksesta ihmiset ovat nauttineet vuosituhansia, sen kirjallisuusmäärän perusteella, mitä näistä aiheista on.
Olen selaillut joitain esoteerisempia tekstejä, ja myönnän, että niillä on taipumusta hämärtyä vaikeaselkoiseksi sanaparveksi, jossa ei ole mitään tolkkua edes lukiessani niitä.
Viisaat jotka kommunikoivat suhteellisen modernilla englannin kielellä – sielut jotka puhuvat kanavien kautta, tai kanavat jotka yhdistyvät suoraan kaiken olevaisen ikuiseen viisauteen – ylläpitävät kiinnostukseni helpommin. Lukiessani nyökyttelen päätäni – kyllä, tietysti näin se on.
Mutta laitettuani pois tuon kirjan unohdan. Siitä tulee taas mysteeri, ja ihmettelen, ymmärränkö ja muistanko ymmärtämäni koskaan.
*****
Kuten melkein kaikki turhauttavat asiat elämässäni, voin vain hyväksyä nykyiset rajoitukseni. Minun ei tarvitse pitää niistä. Voin haluta ymmärrystä, joka kestää pidempään kuin sen aikaa, jolloin silmäni seuraavat sanoja sivulla.
Suositus täysivaltaiselle olennolle tuntuu aina olevan: luota itseesi. Luota omaan viisauteesi ja omaan tietämiseesi.
Mitä viisauteni sanoo? Mitä tiedän, vankkumatta?
Ainoa asia, jonka puolesta laitan rahani likoon tällä hetkellä, on, että lapsuuteni ymmärrys – joka perustui siihen, mitä kirkko kertoi minulle, ennen kuin aloin kyseenalaistaa asioita – oli luultavasti virheellinen.
Sen jälkeen … minun täytyy sanoa, että melkein kaikki käy.
Koska tämä saa minut vähän hymyilemään, hyväksyn sen todellisuudekseni. Tällä erää. Kuka tietää, mitä näkyovia saattaisi avautua minulle myöhemmin tänään, huomenna, ensi vuosisadalla?
*****
Yksi uskomus jota pidän rakkaana ja jota en halua hylätä: mikä tahansa on tosiaankin mahdollista, eikä rajoittunut ymmärrykseni luultavasti pysty kuvittelemaan, mitä kaikki nuo mahdollisuudet ovat.
Toivon vain, että voin käydä kuolleiden luona, tavalla tai toisella, joskus, siinä mitä tulevaisuus/menneisyys/nykyisyys pitää sisällään meille kaikille.
Mukaan luettuna rakkaat koirat ja kissat ja muut eläinystävät. Mitä taivas olisi ilman niitä?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.