SATURAATIOPISTE
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
20.9.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Joka kerta kun luulen olevani saturaatiopisteessä, palaan taas kastamaan varpaani ajankohtaisten asioiden veteen.
Ei ole ehkä varsinaisesti virhe tehdä niin. Luulen kehittäneeni täysin tiedostamattoman sisäisen tasapainotusmekanismin, joka kertoo minulle, milloin minun on järkevää katsella jokin video tai lukea jokin artikkeli, ja milloin se on järjetön/hölynpölyä.
Hyvin kirjaimellisesti järjetön. Sanattomalla tasolla tiedän, että tuo kommunikointi on älytöntä minulle – kuitenkin muu maailma saattaisi pitää siitä.
Kenties tämä on erottelukykyä toiminnassa. En työstä erottelukykytaitojani. Kuten myös hyvin moni muu asia elämässäni, ne kehittyvät luonnostaan reaktiona olosuhteisiin ja/tai johonkin sisäiseen yllykkeeseen.
Kaksi eri ihmistä lähetti minulle saman videon 24 tunnin sisällä. Intuitiivisissa ulottuvuuksissa haluamme viitata tähän tönäisynä.
Otin vinkistä vaarin ja katsoin tuon videon. Mutta tein sen laittaessani samalla ruokaa ja tehdessäni muita tarpeellisia asioita. Se oli myös hyvä asia, koska se kesti yli tunnin, ja vaikka oli epäilemättä kiinnostava, olin eri mieltä joistain kohdista, mitä tämä henkilö sanoi, nauroin ääneen joillekin muille toteamuksille, ja kun se oli ohi, en juuri ajatellut sitä enempää.
Niin en olisi tehnyt puoli vuotta tai vuosi sitten. Kaikki oli niin epätoivoista omassa mielessäni ja muuttui niin nopeasti … että minun täytyi todella kiinnittää huomioita! Kaikkeen!
Pidän tätä mentaalista olankohautuskykyä yhtenä erottelukyvyn osana.
Olen erittäin iloinen, että kykenen siihenkin.
*****
Yksi erottelukyvyn aspekti on sen tietäminen, milloin antaa joidenkin asioiden mennä.
On kokonainen luettelo henkisistä ja psykologisista ohjeista otteemme irrottamiseen asioista, ihmisistä, asenteista, vaikka mistä.
On kiva, että on hahmoteltu kymmenportainen prosessi, tai rituaali kynttilöineen ja kristalleineen tuon irtipäästämisen toteuttamiseen.
Mutta ennen kun edes pääsee tuohon kohtaan, miten tiedämme, että jostain pitäisi päästää irti? Ja miten tiedämme, milloin tuon vapautumisen aika tulee?
*****
Luulen ymmärtäväni, miksi ihmiset saattaisivat luopua yrityksestä löytää oman tiensä/tapansa ja olla halukkaita hyväksymään ohjeita muilta, myös hyvin tärkeissä asioissa, kuten ottaako rokotuksen vai menettää työpaikkansa. Ilman sisäistä opastusjärjestelmää jolla joitain meistä on siunattu (tai jonka olemme kehittäneet), "tuolla ulkona" on varsinainen valintojen miinakenttä.
Myös valinta olla huolissaan jostain tai olla olematta, voi häämöttää suurena. Minulle oli pari päivää pakkomielteenä Man of God -dokumentit. Minusta ne olivat huonosti valmisteltuja, myös editoimattomia tai oikolukemattomia.
Koska olin luottanut niihin yksilöihin, jotka julkaisivat nämä dokumentit, olin hyvin huolestunut ja menetin luottamukseni. Niinpä sallin itseni tulla vähän pakkomielteiseksi.
Ja kuitenkin päivän tai kahden päästä tuo närkästys oli haihtunut. Enkä löydä sfääristäni enää yhtään atomia, joka välittää koko asiasta.
Olin saavuttanut saturaatiopisteen siinä, että olin huolissani noista dokumenteista tai siitä, mitä ne saattaisivat tarkoittaa. Minulle ne ovat niin "tiheitä" ja monikerroksisia ja suorastaan leväperäisiä, etten halua ponnistella niiden kanssa enää yhtään.
Tämä irtipäästäminen tapahtui yhdessä yössä. En ollut suunnitellut sitä tai pyrkinyt siihen.
*****
Hyvin paljossa, mitä minulla (ja kenties muilla) tapahtuu, asiat vain … ovat. Ei suunniteltuja, ei tehtävälistalla, ei keskusteltuja muiden kanssa.
Luulen, että kiinnitän enemmän huomiota nyt-hetkeen ja minusta on tulossa vähemmän taipuvainen osallistumaan siihen, mitä-jos ja muista-kun.
Toinen nimike tälle irtipäästämiselle, tälle ei oikein välittämiselle, saattaisi olla irrallisuus tai kiintymättömyys.
Miksi tahansa haluammekin kutsua tätä olemisen helppoutta, toivotan sen tervetulleeksi avosylin ja pienen, tietäväisen hymyn kera. Ja huokauksen, mikä osoittaa fyysiseen itseeni, joka tekee omaa puhdistumistaan ja irtipäästämistään.
Täällä on hiljaista ja ihanaa. Luulen jääväni tänne vähäksi aikaa.
Kunnes seuraava elintärkeä video ajankohtaisista asioista saapuu sähköpostiini ja otan osaa sen viestiin … tai sitten en. Niin tai näin, se on ok.
Tuntuu kuin opitulta/kuullulta salaisuudelta. Jaan sen mielelläni enkä rohmua tuota onnellisuutta.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.