RISTI JOKA VALITSI MINUT
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
29.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Synkronismin jumalilla on pahankurinen ironiantaju. Voivottelin uutta yhteenottoa taistelussani muurahaisten kanssa, kun huomasin kaksi asiaa tämän aamun lehdessä.
Hope Ranchin asukkaat valittivat suihkukoneiden aiheuttamaa melua, kun ne lensivät matalalla matkallaan Santa Barbaran lentokentälle, häiriten heidän hinnakkaiden merenrantakotiensa rauhaa.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe sai katkeransuloisen päätöksen löydettyään poikansa Jackin jäännökset useita vuosia sen jälkeen, kun hänet pyyhkäistiin mukaan Monteciton katastrofaaliseen mutavirtaan 2018.
Katselen jäljelle jääneiden muurahaisten harhailua, tapettuani raivokkaasti mahdollisimman monia, ja mietin, pitäisikö minun kiittää niitä suhteellisen pienen ongelman antamisesta.
*****
Vanha uskonnollinen terminologia puhui kannettavista risteistä. Tällä hetkellä ilmeisesti ajoittain jatkuva muurahaishyökkäys on kannettava ristini.
Samaan aikaan ihmiset joilla on enemmän rahaa kuin jumalalla, eivät pysty kontrolloimaan 737-koneiden lentoreittejä.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe voi lopultakin laittaa Jackin lepäämään isänsä viereen, joka myös menehtyi tuossa mutavirrassa.
Sen miten helppo tai vaikea jokin risti on kantaa, voi tuomita vain sen kokija. Jotkut sanoisivat, ettei ylipäätään pitäisi olla mitään tuomitsemista, ja periaatteessa olen samaa mieltä.
Käsken itseäni olemaan valittamatta. Luojan kiitos en ole siellä, missä noita tulvia on. Luojan kiitos en ole siellä, missä maastopalot raivoavat tai missä pakolliset rokotukset häämöttävät. Luojan kiitos, luojan kiitos.
Vaikka elämämme vertaaminen muihin on usein merkityksetöntä ajanvietettä, siinä voi olla tasapainottava asia tai pari. Voimme tarkastella olosuhteita, joista valitamme, ja kenties tuntea hieman kiitollisuutta. Ja mielen saaminen pois ajankohtaisesta ongelmasta, voi joskus sallia ratkaisun putkahtaa esiin, kun tietoinen mieli on kiinni jossain muualla.
*****
Monilla elämämme haasteilla on korkeampi tarkoitus, yleisten henkisten ohjenuorien mukaan.
Minun ongelmani on, että olen kärsimätön. Haluan vain, että muurahaiset ovat pois, enkä istua lootus-asennossa hyräillen mantraa, kun ne parveilevat ympärilläni yrittäessäni meditoida oppituntia, jonka ne oletettavasti tuovat.
Kenties olen väsynyt, koska en halua, että minun täytyy enää tehdä kovasti työtä, kun tarvon tätä tiedostamispolkua. Enkö vain voi saada rauhaa, tarvitsematta raivata pois saniaispeltoa löytääkseni tuoksuvan kukkaniityn?
Tukisi hemmetin paljon enemmän henkistä pohdiskelua, jos haistelisin kuusamaa, kuin että orjantappurapensaat raapivat minua armottomasti.
*****
Miten valitsen kantaa sitä ristiä, joka on valinnut minut?
Useat henkiset filosofiat antavat ymmärtää, ettei meille koskaan anneta enemmän, kuin pystymme käsittelemään. Periaatteessa emme kutsu kokemuksia sielusopimustemme ulkopuolelta, ja elämän/kohtalon/"sen mitä on" ei pitäisi antaa meille asioita, jotka ovat liian kaukana tuon sopimuksen rajoista.
Jos reputtaa jollain tasolla siinä, että se mitä on, on ok, todellisuusverhon takana saattaa väijyä toinen vaihtoehto. Voimme ehkä korjata sielusopimuksiamme, jos pidämme jotain ehdottoman ei-hyväksyttävänä syvällä sielutasolla.
Se saattaa näyttää karmanlain tai muiden universaalien lakien vastaiselta, mutta olen lukenut useammasta lähteestä, että voimme neuvotella sopimuksemme uudelleen. Kuvittelen, että tämä saattaisi olla sallittua, jos me tai olosuhteet olemme muuttuneet siinä määrin, että on edullista muuttaa tuo ei-haluttu kokemus.*
Minusta siinä on tolkkua, että jos olemme oppineet jonkin "oppitunnin" perinpohjaisesti, kenties aiemmin kuin ajateltiin todennäköiseksi, meidän ei tarvitse altistua sille taas kerran. Minusta se muuttuu silloin merkityksettömäksi rangaistukseksi, hyödyllisen oppimiskokemuksen sijasta.
*****
Siis, entä nuo muurahaiset?
Päätän lopulta jättää sen Gaian, Franciscus Assisilaisen ja kenen tahansa muun haltuun, johon vetoan. Hyönteiskunnan deevat ja keijut ja itse muurahaiset. En ole edes kysynyt, mistä ne pitävät, koska olen elänyt suuressa 3D-epämukavuudessa tilanteen vuoksi enkä ole pysähtynyt harkitsemaan vaihtoehtoja, jotka voisivat olla edullisia kaikille.
Tuntuu olevan paikallaan vähän tiedustella ja istua rennosti kuuntelemassa vastauksia korkeammasta maailmasta. Epäilemättä se on parempi vaihtoehto kuin kovat myrkyt ja epäystävällinen käyttäytyminen, kuten kanssagaialaisten tappaminen, vaikka ne vaikuttaisivat kuinka pieniltä ja merkityksettömiltä verrattain jättimäisen ihmisitseni mielestä.
––––––––––––
*Katso esim. Matthew Wardin käsityksiä sielusopimusten korjaamisesta viesteissä 28.4.2006, 2.6.2007 ja 19.11.2009 ja lisäksi hänen kirjoissaan (https://www.matthewbooks.com)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.