VAPAUTEEN NOUSEMINEN

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
25.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Intensiivisen, kuitenkin kohottavan Tunnekoodisession* jälkeen, kävelin ympäri tuntien oloni vähän höpsähtäneeksi, hymyillen ilman syytä ja jäsenet rentoina ja keveinä. Se tuntui upealta, koska yleensä minusta tuntuu raskaalta, hengettömältä ja rajoittuneelta kävelyn aiheuttaman kivun vuoksi.

Mieleeni tupsahti fraasi: "En välitä, mitä joku/kukaan ajattelee,"

Häh. Se on kiva. En ole varma, miten se liittyy vähemmän kivun tuntemiseen, mutta laitan sen mieleeni. Ja sitten jatkoin päivääni.

Mutta tuo fraasi pyöri kuin taustamantra.

En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee.

Jonkin ajan kuluttua, kun oivalsin, ettei se ollut menossa pois, hyväksyin sen tönäisyksi, joka se oli. Mitä se merkitsee? Miksi en välitä? Mistä tarkkaan ottaen en välitä?

*****

Pohdin tätä epäilemättä vielä monta päivää. Ensimmäinen ajatukseni on, että tämä "en välitä" -asenne on … vapauttava. En välitä, mitä sinä tai kukaan muu ajattelee. Kuten sanonta kuuluu: "Ei kuulu minulle, mitä ajattelet minusta."

Ytimekkäämmin sanottuna, tunnistan erilaista vapautta. Mielen vapautta. En ainoastaan välitä, mitä "sinä" ajattelet – en välitä myöskään, mitä minä ajattelen.

Eräs jatkuvasti nalkuttava sisäinen ääni tuntuu hiljentyneen. Tuo "pitäisi"-ääni. Sinun pitäisi välittää käyttäytymisestäsi! Sinun pitäisi välittää, mitä ihmiset ajattelevat sinusta!

Katson puolelta toiselle, ikään kuin löytääkseni tuon nalkutuksen. Etsin mielestäni, katsoen vasemmalle ja oikealle, kuten ihmiset tekevät yrittäessään muistaa jotain.

Kohautan olkapäitäni mentaalisesti ja luovutan tällä erää. Sopusoinnussa teeman kanssa, en välitä, minne se on mennyt. En kaipaa sitä. En halua sitä takaisin.

Koska oivallan, että tämän vapauden mukana tulee rauha. Olen rauhassa. Välittämättömyys siitä, mitä muut ajattelevat minusta – tai mistään, erityisesti jos he yrittävät vakuuttaa minut jostain, mihin en usko – on hyvin rauhoittavaa.

Todellinen välittämättömyys on tutkimatonta aluetta oman olemiseni maisemassa. Lähestyn sitä vähän varovasti, mutta uteliaasti, ihmetellen, mitä on tuon pikku kukkulan takana täällä, ja tuon laakson (masennus?) takana tuolla.

En tunne ilkeyttä tai taistelunhaluisuutta "välittämättömyydessä". Tunnistan, että minulla on myötätuntoa sen tavallisen sosiaalisen kohteliaisuuden lisäksi, joka ei ole mennyt pois eikä luultavasti mene. Mieleeni juolahtaa, että tällä tavalla hyvä hoitaja kohtelee potilaitaan: äärettömän myötätuntoisesti ja kohteliaasti, mutta myös tavallaan pidättyvästi. Intohimotonta välittämistä, joka kuvaa sitä luultavasti yhtä hyvin kuin mikä tahansa, vaikka kuulostaakin oksymoronilta/mahdottomuudelta.

On vähän vaikea rakentaa laatikkoa tämän tunteen ympärille ja läimäyttää siihen yhden sanan nimike helpoksi määritelmäksi kaikille, myös minulle.

Oivallan, että tämän vapauden ja rauhallisuuden myötä jokin on poissa. Pelko on poissa. En pelkää, että minut tuomitaan, että minua pidetään riittämättömänä – itseni tai muiden toimesta.

En usko, että tämä on "tila", johon olisin voinut pakottaa itseni. Enemmän tai vähemmän vain putosin siihen, laskeuduin lempeästi, kuin kuumailmapallo onnistuneen ja riemuisan retken jälkeen taivaalle.

En malta odottaa seuraavaa lentoa ylöspäin, nousemista suurempaan vapauteen.

––––––––––

*Katso tohtori Bradley Nelsonin The Emotional Code (= tunnekoodi)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.