TUNTEA VAI OLLA TUNTEMATTA

Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.4.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tiedätkö, miltä tuntuu pitää kädessä palavaa paperinpalaa,
kenties jopa yrittää lukea sitä,
liekkien tullessa lähelle sormiasi,
kunnes pidät vain tuhkakiehkuraa valkoisesta korvanipukastaan,
kuitenkin sanat leijuvat edelleen ilmassa?
Siltä minusta tuntuu nyt.
–Dean Young, Belief in Magic (= usko taikaan)

Toisinaan näyttää siltä, ettei käytettävissä olevassa repertuaarissa ole ainuttakaan tunnetta, jonka kanssa haluan viettää aikaa. Mihin ne menivät, nuo miellyttävät seuralaiset?

Ilo. Autuus. Rakkaus. Myötätunto. Leikkisyys.

Lisää niitä, kiitos. Vähemmän näitä:

Viha. Turhautuminen. Kärsimättömyys. Epätoivo. Pelko.

Miksen voi kokea vain hyviä juttuja? Ai niin, aivan oikein, mikään ei ole hyvä tai huono, oikein tai väärin.

Valitettavasti en pysty jäsentämään tätä hyvien ja huonojen tunteiden kysymystä hivuttautumatta vivahteiden kaksinaisuuteen.

Törmäsin ajatuksiin "hyvien" vs. "huonojen" tunteiden kokemisesta äskettäisessä tulkinnassa, jonka sain Tri Peeblesiltä.

Tri P: "Sinä (ja kaikki ihmiset) opit tunteista ja sen tosiasian, ettei ole hyviä ja huonoja. Ei ole mitään "tunteita jotka tarvitsee muuntaa" ja "tunteita jotka tarvitsee saavuttaa".

Sellaisia ei ole. Tunteet ovat neutraaleja. Et koe niitä sellaisina, mutta ne ovat silti. Siis kun sinulla on jokin tunne tässä ja nyt, voitko pysähtyä tutustuman siihen hetkeksi, ennen kuin välittömästi yrität maadoittaa tai muuntaa sen?"

Tuttavuus tunteen kanssa vaikuttaa olevan avain sen hyväksymiseen ja tunnustamiseen, sallien sen samalla menettää latauksensa. Tavallaan se hiipuu polttoaineen puutteesta. Neutraali tarkkaileminen on avain.

Useimmat meistä tuntevat eri menetelmiä tarkkailemiseen, hyväksymiseen, tunnustamiseen ja irtipäästämiseen. Minulla kyse ei ole niinkään siitä, "miten teen tämän", kuin siitä, että "muista, pystyn tekemään tämän". Prosesseja ja työkaluja on käytettävissä – minun täytyy vain muistaa mahdollisuus käyttää niitä.

*****

Vähän myöhemmin kysyin ilmiselvästä tarpeesta kannustaa korkeavärähteisiä tunteita ja olemistapoja elämässämme. Tuntuu paradoksilta, että meidän täytyy tuntea tunteemme … mutta ei liian paljon "huonoja" tunteita.

CV: Minusta tuntuu, että prosessoin paljon tunteita. Yritän "sallia". Mutta näyttää myös siltä, että on tärkeää "pitää värähtelyni korkeana", voidakseni auttaa ihmiskollektiivia siirtymään viidenteen ulottuvuuteen, kuten monet kanavat vaativat. Tämä tuntuu olevan ristiriidassa korkeamman itseni ja sieluni sopimuksen kanssa tuntea kaikki tunteeni, joista monet ovat epämiellyttäviä ja matalaa värähtelyä. Miten tarve kokea ja ilmaista matalan värähtelyn tunteita voidaan sovittaa yhteen korkeampaan värähtelytilaan pyrkimisen kanssa minulla tai kenellä tahansa?

Tri P: "Upea kysymys. Näppärä tapa on muistaa, että tunteet ovat neutraaleja. … Jos sinulla on tunne, joka tuntuu matalalta värähtelyltä, kuten suru, avuttomuus, toivottomuus, ahdistus, ylivoimaisuus, keskeytä parhaasi mukaan tuo kaava panemalla merkille, miltä tuo tunne tuntuu. … Sitten keskeytä mielen halu muuttaa se tai laajentaa sitä."

Tämä näkemys tunnetulvan keskeyttämisestä – vaikka onkin helpommin sanottu kuin tehty – antaa minulle vinkin siihen, miten koetaan vähemmän ahdistusta, silloin kun olen ahdistunut.

Tri Peebles lisää myöhemmin jonkin tunteen kokemisesta, kuten ylivoimaisuus:

Tri P: "Pyydä/kysy itseltäsi. Anna minun olla tietoinen siitä. Missä tunnen sen kehossani? Mitä kehossani tapahtuu, kun tunnen sen? Kuka tuntee sen minussa? Korkeampi itse? Sisäinen lapsi? Mieli, sydän? Kun tunnen musertuvani, tuntuuko minusta, että niin on aina, vain tuntuuko minusta, että se liikkuu tilapäisesti lävitseni?

Ala vain olla tietoinen siitä. Ja sitten tiedostaessasi tällä tavalla sen, mitä olisit aiemmin kutsunut alemman taajuuden tunteeksi tai värähtelyksi, koet itse asiassa sen korkealla tasolla …

Ei ole tarvetta olla täysin rakkaudessa koko ajan, voidakseen auttaa Maa-planeettaa sen ylösnousemuksessa. … Kannustaisimme sinua päästämään irti vertailusta, oikeasta ja väärästä, hyvästä ja huonosta. Ymmärrämme hyvin noita kanavia … jotka sanovat: "Älkää rypekö asioissa, jotka eivät ole värähtelyltään korkeita."

Älä vaadi, että sinun täytyy jäädä sinne [matalaan värähtelyyn]. Mutta älä myöskään vaadi, että se on väärin ja sinun täytyy muuttaa se. Tutustu siihen. Toinen tapa kokea tämä tai puhua tästä on sanoa: päästä irti vastarinnasta."

*****

Riippumatta siitä, mitä tunnebuffet laittaa eteeni tiettynä päivänä, voin hyväksyä annin hengen tarkoittamaksi. Se on kaikki kokemistani varten.

Minun valintani on, miten koen sen. Ja tässä – kuten hyvin paljossa muussa – on viime kädessä kysymys siitä, miten päätän nähdä tuon kokemuksen alun alkaen.

Kenties paras neuvo jonka voin antaa itselleni, on muistutus, että mitä tahansa se on, se ei ole ikuisesti. Odota tunti tai päivä tai vuosi tai vuosikymmen, ja on erinomainen mahdollisuus, etten edes muista tuota "negatiivista" tunnetta, joka minulla oli tiettynä keskiviikkona tietyssä kaupungissa tietyn ihmisen tai tilanteen kanssa.

Aika – se asia josta meille kerrotaan, ettei sitä oikeasti ole – on tässä tapauksessa tosiaankin ihmisen paras ystävä.

_____

Tri James Martin Peebles, Natalie Gianellin kanavoimana (www.nataliegianelli.com)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.