SYDÄMEN TAAKAT
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
2.1.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Ihmiset kiinnittyvät taakkoihinsa joskus enemmän, kuin nuo taakat kiinnittyvät heihin.
– George Bernard Shaw
Minulle on valjennut, että minusta riippuvaisten olentojen hoitaminen voisi hidastaa (kieltämättä jahkailevaa) sitoutumistani lonkan tekonivelleikkaukseen. Tiedän, että minun täytyy ottaa huomioon vanhuksen hoitaminen, kun suunnittelen yhtään mitään. Mutta nyt vastuuni ovat laajentuneet diabetestä sairastavan kissan hoitamiseen.
Tässä kohtaa olen epäluuloinen Brownien antamisesta jonkun vieraan hoitoon, kaksi kertaa päivässä annettavan insuliinipistoksen vuoksi, edes muutamaksi päiväksi välittömästi (mahdollisen) leikkaukseni jälkeen. On epätodennäköistä, että se söisi riittävästi ruokaa, kun on insuliinin aika, ja sitten hyppäisi vieraan syliin yhteistyöhaluisesti saamaan piikin, niin kuin se tekee minun kanssani.
Leikkaus on edelleen parin kuukauden päässä, ja hartain toiveeni on, että Brownie on oireeton siihen mennessä eikä tarvitse insuliinia. ”Mitä jos” -jumala hymyilee hyväntahtoisesti ja kohauttaa harteitaan. ”Et koskaan tiedä, mitä tapahtuu, rakas ihminen. Suunnittele kaikkea, mitä haluat, mutta yritä olla järkyttymättä liikaa, jos lähetän sinulle yllätyksen tai pari.”
*****
Kuvittelen, että monet ihmiset eivät epäröisi pyytää muita huolehtimaan niistä vastuista, joista pidän kiinni niin tiukasti. Varmasti mitään pysyvää vahinkoa ei tapahtuisi, jos henkisesti ja fyysisesti hauras vanhus siirrettäisiin hoitokotiin lyhyeksi aikaa, tai kissa saisi insuliinihoitoa joltain vieraalta. Eikö omasta hyvinvoinnistani huolehtiminen ole yhtä tärkeää, kuin heidän väliaikainen epämukavuutensa?
Miten saan täyden selvyyden parhaasta menettelytavasta? Onko minulla liioitteleva käsitys omasta tärkeydestäni? Että ”kukaan ei voi korvata minua”, kun hoidetaan näitä sydämeni taakkoja?
*****
Brownie venyttelee pitkää pituuttaan sylissäni, kylläisenä ruuasta ja tuo edelleen hermoja raastava piikki takanamme tältä illalta. Päivä päivältä se käyttäytyy normaalimmin, jahdaten hämähäkkiä nurkassa, syöksyen narulelun kimppuun ja ilmaisten vähemmän merkkejä diabetesahdistuksesta. On hyvä kuvitella, että se ei pidä itseään sairaana tai ihmettele, paheneeko sen tila. Eläimemme ovat suuria hetken opettajia.
Kenties vain sydän voi nostaa sydämen taakan. Hengitän hitaasti, hiljenen ja pyydän opastusta. Odottaessani sydämen valaistumista, lähetän mieleni toiseen tehtävään, etsien puuhaa ja muuta ajateltavaa.
”Miten olisi tarot-työpajan muistiinpanoihisi palaaminen?” ehdottaa puuhailua rakastava mieleni. Hmm. Se kuulostaa hyvältä tietoisesta itsestäni. Sydän kuiskaa: ”Sitten voin puhua sinulle noiden arkanoiden ja alkemisten kuvien kautta yhtä selkeästi, kuin voin hengittää viisautta mielesi korvaan.”
Lopulta hymyilen. Sekä mieli että sydän muistuttaa minulle, että mitä tahansa tapahtuu, niin on tarkoitus olla. Tietoinen itseni nyökkää eteeristä päätään ja kerää kaikki osani, joita tarvitaan siirtymiseksi seuraavalle sisärajalle.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.