RAUHAA JA ILOA HENGITTÄEN
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
22.7.2023
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Joka kerta kun usein vaikeuksissa olevaa kissaa kiusaa uusi ruuansulatusvaiva ... joka kerta kun riidanpoikanen perheenjäsenen kanssa synkentää ilmapiirin ... joka kerta kun kehovaiva lisääntyy ... ja erityisesti silloin kun kaikkea tätä tapahtuu samanaikaisesti, tavoiteltu Pikku Päivänsäde -persoonani saa kolauksen.
Selaan tavallisten epäiltyjen pakkaa. Katsotaanpa ... "tasapainotetaanko" karmaani edelleen? Vai perheenjäsenen karmaa? Kenties meillä oli keskinäinen sielusopimus lähettää toisemme aika ajoin tunnesyöksykierteeseen, myös ikääntymisvuosinamme.
Onko kissoilla karmaa?
Vai kärsimmekö syistä, jotka eivät liity sieluvalintoihimme? Mielipiteeni on, että riippumatta siitä, onko pimeillä kontrolloijilla edelleen aitoa valtaa, heidän juonittelunsa jatkuvat edelleen säälimättä, kuin itsestään jatkuva automaatti. Ilmeisesti jotkut Maan tilanteet (kuten pelokkaat, epätoivoiset ihmiset) suunniteltiin ruokkimaan noita vihamielisiä olentoja – ihmisten kärsimys ja negatiiviset tunteet toimivat kuin jättiläisakku tälle syvästi valonpuutteiselle joukolle.
On tarpeeksi vaikeaa kestää kärsimystä, kun voin kuvitella, että se tekee jotain "hyvää" (tasapainottaa karmaa, jonka "valitsin" ennen syntymää). Kärsiminen niin, että jokin pahantahtoinen olio voi napostella energiaani, on kokonaan toinen juttu.
Yhtäkkiä huomaan, että joudun kohta negatiiviseen tunnesilmukkaan. Aika kasata Pikku Päivänsäde ja vaihtaa kanavaa.
*****
Annan kissalle Reikiä ja lääkettä ja pyydän deevoja, elementaaleja ja keijuja, energiaparannustiimiä, apuun. Tämä rutiini on vähän mekaaninen. Sydämeni ei ole oikeasti mukana.
Missä sydämeni voi olla? Mitä tässä melko kurjassa päivässä on sellaista, mikä voi tuoda pilkahduksen iloa?
Luulen, että meditointi on ainoa asia, joka voisi auttaa. Niinpä sen lisäksi, että pyydän apua tuskaisille kissa- ja ihmisperheenjäsenille, pyydän apua sulkea sen kaiken ulkopuolelle viideksi minuutiksi. Toistan hiljaa jotain valittua mantraa. Rauha, kenties. Ilo. Tai vaihtoehtoisesti: hengitä sisään rauhaa, hengitä ulos ilon myötä.
Kenties meditointiyritykseni voi pysyvästi torjua sen negatiivisuushyökkäyksen, joka norkoilee valmiina kiemurtelemaan ylleni jollain haavoittuvalla hetkellä.
Oivallan olevani nälkäinen. Ennen kuin se avaa oven nälkäkiukkuun, on lounaan aika, ja sitten teen parhaani meditoidakseni.
*****
Valmista. En laita ajastinta, mutta istun patiolla luultavasti noin viisi minuuttia. Tuulenvire, lintujenlaulu ja kohtuullinen lämpötila huomataan, muttei niitä mainita mentaalisesti. Rauha, ilo. Rauha, ilo.
Kun se tuntui olevan tehty, avasin silmäni ja minusta tuntui ... hieman rentoutuneelta? Enemmän tolkuissani olevalta? Ainakin joltain muulta kuin aiempi mielen myllerrys.
Katselen valkoista perhosta, kun ajatus lipuu ohi: Asiat eivät ole, miltä näyttävät. Ai, eivät? Mitä sen sitten ovat? Mitä haluat niiden olevan.
Oliko tuo valkoinen perhonen Hengeltä? Oliko se viesti Jumalalta? Ajatukseni tuntuvat vähemmän häiriöisiltä tuon lyhyen tovin jälkeen, kun hillitsin mielen pyörimistä ja fokusoiduin kahteen miellyttävään ja mukavasti "hyrisevään" sanaan. Rauha, ilo.
Tuo kenties Hengeltä tullut viesti antaa pienen mysteerin pohdittavaksi, jos haluan. Koska en halua, palaan sisälle, melko arkisen elämäni tavalliseen, mutta jotenkin kirkkaampaan jokapäiväisyyteen.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.