MUISTA AURINKO
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
1.1.2023
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Olen lopultakin pääsemässä taas kirjoittamaan puhtaaksi sessiota, joka minulla oli Tri Peeblesin kanssa viime tammikuussa. Aloitin sen jo vuosi sitten, mutten ollut ihastunut tuohon viestiin, joten lopetin kesken. Se oli ensimmäinen ja ainoa kerta yli kymmenessä sessiossani Tri Peeblesin kanssa, kun olin todella pettynyt siihen, mitä Henki valitsi kertoa.
Nyt ymmärrän tyytymättömyyteni kummunneen siitä, etten saanut haluamiani vastauksia terveysongelmaan, joka ei ollut parantunut minulle "luvatulla" tavalla. Itse asiassa se oli pahentunut. (Myönnettäköön, etten ollut toteuttanut jokaista suositusta, mutta Tri Peebles sanoo aina: "Jos se tuntuu kotitehtävältä, sivuuta se kaikin mokomin – nämä ovat vain ehdotuksia.")
Tänään vasta juolahti mieleeni: jos en pidä vastauksista, ehkä on aika esittää eri kysymyksiä.
*****
On hassua, että joitain asioita haluaisin todella tietää, mutta epäröin kysyä niitä. Vaikka olen noin 90 % vakuuttunut, että vuosituhansien ajan pimeät voimat ovat manipuloineet, tukahduttaneet ja kontrolloineet ihmiskuntaa ylen määrin … haluanko todella kysyä Universumilta Tri Peeblesin kautta, onko näin? Haluanko kuulla jonkin version tästä: "No, kenties, mutta muista, että on aina sinun päätöksesi kokea, mitä koet valitsemissasi elämissä."
Epäilen, että vastaus olisi jotain tällaista, koska olen esittänyt samanlaisia kysymyksiä ja minulle on kerrottu, ettei mitään minkä olen kokenut, ole koskaan tapahtunut ilman "lupaani".
Tämä on melkoinen kompakysymys. Kuulen sen näin: et ehkä pidä siitä, mutta muista, että valitsit olla, missä olet, ja kestää jokaisen tuskallisen kokemuksen, joka sinulla on ollut, jotta sielusi kehittyisi valitsemallaan polulla.
Osa minua kallistaa päätään ja on nöyrästi samaa mieltä – kyllä, niin se varmaan on, tämä on universumin/hengen tapa toimia.
Mutta viime aikoina toinen osa on ollut nousussa. Osa joka sanoo: hemmetti, hetkinen nyt. Jos jatkan samojen kurjien kokemusten toistamista satoja tai tuhansia elämiä, enkö ole jo kerännyt kaikki kasvun hituset tuosta kurjuudesta ja tuskasta? Täytyy olla jokin kylläisyyspiste. Kokemisen eliksiiri virtaa sieluni/itseni/kehoni kultaiseen maljaan. Kun se täyttyy, epäilemättä se valuu yli ja läikkyy ikuisuuden tyhjyyteen, missä se hyödyttää … ketä?
*****
Sen sijaan, että minut sidotaan katkeruuden ja ahdistuksen solmuksi, muistutan itseäni hengittämään ja vain istumaan. Tuijotan liukuovesta ulos, ja siellä tuuli heiluttaa avokadopuun oksia.
Pilvet ovat peittäneet auringon, ja lempeä suru tunkeutuu sisään. Kaipaan tuota lämpöä ja valoa.
Naksahtaa pieni muutos, ja ajattelen: mutta aurinko on edelleen siellä. Kyvyttömyyteni nähdä pilvien läpi, ei poista sen olemassaoloa. Voin kuvitella ja muistaa auringon, lämmön ja valon.
Sitä ajatellessa pilvet ohenevat ja taivas kirkastuu. Sattumaa, epäilemättä. Mutta hymyilen silti.
Tri Peebles, Natalie Gianellin kanavoimana, NatalieGianelli.com
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.