SUREMINEN

Kirjoittanut Natha Jay (walkinginbothworlds.com)
25.9.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Sureminen liitetään normaalisti jonkun rakkaan ihmisen kuolemaan. Vaikka se on tunnetuinta suremisaikaa, meidän täytyy surra myös jokaista kokemaamme menetystä. Jos emme tarkoituksella sure menetyksiämme, surun paino vain hautautuu, noustakseen esiin taas seuraavan menetyksemme myötä. Kun isoäitini kuoli, olin liian nuori käsitelläkseni tilanteen täysin. Moneen vuoteen en edes voinut puhua hänestä hajoamatta. Vasta kun äitini kuoli 20 vuotta myöhemmin, käsittelin lopulta isoäidin kuoleman. Meille ei koskaan opetettu, miten surraan tai miten paljon taakka kevenee, kun teemme sen.

Kubler-Rossin suremismallissa on viisi vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen. Nämä vaiheet eivät ole lineaarisia, vaiheita saatetaan toistaa eikä ole mitään aikarajaa. Toisaalta, jos surujakso jatkuu yli vuoden, saattaa olla hyödyllistä hakea apua joltain neuvonantajalta. Ulkopuolinen auttaa ehkä näkemään asioita, joita ei koskaan tiennyt olevankaan. Vaikka ei ole aikarajaa, elämä on helpompaa, kun on parantunut. Ota tarvitsemasi aika, mutta pysy liikkeessä.

Suurempi ongelma on tämä: meidän täytyy surra kaikkia menetyksiämme. On selvää, että kuolema on menetys, mutta entä elämäntyylin muuttuminen? Tai harhakuvien särkyminen? 2020 aiheutti elämäntyylimuutoksia monille. Pelkkä ajatus pakollisesta lääkityksestä voi olla valtava pettymys ajatukselle vapaudesta. Nämä ovat todellisia menetyksiä. On normaalia surra. Itse asiassa meidän kaikkien täytyy tehdä se.

Olen elänyt rappeuttavan sairauden kanssa yli 20 vuotta. Menetän fyysisiä kykyjä tasaisin väliajoin. Vei muutaman vuoden hoksata, että ainoa tapa jatkaa liikkumista eteenpäin oli surra jokaista menetystä (syvästi), kun se tuli. Ensin olin alakuloinen päivätolkulla, kun pahoitin mieleni ja parannuin siitä. Tuo aika lyheni harjoituksen myötä. Nyt pystyn menemään useimpien kykymenetysten läpi tunneissa tai jopa minuuteissa. Olen oppinut minimoimaan kieltämisen, jotta voin pitää prosessin liikkeessä. Pointti on, että prosessi nopeutuu harjoituksen ja aikomuksen myötä.

Harhakuvien särkyminen on iso juttu. Meidät kasvatettiin uskomaan, että elämässä oli tietyt perustotuudet, ja rakensimme oman elämämme tuolle perustalle. Tuo perusta murenee monilla, ja meidän täytyy myöntää menetys ja surra sitä. Oletko pettynyt talouteen vs. amerikkalainen unelma? Oletko huomannut, että työnantajasi on oikeasti vain ahne yritys? Eikö maasi ole aivan niin vapaa, kuin luulit? Onko politiikassa kyse vain jakautumisesta, ei vaihtoehdosta? Kuten Gloria Steinem kertoi meille: "Totuus vapauttaa sinut, mutta ensin se suututtaa!" Tämä kuvaa heräämisen suremisjaksoa. Monet jumittavat sen vihaosassa. Sinusta tulee tehokkaampi, kun sallit itsesi toipua.

Salli itsesi todella tuntea harhakuvien särkyminen nykymaailmasta. Työnantaja välitti oikeasti työntekijästään viimeksi 1950-luvulla. Minulla ei ole aavistustakaan, miksi edelleen mainostamme käsitystä turvallisesta, elämänmittaisesta urasta vakaassa yrityksessä. On ok päästää siitä irti. "Hyvät edut eläkkeelle jäädessä" voi mennä myös. Maailma ei koskaan enää palaa näihin ajatuksiin. Uskon, että meillä on paljon parempia ajatuksia tulevaisuudessa, mutta meidän täytyy surra menneisyyttä ja päästää siitä irti.

Suhteet ovat yksi alue, jota emme sure kunnolla. Kun romanttinen suhde loppuu, yleinen neuvo on, että meidän pitäisi vain unohtaa tuo kokemus ja siirtyä eteenpäin. Sen tekeminen takaa vain tuon kokemuksen toistumisen. Jos ottaisimme aikaa surra tuota menetystä, kenties emme jatkaisi samaan toimimattomuuteen. Tämä on helppo paikantaa lapsuustraumaan. Se mitä kävit läpi, toistuu, kunnes se tunnustetaan ja surraan täysin.

Miten tiedät, milloin olet parantunut? Kun pystyt puhumaan asiasta ilman, että sinut heitetään takaisin johonkin noista viidestä vaiheesta, tavallisimmin vihaan tai masennukseen. Jos sinut viedään vielä sinne, kohdista energiasi tarkoituksella parantumiseen. Hae apua, jos olet jumissa. Itsesi ja maailman muuttaminen on paljon helpompaa, jos lähestyt sitä parantuneena olentona.

Illuusio särkyy. Maailma ei ole, millainen luulimme sen olevan. Ota aikaa tuntea ja surra täysin menetyksesi. Monet ihmiset jäävät jumiin kieltämiseen ja selviytyvät hukuttamalla surunsa riippuvuuksiin ja ajanvietteeseen. Toiset kovettuvat pysymällä vihavaiheessa. Jotkut välittävät surunsa muille masennuksen ja itsemurhan kautta. Todella rohkeat kohtaavat menetyksensä ja surevat ne täysin. Parantuneena he voivat auttaa muita järkytyksen ja surun läpi.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.