Päivän uffo

Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan uffo




HomeViestejäMaria Chambers16.11.2019 - Peloton

16.11.2019 - Peloton

PELOTON

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
16.11.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Pelko. Se motivoi ihmisiä koko ajan. Pelko motivoi heitä työskentelemään työpaikoissa, jotka tuovat heille vähän iloa. Se motivoi heitä olemaan suhteissa, joissa he tekevät myönnytyksiä vapauteensa, koska vaihtoehtona on olla yksin. He tekevät myönnytyksiä iloonsa ja vapauteensa päivittäin pienen turvallisuuden vuoksi. Pelko motivoi ihmisiä hakemaan lääketieteellistä hoitoa, saamaan seuraavan leikkauksen, koska he pelkäävät, ettei keho osaa tasapainottaa itseään. Jotkut sanovat, että ihmiset kuolevat pelosta, eivät sairauksista.  
 
Kun siirrymme ylösnousemusprosessin viime vaiheisiin, jotkut meistä kohtaavat pelkoa, joka on ollut haudattuna. Mutta nyt se tulee esiin, jotta voimme tunnustaa sen. Se voi ilmentyä fyysisen sairauden, tunnesairauden, suhde- tai taloudellisen tilanteen pelkona.
 
Tuo pelko voi olla niin vangitseva, että yritämme ryhtyä toimeen sen helpottamiseksi. Saatamme yrittää jatkaa sen hautaamista. Mutta huomaamme, etteivät nuo menetelmät toimi enää.
 
Kukaan ei halua tuntea, että pelko kalvaa. Se ei ole miellyttävä tunne. Mutta mieli on käyttänyt tuota tunnetta saadakseen huomiomme. Ja kun osallistumme siihen, kun sallimme sen saada otteen, ruokimme mieltä. Muttemme ole lähempänä tuon pelon muuntamista. Sitten se vain jatkaa tilanteita, jotka luovat lisää ahdistusta ja pelkoa.
 
Mieli yrittää luonnostaan korjata ongelmat toiminnalla. Se olettaa, että ongelma täytyy korjata, jotta voimme rentoutua ja olla tuntematta pelkoa tuohon ongelmaan liittyen. Mutta havaitsemme, että pelkoon osallistuminen estää meitä rentoutumasta ja sallimasta ratkaisujen vain tulla meille, ja sitten ns. ongelmat ratkeavat itsestään.
 
Vaaditaan luottamusta sielun, ihmispersoonallisuuden ja mielen integroitumisprosessiin. Mutta sitä on vaikea tavoittaa, jos yritämme painia pelkojemme kanssa.
 
On tarpeellista tunnustaa pelot ja huolet ja hyväksyä, että niitä on, kyllä. Mutta sen jälkeen on pakko olla osallistumatta tuohon taisteluun.
 
Se kuulostaa hyvältä. Mutta miten helvetissä teemme sen? Erityisesti, kun kohtaamme tilanteita tai olosuhteita, jotka pelottavat.
 
Tuntuu helpommalta vain sallia tuon pelon "laukaista" meidät ja sitten juosta yrittäen saada selville, miten nuo tilanteet ratkaistaan. Joskus tarvitsee ryhtyä toimeen, kyllä. Mutta jos teemme sen paniikki- tai pelkotilasta, tiedämme, miten se tavallisesti päättyy.
 
Se antaa liikaa vastuuta mielelle, ihmispersoonalle. Tuona ihmispersoonana meillä on taipumusta luottaa toisiin ihmisiin enemmän, kuin omaan jumalaiseen olemukseemme. Meillä on taipumusta luottaa lääkäreihin tai muihin, joihin turvaamme terveydessä, turvallisuudessa tai varmuudessa.
 
Se on ymmärrettävää. Niin olemme toimineet hyvin pitkän aikaa täällä. Mutta silloin päädymme sammuttamaan tulipalon toisensa jälkeen, emmekä voi siirtyä iloomme ja vapauteemme tuosta paikasta.
 
Ja kun ylösnousemme ja meistä tulee tietoisempi, havaitsemme, että ainoa syy, miksi olemme täällä tässä kohtaa, on kokea iloa ja vapautta. Eikä iloa ja vapautta tule pelkomme seuraamisesta.
 
HYVÄ UUTINEN
 
Hyvä uutinen on, että olemme siirtymässä iloomme ja vapauteemme. Kenties meidät toisinaan myös kursailematta tönäistään siihen. Havaitsemme, että meillä ei ole varaa antaa periksi peloille. Se sabotoi iloamme ja haluamme olla täällä.
 
Monet meistä huomaavat, että nuo pelko- ja huoliajatukset ovat rauhoittumassa mukavasti, mutta jäljellä saattaa olla yksi tai kaksi, joita emme osanneet odottaa. Eikä niitä ole sattumalta. Ne ovat auttamassa meitä siirtymään pelkojen yli mestaruuteemme.
 
Ja vaaditaan mestaruutta käyttääkseen erottelukykyä, kun kyse on tunteistamme. Kun pelko valtaa meidät, se ei ole, kuka olemme. Se kuka olemme, on peloton. Ei sellainen supersankaripeloton, millaista näemme elokuvissa. Se on vain tietämistä, että olemme paljon enemmän, kuin ihmispersoonallisuus ja mieli. Mieli jolla ei ole aavistustakaan, miten ongelmamme ratkaistaan. Niinpä sillä tavalla pelko ei ole totta. Se on tunne mielestä, jonka annamme kontrolloida meitä.
 
Luottamuksen rakentaminen sieluumme ja jumaluuteemme vaatii aikaa. Ja itse asiassa mieli haluaisi luottaa siihen, että jumalainen luontomme pystyy ratkaisemaan nämä ongelmat. Se on kyllästynyt olemaan vastuussa elämästämme.
 
Monet meistä ovat välitilassa. Emme enää luota, että ehdollistunut mieli pitää huolen terveydestämme tai taloudellisesta turvallisuudestamme tai mistä tahansa muusta merkittävästä asiasta elämässämme. Mutta emme ole vielä täysin vakuuttuneet, että sielumme on tässä, ja vielä vähemmän, että se osaa ratkaista nämä ongelmat puolestamme. Tai mietimme, mitä meidän täytyy uhrata, jotta sielu on johdossa.
 
Ja siitä syystä jotkut meistä kokevat nyt tilanteita melkein dramaattisella tavalla, jotta voimme päästää irti pelosta tai jäljellä olevasta tunteesta, että tarvitsemme tuskaa elämässämme. Jotta voimme alkaa luottaa johonkin muuhun. Johonkin mikä on aina ollut tässä kanssamme, mikä on aina ollut läsnä, mutta olemme pitäneet sitä käsivarrenmitan päässä.
 
Ja oikeasti syvin pelko monilla, jotka käyvät läpi ruumiillistunutta valaistumistaan, on, että ihmismieli, ihmispersoonallisuus tuhoutuu, jos sallimme sielun ottaa ohjakset. Eikä se ole totta. Sydämessä tiedämme, että sielu rakastaa meitä ehdottomasti eikä se koskaan pakottaisi itseään meille. Jos näin olisi, se olisi tehnyt sen jo kauan sitten.
 
Sydämessä tiedämme, että tässä ei ole kyse yrityksestä tehdä mitään täydelliseksi. Kyse ei ole kovan työn tekemisestä minkään eteen. Kyse ei ole yrityksestä olla sen arvoinen, että elämä palvelee meitä. Kyse on rentoutumisesta ja olemisesta niin "haavoittuva" – kuten jotkut ajattelisivat – että voimme avautua sen osamme rakkaudelle ja palvelulle, joka on … no, se on, kuka olemme. Se on, kuka olemme aina olleet. Se on, kehen voimme turvautua. Ja sydämessä tiedämme, että tuo osa … ikuinen itsemme … on peloton.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >