Päivän uffo

Kolmas uffo toden sanoo




HomeViestejäMaria Chambers18.5.2019 - Mielen aika

18.5.2019 - Mielen aika

MIELEN AIKA
 
Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
18.5.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Kauan sitten, Atlantiksen aikoina, monet meistä osallistuivat mielen standardisointiin. Silloin teimme kokeita mielellä. Oli se yhteisymmärrys, että mieli oli periaatteessa identiteettimme. Uskoimme, että kaikkien tekeminen samanlaisiksi toisi mielen tyyneyttä ja iloa. Ennen sitä yritimme saada kaikki ihmiset näyttämään suhteellisen vakiolta fyysisesti ja biologisesti. Taaskin ajattelimme, että kaikkien standardisointi tekisi elämästä helpompaa. Sen tuloksena mieli ja keho ovat olleet paljon hypnoosin ja monien päällysteiden kohteena.
 
Olet ehkä huomannut, että vaikka ihmiset yrittävät olla ainutlaatuisia omalla tavallaan, suurimmaksi osaksi he elävät suhteellisen yhdenmukaista elämää. Itse aisassa, ääritapauksessa taistellaan sotia ja menetetään henkiä halussa saada toiset noudattamaan jotain vallitsevaa ideologiaa. Ja tuo halu juontuu ajasta, jolloin yhdenmukaisuus nähtiin hyvänä asiana.
 
Tietysti yhteiskunnat toimivat tasaisemmin, kun kaikki sen jäsenet tekevät yhteistyötä toistensa kanssa ja sopivat samoista säännöistä, sosiaalisista tavoista ja laeista. Muuten liikenteessä kulkeminen voisi tappaa. Ja kahvijonossa seisominen voisi päättyä painiotteluun sen sijaan, että ensin tulleita palvellaan ensin.
 
Mutta viittaan tässä siihen ajatukseen, että mieli on ylimpänä eikä sielulle ole sijaa. Atlantiksella emme ymmärtäneet ajatusta hengestä tai siitä, että meillä on sielu tai ikuinen itse. Olimme kehittyneitä teknologisesti, mutta koska emme voineet mennä mentaalipohjaisen mielen yli, se johti vääjäämättä Atlantiksen sivilisaation tuhoutumiseen.
 
Jotkut meistä ovat oppineet tuosta kokemuksesta, että mieli on kyvytön kehittymään yksin. Todelliseen evoluutioon sisältyy sielun tunnustaminen.
 
Useimmat pääuskonnot eivät oikeastaan pidä sielua tärkeänä. Itse asiassa jos niinkin hiljattain kuin pari vuosisataa sitten joku väitti itsellään olevan sielu, hänet voitiin nähdä harhaoppineena.
 
Siis myös uskonnoissa joissa uskotaan itsen ulkopuoliseen jumalaan, tuo jumala nähdään eräänlaisena mielenä. Miksi muuten tuollaisen jumalan ominaisuutena pidettäisiin sellaista kykyä, kuin miljardien ihmisten valvominen ja arvosteleminen, joko palkiten tai tuomiten heidät. Ne ovat rajoittuneen mielen sepitelmiä.
 
Ajatus sen niittämisestä, mitä kylvää, on totta siinä mielessä, että jos mieli uskoo riittävän voimakkaasti syntiin ja tuomitsemiseen, se vetää syyllisyys- ja rangaistuskokemuksia.
 
Jotkut suurimmista filosofeista ja psykologeista ovat käsitelleet ajatusta sielusta, mutta eivät ole vieneet sitä tarpeeksi pitkälle. On eri asia filosofoida sielusta ja ikuisen itsen olemassaolosta, kuin ruumiillistaa se.
 
YKSIRAITEINEN MIELI
 
Ilmaisu "yksiraiteinen mieli" on mielenkiintoinen, koska mielessä on tarkoituksella ainoastaan yksi raide. Se kokee todellisuuden lineaarisesti menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kera ja on harvoin tässä hetkessä.
 
Ylösnousemusprosessin aikana mieleen integroidaan kristalliolemus, joka on "minä olen". Mieltä ei jätetä taakse, eikä sitä olla arvostamatta. Mutta sen täytyy kehittyä rajoitustensa yli. Eikä se voi tehdä sitä sallimatta laajentuneen itsen olla osa sopimusta.
 
Ihmiset luulevat, että ylösnousemuksessa heistä tulee älykkäämpiä ja he pystyvät tekemään uskomattomia asioita mielellään. Kuten yhdistymään informaatioon, jota he eivät tiedä nyt.
 
Mutta todellisuudessa fokusoituminen älykkyyteen voi olla merkittävä häiriötekijä tässä prosessissa. Yritys selvittää asioita mielellä kostautuu. Nyt alamme luottaa luontaiseen jumalaiseen intuitioomme. Esoteerisiin aisteihimme, jotka ovat olleet tunnottomia hyvin pitkän aikaa.
 
Olemme siis vapautumassa mielen kontrollista. Sen tekeminen on vaikein asia. Tämä johtuu siitä, että mielellä on muisto- ja datavarasto, josta se tekee hakuja jatkuvasti voidakseen tehdä valintoja ja päätöksiä.
 
Ongelmana siinä on, että uudessa tietoisuudessa nuo varastoidut muistot eivät toimi. Vedämme tietomme täysin eri lähteestä. Nyt mieli auttaa meitä ja tekee edelleen tärkeitä tehtäviä, mutta ei pyöritä koko show'ta. Mieleltä vie jonkin aikaa rentoutua ja sallia tämän prosessin kehittyä. Se on tottunut olemaan ohjaksissa.
 
Eikä oikeasti kyse ole vain siirtymisestä mielen tuolle puolen, vaan laajentuneen perspektiivimme sallimisesta tulla sisään ja olla läsnä, kera viisautensa ja kykynsä ilmentää.
 
Ihmismieli rentoutuu enemmän luottamaan siihen, että on helpompi tapa luoda. Osa standardisoitua mieltä on vaatimus, että asioiden pitäisi olla monimutkaisia. Se rakastaa mutkikkuutta ja haasteita. Se tuntee olevansa tavallaan eksyksissä ilman jotain ratkaistavaa tai voitettavaa.
 
KOKEILU
 
On tarina jatko-opiskelupaikan tiedeopiskelijoista, joille annettiin yhtälö ratkaistavaksi. Professori kertoi heille, että vaikka tuon yhtälön ratkaisu tiedetään, hyvin harvat pystyvät ratkaisemaan sen. Hän haastoi opiskelijat yrittämään. Mutta kohtalaisen ajan jälkeen yksikään heistä ei ollut kyennyt siihen.
 
Sitten hän toi mukaan nuoren yläkoulun oppilaan ja kehotti häntä yrittämään ratkaista tuon yhtälön, muttei kertonut sen olevan melkein mahdoton ratkaista. Poika ratkaisi sen muutamassa minuutissa.
 
Jos mielelle kerrotaan jonkin olevan vaikeaa tai mahdotonta, se tavallisesti myöntyy siihen, koska se on ehdollistunut menemään datapankkiinsa hakemaan jotain, mikä oli myös lähes mahdotonta tehdä, ja sitten soveltamaan sitä käsillä olevaan tehtävään.
 
Jos potilaalle kerrotaan, että hänen sairautensa parantuu helposti pelkällä ruokavaliomuutoksella tai jollain lääkkeellä, on hyvä mahdollisuus, että hän parantuu tuosta sairaudesta.
 
Jos toiselle potilaalle kerrotaan, että sama sairaus on peruuttamaton ja pystytään vain hoitamaan sen oireita, muttei parantamaan sitä, on todennäköistä, että hän kokee tämän.
 
Siis mieli on voimakas työkalu, mutta sillä voi päästä vain tiettyyn rajaan saakka. Jos niitä riitasointuisia energioita jotka loivat tuon epätasapainon, ei ratkaista, niin joitain muuta ilmestyy esiin. Eikä tuo ratkaisu ole mielen valtakuntaa. Se on kalteva pinta, kun yritämme voittaa fyysisiä tai tunnetasapainottomuuksia käyttämällä pelkkää mieltä. Siksi perinteisellä psykologialla päästään vain tiettyyn rajaan saakka. Ja siksi psykiatrit määräävät masennuslääkkeitä.
 
On eräs ilmiö, joka tapahtuu, kun joku yrittää prosessoida ongelmansa mielellä. Hän kaivautuu vielä syvemmälle tuohon suohon.
 
On helpompi tapa. Se on vain sallia sielun, "minä olen" -olemuksen, mielen ja kehon integroituminen. Mieli tulee levottomaksi ja yrittää haalia vähän draamaa. Se on ok. Siitäkin tulee tylsää. Meneminen standardisoidun mielen tuolle puolen, "minä olen" -olemuksen tietoon, ei ole niin mahdotonta, miltä se tuntuu.
 
Se vaatii olemista nyt-hetkessä. Ja viidennen ulottuvuuden tietoisuudessa, jossa ei ole aikaa ja paikkaa tuntemassamme muodossa, ei ole eilistä tai huomista, nyt-hetki ei ole mikään iso juttu. Se on helppo juttu.
 
Haasteena on, että mieli vedetään 3D-ajattelun gravitaatioon, ja sitten käytämme sitä oletusarvona yrityksessämme luoda. 3D-perspektiivistä mieli jatkaa tulosten vaatimista tai antautuu lannistaville tunteille. Se on noidankehä. Tästä syystä herääminen ja transformaatio vaatii meitä avautumaan siihen laajempaan perspektiiviin, kuka myös olemme.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >