Luxonia

  • Increase font size
  • Default font size
  • Decrease font size
Home Viestejä Maria Chambers 2.10.2017 - Ironia

2.10.2017 - Ironia

Print

IRONIA

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
2.10.2017
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tiedäthän, miten joku tulee luoksesi ja kertoo kaiken viimeisimmästä projektistaan tai kokemuksestaan, kenties matkasta jonka hän teki. Ja olet innostunut hänen puolestaan ja nautit siitä, miten elossa hän on asioista.

Ja palaat takaisin omaan tilaasi ja saatat ihmetellä, miksei sinusta tunnu yhtä eloisalta. Itse asiassa asiat saattavat tuntua sinusta melko tylsiltä. Olet tavallaan intohimoton. Sitten sisäistät sen ja alat kertoa itsellesi, että tarvitset jonkin uuden harrastuksen. Kenties uuden ammatin. Tai kenties sinun täytyy vain osallistua enemmän elämään.

Katsot toisia ja saatat kadehtia heidän elämäänsä, joka näyttää täydeltä ja osallistuvalta.

Kyse ei ole siitä, ettet nauti omasta vapaudestasi ja pyhästä tilastasi. Et voi kuvitella tämän transformaatioprosessin läpikäymistä ilman omaa tilaasi ja vapauttasi.

Ja niin onnellinen kuin oletkin toisten puolesta, jotka näyttävät tekevät asioita, jotka ovat hyvin kiinnostavia heistä, huomaat vaikeaksi samaistua oikeasti tuon tyyppiseen intohimoon. Alat ymmärtää, että intohimo joka sinulla kehittyy, tulee sisältä, ei oikeastaan ulkoa.

Sitä odotellessa näyttää kuitenkin olevan eräänlainen "kuolema", jossa ei ole todellista innostusta. Ja jos on, se tulee ja menee. Taas kerran, on houkutus sisäistää se ja ajatella, että teet jotain väärin tai et tee tarpeeksi. Pitäisikö sinun osallistua johonkin webinaariin tai mennä johonkin kehoterapiaan? Onko jotain, mikä voi auttaa?

Tai kenties päästät edelleen irti asioista ja sinun täytyy vain kunnioittaa sitä. Mutta sitäkin tuntuu jatkuvan loputtomasti. Alkaa tuntua siltä, että olet vain ikävystynyt, ilopyrähdysten kera. Ja mietit, milloin tunnet iloa, pelkkien tylsyyspyrähdysten kera.

IRONIA

Tässä sitä ollaan, kehittyneitä sieluja jotka käyvät läpi yhtä … viivataan se yli … SITÄ uskomattominta kokemusta, johon ihminen ja sielu koskaan ryhtyvät, ehdottomasti. Se on hämmästyttävin ja haastavin transformaatio olemassaolon historiassa.

Miten monta ihmistä tunnet, jotka ovat ottaneet asiakseen ylösnousemuksen, ruumiillistuneen valaistumisen? Miten monta ihmistä perheessäsi tai ystäväpiirissäsi tai yhteisössäsi edes tietää, mitä ruumiillistunut valaistuminen tai ylösnousemus merkitsee, tai edes tunnustaa, että hänellä on sielu?

Ja tässä olet, yksi hyvin harvoista. Ja teet sellaista, mitä hyvin harvat tekevät. Sallit jumalaisen, ikuisen itsesi tulla fyysiseen kehoosi. Käyt läpi transformaation hiilipohjaisesta olemassaolosta kristallipohjaiseen. Päästät irti esi-isäkarmastasi, vanhasta sukulinjastasi, galaktisesta historiastasi ja henkiperheestäsi kotona tähdissä.

Tässä sinä olet menossa ihmisestä, joka on yrittänyt luoda iloa ilman sieluaan, sellaiseksi joka opettelee tekemään yhteistyötä sielunsa kanssa ja joka sallii sielunsa rakastaa itseään juuri sellaisena, kuin hän on.

Tässä sinä olet – ihminen joka alkaa rakastaa itseään enemmän kuin koskaan ennen, juuri sellaisena kuin hän on.

Kaikki järjestyksessä uuden tavan esittelemiseen. Ratkaisu ongelmaan joka on tämän planeetan edessä. Ratkaisu jota suurin osa ihmisistä ei edes tiedosta, kun he käyvät läpi elämänkokemusta, jossa mieli yrittää edelleen luoda heille. He yrittävät edelleen luoda iloa, intohimoa ja rauhaa käyttäen rajoittunutta mieltä sen tekemiseen.

Ja me näemme, miten se sujuu. Siis eikö ole ironista, että tunnemme näinä päivinä tavallaan irrallisuutta, emme ole kovin innostunut ja ihmettelemme, miksi emme näytä saavan tuota vanhaa intohimoa takaisin?

Se on ironista, koska jos jonkun pitäisi hyppiä tasajalkaa, heittää ylävitosia toisilleen ja juhlia elämää, niin meidän jotka teimme uskomattoman sukelluksen tiheyteen ja olemme heränneet unesta! Ja olemme edelleen täällä!

Kenties olemme liian väsyneitä taistelusta, että meidän tekisi mieli juhlia, tai kenties olemme menettämässä uskon koko prosessiin.

Myös vahvimmat joukossamme tuntevat joskus, että ehkä on aika heittää pyyhe kehään. Keskeyttää missio, ainakin omasta puolestaan. He ovat vain väsyneitä, loppuunkuluneita. Ei siis mikään ihme, etteivät he hypi tasajalkaa ja halua huutaa vuorenhuipulta, että he ovat täällä, että he ovat heränneet unesta tai kenties painajaisesta. Että he eivät ole mitään tavallisia ihmisiä, että heidän "projektinsa" on melko upea!

Tuntuu ironiselta, että jos mitään pitäisi juhlia, jos minkään pitäisi olla innostavaa ja loistavaa, se on tämä. Se mitä sinä ja minä teemme. Sillä ei ole merkitystä, vaikkei se toteutuisikaan täysin tavalla, mitä toivoimme.

Ja suoraan sanoen, vaikka menisimme vain näin pitkälle tässä prosessissa, kuljemme silti paikassa, missä hyvin, hyvin harvat ovat kulkeneet. Ja olemme pelkällä läsnäolollamme muuttaneet energioita tällä planeetalla. Ja suoraan sanoen, ilman läsnäoloamme ja säteilyämme tällä planeetalla ei olisi tulevaisuutta.

Kenelle kuitenkaan voit kertoa TÄMÄN? Eikö olekin ironista?

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.