Luxonia

  • Increase font size
  • Default font size
  • Decrease font size
Home Viestejä Maria Chambers 13.6.2017 - Ilotekijä

13.6.2017 - Ilotekijä

Print

ILOTEKIJÄ

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
13.6.2017
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun tänään avasin postilaatikkoani asuintaloni postikeskuksessa, huomasin, että postinjakaja oli poissaoleva ja stressaantunut. Hän ei ollut hyvällä tuulella. Hän näytti ylityöllistetyltä. Olen nähnyt hänet sellaisena monta kertaa. Lähdin pois postilaatikoilta haluten hänen ajattelevan, että minullakin oli jotenkin epämukavaa. En halunnut vaikuttaa liian onnelliselta.

Vaikka en elä täydellistä elämää, valitsen enemmän ja enemmän tuntea iloa olosuhteista huolimatta. Mutta menin suoraan automaattireaktioon ajatellessani jonkun kärsivän.

Olen tehnyt sen monta kertaa, ja se on ollut niin juurtuneena minuun, että se tuntui normaalilta käyttäytymiseltä, kunnes aloin tarkkailla sitä korkeammasta perspektiivistäni.

Kun kävelin takaisin asuntooni, ajattelin, miten monta kertaa olen tehnyt sen. Miten monta kertaa me olemme tehneet sen? Miten monta kertaa olemme heikentäneet valoamme voidaksemme saada toiset tuntemaan olonsa mukavaksi?

Tämä käyttäytyminen ei sovi yhteen vasta paljastuneen tietoisuutemme kanssa. Kuitenkin meissä on edelleen pieni osa, joka haluaa takertua tuskaan, koska se on ollut mukavuusalue hyvin pitkään. Se on pitänyt meidät kiinni perheessä, ystävissä, koulukavereissa, työtovereissa, poikaystävissä, aviomiehissä, yhteisössä ja muussa ihmiskunnassa.

Erityisesti naisina olemme ottaneet toisten ja koko ihmiskunnan tunnetaakkaa ja myös fyysistä taakkaa itsellemme.

Eikä tuolla käyttäytymisellä ole minkäänlaista paikkaa laajentuvassa tietoisuudessamme.

ILOTEKIJÄ

Jos katsot ihmisiä ympärillä, he ovat hämmästyttäviä. Heillä on hyvä sydän. On uskomatonta, miten he pääsevät päivästä läpi, ottaen huomioon, ettei heidän elämässään ole oikeasti kovin paljon iloa. Voi, he voivat olla etuoikeutetuimpien, varakkaimpien ja terveimpien joukossa … jos kuitenkin katsoo heitä silmiin ja heidän tapaansa kantaa itseään, eivätkö he näytä poissaolevilta? Miten moni nauttii hetkistä? Näyttävätkö he siltä, että he tuntevat todella intohimoa täällä olemisesta?

Epätodennäköistä.

Eikä heitä voi oikeastaan syyttää. Tämä ympäristö ei tue iloa. Voi, älä yhtään epäile, täällä on runsaasti energiaa ilon luomiseen. Mutta vallitseva tietoisuus tällä planeetalla ei todellakaan kannusta tuota ilotilaa.

Se henkii uhritietoisuutta. Kamppailua. Ja tuskaa.

UUDEN TIETOISUUDEN ESITTELY

Tässä olemme, uuden tietoisuuden pioneerit, jotka uskaltavat tehdä jotain erilaista. Niin erilaista, että epäilemme itseämme.

Jokainen meistä tietää, että meillä on tuo syvä ilo sisällämme, vaikkemme aina pääse siihen käsiksi. Tiedämme myös, että täytyy irrottautua massatietoisuudesta voidakseen säilyttää tuon ilon. Täytyy lakata punoutumasta yhteen perheen, ystävien ja myös oman sukulinjamme, esi-isiemme kanssa.

Vaikea tehtävä varmasti. Koska se tuo meissä esiin hyvin paljon tunteellisesti ja fyysisesti. Voi tuntua hyvin pelottavalta, hyvin turhauttavalta, hyvin tylsältä ja hyvin yksinäiseltä.

Kuitenkaan olematta täysivaltainen ei ole toivoa sen tyyppisestä ilosta, jota tiedämme OLEVAMME.

SININEN PILLERI

Elokuvassa Matrix jossa oli kyse siirtymisestä uuteen tietoisuuteen … päähenkilölle tarjottiin yhdessä kohtaa sinistä pilleriä, joka laittaisi hänet takaisin vanhaan elämään, takaisin matriisiin. Mutta ironia on siinä, että jos sellainen pilleri olisi, kuka oikeasti haluaisi palata takaisin sinne?

Niin haastava kuin tämä prosessi onkin, vaikka toisinaan tuntuukin, että olemme saaneet tarpeeksemme … myös synkimpinä hetkinä tiedämme, ettemme voisi koskaan palata takaisin tiedostamattomuuteen. Se olisi pahempi kohtalo kuin kuolema, joka itse asiassa olisi helpotus.

Kamppailu, tuska ja kärsimys eivät ole osa Kristus-tietoisuutta, vaikka järjestäytyneet uskonnot kertoisivat muuta. Jeshua (Jeesus) ei oikeasti tarkoittanut tarinansa loppuvan niin, kuin se loppui. Mutta eikö se jo kerro jotain? Myös Jeshua imettiin lopulta marttyyrirooliin.

Ja tietysti kristinusko hyväksyi tuon tarinan ja siitä tuli sen opetusten perusta. Että Jeesus kuoli "syntiemme" tähden ja että tämä perimmäinen uhraus oli hyvä asia. Niinpä ajatus rakkaudesta henkilökohtaisena uhrauksena tuli todella muotiin.

Tuskasta ja kärsimyksestä tuli osa rakkaus- ja palvelusekoitusta. Yäk!!!

Tässä siis olemme – käymme läpi tätä transformaatiota ja monet meistä tuntevat sen hyvin konkreettisella tasolla … fyysisessä kehossamme. Ei ainoastaan tyypillisinä ylösnousemusoireina, vaan jotkut todella syvänä tuskana, sairautena. Saavutamme kohdan, jossa sanomme: "En ilmoittautunut tähän. On liikaa tuskaa."

Ihmistasolla alkaa tuntua siltä, että olemme marttyyrejä jonkin vuoksi, josta emme ole edes varma.

Mutta se on, mitä on. Ja valitettavasti ei voi yrittää työntää kehoa omaan ylösnousemukseensa ennen aikojaan. Mutta opimme, että tässä prosessissa on kyse sallimisesta ja sen valitsemisesta, mitä haluamme tuntea. Ja tuo sallimisjuttu on erittäin korkeaa värähtelyä. Se on erittäin kehittynyt tietoisuustila. Se on osa Kristus-tietoisuutta. Ja se on alkemiasalaisuus.

Salliminen transformoi energioita. Se liikuttaa jumiutuneita energioita fyysisesti ja tunteellisesti.

Se ei merkitse, että sinun täytyy rakastaa sitä. Se ei ole vaatimus. Henkisessä yhteisössä on se väärinkäsitys, että meidän täytyy rakastaa kaikkea ja kaikkia. Parasta mitä voit tehdä itsellesi ja ylösnousemuksellesi, on sivuuttaa tuo käsitys.

Se on aiheuttanut hyvin paljon epäilyä ja hämmennystä niissä, jotka ovat nopeutetulla polulla. Kysymme: "Jos ole niin kehittynyt, miksi olen niin turhautunut, niin kärsimätön toisten suhteen ja niin suvaitsematon?"

"Jos olen niin edistynyt, niin miksi kehoni on edelleen niin jumissa? Enkö rakasta kehoani riittävästi? Pidänkö edelleen kiinni jostain uskomuksesta, että sen täytyy olla tuskallista?"

Ihmisenä voimme edelleen ajatella, että emme jotenkin tee tarpeeksi, että teemme vääriä asioita ja teimme väärän käännöksen jossain kohtaa.

Tai voimme alkaa ajatella, että se kaikki on vain suuri kosminen vitsi … meistä.

Mutta oikeasti ei ole. Ihmisenä luultavasti yritämme edelleen selvittää kaikkea. Yritämme edelleen liian kovasti. Mutta kaikki kiteytyy siihen, että sallimme vähän tuota iloa. Ja sitten rentoudumme ja luotamme.

Eikä sinun tarvitse olla rakastunut siihen – osiin jotka ovat epämukavia. Jätä se ikuiselle itsellesi … osallesi joka tietää, että kaikki on hyvin. Anna vain ilon tehdä työ.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.