Päivän uffo

Uffo ei tule kello kaulassa




HomeViestejäGeoffrey Hoppe - Adamus3.11.2018 - Esiintuleminen-sarja, shoud 3

3.11.2018 - Esiintuleminen-sarja, shoud 3

Esiintuleminen-sarja
SHOUD 3

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
3.11.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Aistillista. Hyvin aistillista. Aah! Tässä on hyvin monia kerroksia (musiikkivideossa Fall on Me, joka esitettiin juuri). Hyvin, hyvin aistillista, ja se saa minut ihmettelemään – ja kenties te alatte ihmetellä – miksi olette vastustaneet aistillisuutta niin pitkään? Todellisia tunteita, todellista kauneutta, rikkautta. Miten kauan siitä on, kun teillä on ollut noita hyvin aistillisia tunteita, ja miten kauan siitä on, kun olette sallineet itsenne oikeasti tuntea suurimman rakkaustarinan, jota ei ole koskaan vielä kerrottu? Rakkaustarinan itsenne kesken – ihminen, mestari ja minä-olen. Miten kaunis, kaunis musiikkiavaus kokoontumiseemme tänään. Aah!

Tuntekaa sitä hetki, ja katsokaa, mitä teille tapahtuu. Olisitte voineet katsella tämän saman videon viisi vuotta sitten, jopa vuosi sitten, ja kenties ei olisi ollut samoja tunteita. Olette heräämässä. Olette avautumassa jollekin sisällänne. Olette sallimassa aistillisuuden pitkän, pitkän, pitkän ja harmaan ja lattean jakson jälkeen elämässänne. Olette lopultakin sallimassa sen.

Menemme siihen tänään – mitä tapahtuu ja miksi. Haluan teidän katsovan tätä päivää tavallaan perspektiivinä siihen, missä olette. Ei luentona – ette oikeasti opi mitään uutta – vaan havaitsette oikeasti, missä olette tällä hetkellä, ja yksi suurista asioista on paluu aistillisuuteen. Mutta se pyytää kysymään, miksi lykkäsitte sitä niin pitkään. Minne se meni? Miksi annoitte itsenne mennä harmaaseen ja latteaan niin hyvin, hyvin pitkäksi aikaa? Ja minun taitaa tarvita kysyä: "Oletteko nyt valmis syvään aistillisuuteen elämässänne?"

Rakastan tätä avausta myös siksi, että se on kaunis esimerkki kommunikoinnista (olemisesta läheisessä ja vastaanottavassa tilassa ympäristönsä kanssa). Sam puhui siitä paljon äskettäin tilaisuudessamme Sloveniassa (Mestarien taika), ja tuo tilaisuus ei ollut kovin kaukana sieltä, missä mysteerikoulut olivat menneisyydessä – 30 kilometrin päässä joistain mysteerikouluista. Niitä ei ole siellä enää, mutta oli hyvä olla taas kerran takaisin tuossa aikakaudessa ja tuolla alueella, ja mikä ero. Mysteerikoulut ovat todella, oikeasti upeita, mutta mikä ero onkaan shaumbra-energioihin nyt.

Sam puhui kommunikoinnista. Nimittäin hän oivaltaa ylösnousseena mestarina, että kaikki energia on kommunikointia. Se on sielun kommunikointia. Se laulaa teille. Aivan kuten tämä laulu lauloi teille, se laulaa teille. Jokainen energiahitunen missä tahansa, vaikka se olisi jotain, mitä pidätte huonona tai negatiivisena, on kuitenkin vain energiaa ja se on pelkkää kommunikointia.

Tämä laulu joka esitettiin juuri, kommunikoi kanssanne. Se on musiikkia, joka on tietysti yksi upeimmista tavoista kommunikoida. Se on musiikkia, mutta se kommunikoi monella eri tasolla. Ette kuulleet ainoastaan musiikkisäveliä ja laulamista korvissanne. Mentiin paljon sen yli. Se on tavallaan melkein – en halua kutsua sitä testiksi – mutta se on kysymys, joka laitetaan eteenne: "Oletteko valmis tuntemaan syvästi kaikkea?" Tällaista laulua. "Oletteko valmis tuntemaan syvästi omaa elämäänne, kaikkea mitä teette?" Koska siihen olemme menossa, syvään aistillisuuteen.

Sam puhui kommunikoinnista. Nimittäin hän on ylösnoussut mestari, joka tuli takaisin ihmismuotoon, ja teidän laillanne hänellä on edelleen ihmishaasteita. Hänen täytyy edelleen kestää jokapäiväistä massatietoisuutta. Hän kommunikoi. Hän kuuntelee ja tuntee kaikkia energioita. Se ei ole enää naapurin kovaäänisen koneen melua. Se on energioiden kommunikointia. Niin hän käsittelee sitä.

Ihminen ajattelee: "Voi, tuo kone naapurissa, naapurustossa, on niin kovaääninen ja meluava", tai liikenne tai mikä se sattuukin olemaan. Ihminen katsoo sitä niin, että se on ärsyke, ja tiedätte, millaista se on. Saatte paljon sitä, ärsykkeitä, toisten ihmisten energiasta. Sam ei katso sitä niin. Kaikki energiat kommunikoivat, eikä se olen hyvä eikä se ole huono. Ne vain laulavat, ovat jatkuvaa palveluksessa olemisen riemua. Sitä energia tekee.

Ja sitten Sam kommunikoi takaisin. Hän ei ala puhua puille. Hän ei puhu takaisin tällaiselle videolle. Hän avautuu ja antaa energiansa ja tietoisuutena kommunikoida takaisin. Hän ei yritä mielellä ohjata viestiä. Hän ei yritä pukea sitä sanoiksi: "Tämä on kaunista" tai "Tämä on inspiroivaa". Hän pelkästään avautuu. Tapahtuu luonnollista kommunikointia, kun avaudutte, kun annatte kaiken olla, kun sallitte. Ja sitten teistä, ihmisestä kokemuksessaan, menee virta kaikkiin energioihin ympärillänne, ja ne kommunikoivat. Ne laulavat takaisin. Ja taas kerran, ette edes yritä laittaa sitä sanoiksi. Olkaa kilttejä, älkääkä yrittäkö. Olkaa kilttejä, älkääkä määritelkö sitä. Sallikaa tämä avoin kommunikointi ja löydätte sen kauneuden, että energia on täällä palveluksessanne.

Tunnustakaa tämä kommunikointi. Tunnustakaa, että kaikki energia puhuu teille – kommunikoi, laulaa – ja sitten avautukaa. Se on seuraava askel. Luulen, että jotkut teistä ovat alkaneet jo tuntea tätä kommunikointia tapahtuvan. Ette ehkä ole varma, miten määritellä sen tai mitä se on, mutta tunnette jotain. Seuraava askel on avautua. Se on iso askel. Olette olleet kiinni hyvin pitkään. On hyvin, hyvin suuri askel paljastaa itsenne. Kun pääsemme tähän shoudiin tänään, selitän teille, miksi voitte tehdä sen nyt ja miksi se olisi ollut vaikeaa muutama vuosi sitten.

Aa, kyllä, rakas Sam, puhuessaan kommunikoinnista hän sanoi, että se on uutta hengittämistä. Vedä syvään henkeä, nyt vedä syvään kommunikointia. Hän oli täysin oikeassa siinä – se itse asiassa huvitti minua. Toivoin, että minäkin olisin ajatellut sitä (muutama naurahdus). Menemme yli pelkästä syvään hengittämisestä, toisin sanoen pelkästä selviytymisestä ja läsnäolemisesta, vuorovaikutukseen, ja enemmän kuin se, luovaan vuorovaikutukseen kaikkien energioiden kanssa.

Siis vedetäänpä syvään kommunikointia tässä kohtaa.

Aa, kyllä. Sam puhumassa siitä, että kommunikointi on uusi hengitys, uusi hengittäminen, ja rakas ystävämme Kuthumi … Kuthumi. Pidin myös siitä, mitä hän sanoi kohtaamisestaan Ah-Kir-Rah'n, oman sielunsa, kanssa. Voi, hän oli hyvin vihainen sielulleen. Voisitteko kuvitella sen, vihaisuuden sielullenne? Kyllä! (Naurua) Paljon se tekeekin hyvää teille! Hän oli hyvin vihainen sielulleen. Hän piti sieluaan vihollisena. Tarkoitan, että se oli oikeasti vihollinen. Ja oli aikoja, jolloin hän oivalsi, että se oli hänen sielunsa, mutta toisina aikoina hän luuli sitä paholaiseksi, demoniksi, ja hän teki sielusta vihollisensa. Mutta lopulta hän, no, teki joitain asioita, joista puhumme tänään. Lopulta hän pääsi kohtaan, jossa hän kykeni kuulemaan sielunsa kommunikoivan: "Kuthumi, kyse ei ole siitä, mitä uskot. Kyse on siitä, mitä sallit", ja näiden kahden välillä on suuri ero. Suuri ero.

Kyse ei ole siitä, mitä uskot. Mieli voi keksiä kaikenlaisia uskomuksia. Ei ole kyse siitä. Uskomuksenne eivät vie teitä paljon minnekään, paitsi laatikkoon. Kyse on enemmänkin siitä, mitä sallitte, mille olette valmis avautumaan. Ja salliminen on tietysti avoimuutta sinun ja "minä olen" -olemuksen välillä, sinun ja mestarin välillä, on tämän integroitumisen sallimista, niiden päästämistä elämäänne. Tässä ei ole kyse siitä, mitä uskotte.

Uskomukset ovat enimmäkseen vyyhtejä, harhakuvitelmia. Uskomukset ovat rajoittuneita. Uskomukset ovat hyvin väliaikaisia. Kyse ei ole siitä, mitä uskotte – kyse on siitä, mitä sallitte. Ja se minkä sallitte, on oikeasti suurin rakkaustarina kerrottavaksi. Ei suurin rakkaustarina, joka on koskaan kerrottu, vaan suurin rakkaustarina kerrottavaksi – sinun ja Sinun välillä, sinun ja "minä olen" -olemuksen välillä.

En ihaile aina valittuja musiikkia, mutta rakastan tätä videota, koska se kuvaa kauneutta, ehdotonta kauneutta. Ja on myös mielenkiintoista huomata tässä – niin ei kyllä suunniteltu, mutta näin osoittautui olevan – että isä on sokea. Isä on sokea, ja niin on myös mestari. Mestari on sokea ihmisen heikkouksille, ihmisen ennakkoasenteille. Mestari on sokea kaikelle, mitä ihminen on tehnyt menneisyydessä. Se ei välitä. Se ei tuomitse. Se ei yritä edes opettaa. Se ei yritä tehdä ihmisestä parempaa. Mestari on sokea kaikelle, paitsi ilolle ja rakkaudelle, jota sillä on ihmistä kohtaan. Kenties esitämme tämän videon uudestaan ennen sessiomme loppua. Se riippuu siitä, mitä pitkälle pääsemme.


Tämän päivän kysymys

Linda, mikrofonin kanssa, kiitos.

LINDA: Voi pojat. Voi pojat.

ADAMUS: On ensimmäisen vuorovaikutuksemme aika.

LINDA: Pelätkää (vähän naureskelua).

ADAMUS: Tämä on tavallaan mielenkiintoista – ja taas kerran, se ei ole testi. Tämä on enemmänkin tavallaan mittapuu, ja nähdään, missä te olette. Kolme tietoisuutta, jotka teillä on tällä hetkellä. Kolme tietoisuutta, jotka teillä on.

Siis Linda, aloitetaanpa. Kaikki ovat kuin: "Mitä se merkitsee?" Aaa! Vetäkää syvään henkeä. Kolme tietoisuutta (naurua), jotka elämässä on tällä hetkellä. Teidän elämässänne, niin kuin nyt. Kolme tietoisuutta. Ajattelet aivan liian paljon, rakas.

ALAYA: Äh!

ADAMUS: Rakastan sinua, mutta ajattelet hyvin paljon (Alaya huokaa syvään). Ne ovat aivan siinä.

ALAYA: Olen niin elossa!

ADAMUS: Olet niin elossa.

ALAYA: Vain niin elossa.

ADAMUS: Joo.

ALAYA: (tunteellisesti) Ja minusta tuntuu niin aistilliselta ja onnelliselta ja tunnen eron. Tässä, ole hyvä. Siinä on kolme.

ADAMUS: Hyvä, rakastan sitä. Hyvä. Ja päästit sen vain ulos. Hyvä, hyvä. Kiitos.

ALAYA: Kiitos.

ADAMUS: Kolme tietoisuutta, jotka ovat elämässäsi. Älä ajattele niitä liikaa.

MICHELLE C (nuori nainen): Kaikki muuttuu pian.

ADAMUS: Hyvä. Miten tunnet sen?

MICHELLE C: (naureskellen) Tuntuu tavallaan siltä, että asiat hajoavat.

ADAMUS: Kyllä, kyllä. Hyvä.

MICHELLE C: Mutta ei …

ADAMUS: Sanon "hyvä". Selitän hetken kuluttua.

MICHELLE C: Okei.

ADAMUS: Se on hyvä. Se on upeaa. Pelkäätkö?

MICHELLE C: Hmm …

ADAMUS: Kyllä.

MICHELLE C: En oikeastaan … (He naureskelevat) Ahdistusta …

ADAMUS: Ahdistusta, okei.

MICHELLE C: … tulee ja menee.

ADAMUS: Varmasti.

MICHELLE C: Joskus tunnen todella avautuvani sille ja olevani sujuva sen kanssa. Toisilla kerroilla minusta tuntuu, että saan paniikkikohtauksen.

ADAMUS: Hyvä. Voi, erinomaista. Rakastan tätä (Michelle naureskelee). Kyllä. Siis se on yksi tietoisuus.

MICHELLE C: Siis, hengittäminen muutokseen.

ADAMUS: Asiat tulevat muuttumaan, ja kuka tahansa kai voisi sanoa niin, mutta sinä tiedät, että ne muuttuvat oikeasti.

MICHELLE C: Isosti, joo.

ADAMUS: Isosti, joo. Hyvä. Seuraava. Kolme tietoisuutta.

MICHELLE C: (pitäen pienen tauon) Että tunnen ehdottomasti enemmän asioita.

ADAMUS: Kyllä.

MICHELLE C: Kyllä.

ADAMUS: Pelottavaa?

MICHELLE C: Ei.

ADAMUS: Ei! Ei. Ai, hyvä.

MICHELLE C: Tuntuu rentouttavalta.

ADAMUS: Monet shaumbrat joiden luona olen käynyt viime aikoina, tuntevat, että se on pelottavaa. He tuntevat yksinkertaisesti liikaa. He eivät tiedä, miten sitä käsitellään, ja se on hyvin yksinkertaista. Kun tunnette liikaa ja ajattelette sitä, niin olette mielessänne ja se jumittuu. Älkää ajatelko sitä.

MICHELLE C: Joo.

ADAMUS: Joo.

MICHELLE C: Nautin siitä.

ADAMUS: Hyvä.

MICHELLE C: Joo.

ADAMUS: Kuuluisat viimeiset sanat (vähän naureskelua).

MICHELLE C: Voi ei!

ADAMUS: Mitä muuta? Kolme tietoisuutta.

MICHELLE C: Integroin paljon.

ADAMUS: Aa! Hyvä, hyvä.

MICHELLE C: Joo.

ADAMUS: Joo. On siis paljon hälinää. On liikettä, hälinää.

MICHELLE C: Joo.

ADAMUS: Pärjäät hyvin.

MICHELLE C: Kiitos.

ADAMUS: Joo, selitän myöhemmin miksi.

MICHELLE C: Okei.

ADAMUS: Joo, hyvä. Tämä menee paremmin, kuin luulin.

LINDA: Lisää?

ADAMUS: Voi, totta kai, totta kai. Tuo katse. Tuo "rakastan sinua, Linda" -katse (naurua). Kolme tietoisuutta.

GARY: Terveyteni.

ADAMUS: Mitä terveydellesi tapahtuu?

GARY: No, minulla on ollut viime vuoden aikana tapahtumia, joita minulla ei ole ollut aiemmin …

ADAMUS: Joo.

GARY: … mikä herätti kysymyksiä kuolevaisuudestani ja vaihtoehdoistani.

ADAMUS: Kuolevaisuutesi on rajallinen.

GARY: Joo, käsitän sen.

ADAMUS: Joo.

GARY: Mutta valitsen elää ja …

ADAMUS: Mikä terveysongelmasi oli? Jos ei haittaa, että kysyn.

GARY: No, minulla oli pari niitä, mutta minulle laitettiin sydämentahdistin pari kuukautta sitten.

ADAMUS: Vau.

GARY: Koska sydämen syke oli reilut 40.

ADAMUS: Aivan.

GARY: Ja sitten sain kilpirauhaskyhmyn, josta menen tiistaina kirurgin luo.

ADAMUS: Mm hmm. Mm hmm.

GARY: Ja pari pienempää ongelmaa, jotka toivat terveyteni …

ADAMUS JA GARY: Fokukseen.

ADAMUS: Joo, hyvä. Se on yksi tietoisuus. Mikä on toinen?

GARY: Että olen ihmisryhmässä, jonka kanssa tunnen olevani täysin rento ja hyväksytty.

ADAMUS: Okei. Täällä? Vai …

GARY: Täällä.

ADAMUS: Joo, täällä. Hyvä. Ja kolmas tietoisuus.

GARY: Että olen kykenevämpi tuntemaan rakkautta, kuin olen koskaan ennen oivaltanut.

ADAMUS: Aa! Hyvä.

LINDA: Ai.

ADAMUS: Siis ei luultavasti ole mitään yhteyttä sydänvaivan ja rakkauden välillä (vähän naurua, ja Linda nauraa ääneen).

GARY: Se on mahdollisuus.

ADAMUS: Joo, joo (lisää naurua). Olen varma, ettei ole, mutta luuletko, että kenties hankkiudut eroon joistain hyvin vanhoista ongelmista, jotka liittyivät rakkauteen. Ja sinulla on ollut joitain kokemuksia, mielenkiintoisia kokemuksia, sen kanssa, ja joitain vaikeita kokemuksia, jotka olivat todella torjuttuna, todella patoutuneena sinussa. Niinpä sait yhtäkkiä terveyskriisin, joka saa sinut ajattelemaan, että ympärilläsi on todella rakkautta, ja alat tuntea rakkautta. Ja – on enemmän kuin rakkautta, alat tuntea enemmän – mutta se kaikki on yhteydessä, ja täällä olet turvassa. Siis minun täytyy sanoa – ja ihminen saattaa sylkeä päälleni – mutta nämä terveysongelmat ovat parasta, mitä sinulle voisi tapahtua.

GARY: Voi, olen samaa mieltä.

LINDA: Pthyi!

ADAMUS: Hyvä. Ai, Linda sylkee puolestasi (vähän naureskelua).

GARY: Ei, vaan olen todella samaa mieltä.

ADAMUS: Okei, hyvä. Ja se on helvettiä käydä läpi toisinaan, erityisesti kun ajattelet: "Mikä minussa on vikana?" Mutta jos sanot: "Aaa! Ymmärrän, mitä minulle tapahtuu", siitä puhumme tänään.

GARY: Kiitos.

ADAMUS: Erinomaista, erinomaista. Tämä menee paljon paremmin, kuin luulin.

LINDA: Lisää?

ADAMUS: Kolme tietoisuutta.

LINDA: Lisää, lisää?

ADAMUS: Totta kai. Otamme pari lisää.

HENRIETTE: (nainen) No, olen elossa.

ADAMUS: Joo, se on hyvä. Tarkoitan …

HENRIETTE: Hengitän.

ADAMUS: … mutta tunnetko sen oikeasti vain sanotko vain niin? Tarkoitan, että tuntuuko sinusta oikeasti siltä, että "olen elossa!" (Nainen naureskelee), niin kuin hän sanoi (viitaten aiempaan vastaajaan)?

HENRIETTE: Nyt tapahtuu puristamista, ja se on tunnetasolla.

ADAMUS: Joo. Minkä puristamista?

HENRIETTE: Kolmivuotinen tilanne työssä, joka on ollut jatkuvaa vuoristorataa.

ADAMUS: Okei, mikä on tietoisuus tästä? Olet elossa, jotain puristetaan.

HENRIETTE: Kenties on murtautumista ulos vanhoista sykleistä.

ADAMUS: Joo.

HENERIETTE: Ja uuden luomista …

ADAMUS: Se joko on tai ei ole. Se ei ole "kenties". Okei.

HENRIETTE: Uuden luomista.

ADAMUS: Joo.

HENRIETTE: Odotan innolla täysin uutta tilannetta, joka on mahdollisuus tällä viikolla, ja se on 180 astetta siitä, mistä vetäydyn pois tällä hetkellä.

ADAMUS: Aivan. Tiedätkö mitä? Minun täytyy katkaista tässä. Sinä suunnittelet aiiiivan liian paljon (nainen kikattaa). Sinä vain ajattelet ja suunnittelet, ja minulla on yllätys sinulle tänään.

HENRIETTE: Voi ei.

ADAMUS: Joo. Mikä on kolmas tietoisuutesi?

HENRIETTE: Rakkaus.

ADAMUS: Ja miten?

HENRIETTE: Murtautuminen ulos harmaasta ja kyky oikeasti parantua ja …

ADAMUS: Tarkoitan, että teetkö sitä vai haluatko sitä?

HENRIETTE: Kumpaakin.

ADAMUS: Teet sitä. Miten?

HENRIETTE: Yksi on tiedostaminen (hän nauraa).

ADAMUS: Ei, vaan tarkoitan, onko sinulla uusi kumppani vai mitä tapahtuu rakkauden osalta?

HENRIETTE: Itseni rakastaminen oikeasti ja sen tietäminen, mitä se on. Mitä se yleensä on? Löydän sen. Se on uusi alue.

ADAMUS: Tiedätte, että olen erittäin hyvä havaitsemaan makyon (vähän naureskelua). Voi, rakastan sitä! (Nainen naureskelee) Kävelet suoraan ansaani tänään. Ja se on hyvä. Anna itsesi joutua ansaan. Anna itseäsi puristettavan tai mitä tahansa. Anna itsesi jauhettavan massaksi, ja sinulla on kaikki hyvin (nainen naureskelee taas). Joo, joo.

Nimittäin tunnen tuon halun, ja se on hyvä asia. Voin todella tuntea tuon ihmishalun. Mutta voin myös tuntea ihmisen uupumuksen ja turhautumisen ja "Milloin tämä loppuu?" Voitaisiin sanoa, että tämä päivä on tehty sinua varten. Joo.

HENRIETTE: Kiitos.

ADAMUS: Joo. Mutta lopetetaanpa paskan jauhaminen (nainen naureskelee). Ei, vaan oikeasti. Nimittäin ollessamme äskettäisessä tilaisuudessamme Sloveniassa, tein toteamuksen shaumbroille. Olemme noin 97%:sti vapaita makyosta. Yhdeksänkymmentäseitsemän. On tultu pitkä matka (yleisö hurraa ja taputtaa). Mutta ennen kuin hurraatte ja taputatte liikaa, ainoastaan 3% riittää ns. sotkemaan suunnitelmat (Linda haukkoo henkeä).

LINDA: Häh!

ADAMUS: Ei vaadita paljon makyoa. Makyo on niin viettelevää ja niin läpitunkevaa, että tarvitaan vain vähän pilaamaan paljon. Siis olemme pääsemässä siihen, mutta 3% on minun mielestäni edelleen noin 2.9999% liian paljon. Meistä täytyy tulla lähes makyottomia (nainen naureskelee). Siis lopetetaan makyon jauhaminen. Lopetetaan se, koska tiedämme, miksi olemme täällä …

LINDA: Mitä makyo taas olikaan? (Muutama naurahdus)

ADAMUS: Se on henkinen häiriötekijä. Se on vähän harhaista. Se on peitto, joka peittää totuuden, mutta miksei joku haluaisi vetää peittoa pois ja nähdä totuuden – minä en tiedä. Mutta tiedämme, miksi olemme täällä. Tiedämme, mitä teemme täällä tässä elämässä. Tämä ei ole vaikeaa. Keskustelemme siitä koko ajan. Tiedämme, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Tiedämme, mitä tapahtuu seuraavaksi. Katsotte minua tuolla ilmeellä: "Mistä hemmetistä sinä puhut?" Puhun siitä tänään. Näytän teille tänään. Tiedämme, mitä tapahtuu seuraavaksi, eikä se ole hyvä tai huono. Se ei edes osu kaksinaisuuteen. Se vain tapahtuu seuraavaksi. Se on … no, selitän sitä kohta. Ja jos sinä vain kommunikoisit. Vedä kunnolla syvään kommunikointia. Älä suunnittele niin paljon. Älä ole huolissasi niin paljon. Huomaat, että pärjäät ehdottoman uskomattomasti, jos sinä pääset helvettiin tieltäsi (nainen naureskelee). Ei, vaan oikeasti. Oikeasti. Hyvä, kiitos.

HENRIETTE: Kiitos.

ADAMUS: Kiitos, että annoit minun olla tyypillinen, loukkaava itseni. En saanut tehdä sitä Sloveniassa (naurua). Minulla on varastoituna sisälleni kahden kuukauden tarve olla inhottava (lisää naurua). Kolme tietoisuutta.

SHAUMBRA 1 (nainen): Ilo, innostus ja pelko.

ADAMUS: Ai, hyvä. Mistä ilo on?

SHAUMBRA 1: Mukava olla täällä.

ADAMUS: Mukava olla täällä, joo. Mitä tapahtuu, kun lähdet täältä? Meneekö ilo pois?

SHAUMBRA 1: Ei.

ADAMUS: Ai, hyvä. Ja mistä pelko on? Tällä olemisesta (he naureskelevat), joo.

SHAUMBRA 1: Tuntemattomasta, koska luulen, että minun tarvitsee tietää se.

ADAMUS: Joo. Elämässäsi tapahtuu kuitenkin muitakin juttuja – tietoisuuksia joita tapahtuu elämässäsi. On yksi, jonka näen hyvin selvästi.

SHAUMBRA 1: Paljon muutoksia viime aikoina.

ADAMUS: Joo, hyvä. Kyllä. Ja mietitkö koskaan, loppuvatko nämä muutokset ikinä?

SHAUMBRA 1: Muutoksien tapahtuminen jatkuu.

ADAMUS: Joo, niin tekee (nainen nauraa). Joo. Mietitkö koskaan: "Milloin tämä muutos loppuu? Milloin asetun uuteen korkeampaan olemukseeni, ruumiillistuneeseen mestari-itseeni?"

SHAUMBRA 1: Luulen, että aina on paljon liikkuvia osia. Se on minun tunteeni.

ADAMUS: Kyllä, hyvä tunne. Hyvä tietoisuus. Paljon liikkuvia osia, joo, mutta osat voivat liikkua harmonisesti. Ne voivat liikkua kommunikoiden, tai osat voivat törmätä toisiinsa, joo.

SHAUMBRA 1: Se on totta.

ADAMUS: Ja luulen, että haluamme näiden osien liikkuvan harmoniassa. Et halua liikkumattomuutta tai muuttumattomuutta. Haluat liikettä – kuten jos on orkesteri, niin ei halua sen vain istuvan siinä. Mutta haluat kaiken tavallaan yhdistyvän ja liikkuvan kauniissa ja suunnittelemattomassa luomisessa.

SHAUMBRA 1: Kyllä, näen sen.

ADAMUS: Hyvä, okei. Kiitos.

SHAUMBRA 1: Okei.

ADAMUS: Hyvä. Yksi vielä. Yksi hyvä vielä. Voi, Lindalla on tuo mikrofoni. Hän juoksee, hän juoksee. Hän on ylivoimainen.

SHAUMBRA 2 (mies): Pystyin telepaattisesti tuntemaan, että hän tulee luokseni.

ADAMUS: Joo.

SHAUMBRA 2: Terve. Joo.

ADAMUS: Terve.

SHAUMBRA 2: Luulen, että ensimmäinen on vain kai oleminen aito ja yritys seurata joitain ohjenuoria, joita teillä tyypeillä ja muilla on ja jotka ovat tehneet oloni sisältä erittäin tyyneksi. Niin kuin hyvinvoivaksi ja todella autuaaksi.

ADAMUS: Joo.

SHAUMBRA 2: Toinen on se, minkä ihmiset ovat havainneet – tunnet vain rakkautta ja sitä on erittäin vaikea selittää tai sanoa, mitä se on. Tunnen vain iloa sisälläni.

ADAMUS: Joka päivä koko ajan?

SHAUMBRA 2: Koko ajan.

ADAMUS: Vau.

SHAUMBRA 2: Vain koko ajan.

ADAMUS: Okei.

SHAUMBRA 2: Koko ajan. Ja kolmanneksi sanoisin, että tunnen jonkin vastuun ja tietoisuuden, että on myös valoa, rakkautta ja energiaa, joka voidaan työntää pois. Ja tunnen tuon vastuun, ja tavallaan yritän työskennellä sen kanssa.

ADAMUS: Kyllä. Minun täytyy kuitenkin kysyä. Miksi havaitsen tätä turhautumisen tunnetta?

SHAUMBRA 2: Ei ole. Olen vain vähän hermostunut seisoessani tässä mikin kanssa.

ADAMUS: Ei, ei, en puhu vain tästä hetkestä mikin kanssa. Sinun elämässäsi – sanotaan, että yleisesti noin viimeisen kuukauden aikana tunnen turhautumista.

SHAUMBRA 2: Ei lainkaan.

ADAMUS: Ei lainkaan.

SHAUMBRA 2: Ei lainkaan. En ole turhautunut. Olen autuas.

ADAMUS: Minun täytyy olla sitten väärässä (vähän naurua, kun hän vääntelee naamaansa).

SHAUMBRA 2: Autuas kuin pupu. Autuas kuin pupu. No, okei, koska havaitsit sen, niin luulen, että turhautuminen olisi sitä, että … (Adamus kohauttaa olkapäitään, ja lisää naurua). Ei, vaan luulen … mutta se on samaa turhautumista, kuin kaikilla täällä. Jos haluaa yhdistyä mestariin, ja me vain kamppailemme, se on … Osaan ajatella, että se on ainoa turhautuminen, joka minulla on.

ADAMUS: Joo. Kärsimättömyyttä, ehkä. Minun ei olisi pitänyt sanoa …

SHAUMBRA 2: Kärsimättömyyttä, mahdollisesti kyllä.

ADAMUS: Minun ei olisi pitänyt sanoa "turhautuminen". Se on kärsimättömyyttä.

SHAUMBRA 2: Joo, se on …

ADAMUS: Turhautuminen ja kärsimättömyys.

SHAUMBRA 2: … että ihmisten täytyy käydä läpi tämä prosessi, ja luulen, että me kaikki tunnemme, että sen pitäisi tulla vähän nopeammin, kuin se luultavasti tulee. Ja se on ainoa asia.

ADAMUS: Aa! Haluatko sen tapahtuvan nopeammin? (Muutama naurahdus)

SHAUMBRA 2: (huokaisten syvään) Sillä ei itse asiassa ole oikeasti merkitystä.

ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä, mutta …

SHAUMBRA 2: Sillä ei itse asiassa ole oikeasti merkitystä.

ADAMUS: Okei. Niin kuin …

SHAUMBRA 2: Se on vain ihmisosa, joka sanoo: "Joo, saadaan se aikaan."

ADAMUS: Sanotaanpa, että kukaan ei katsele, kukaan ei kuuntele, niin miten moni teistä tavallaan salaa haluaisi tämän menevän nopeammin? Saadaan se vain … (Muutama käsi nousee) joo. Joo. Miten moni haluaa sen vain pysyvän tässä kohtaa, tavallaan heränneessä ja mestaritilassa – en tiedä – vielä 20, 30 vuotta? (Yleisö sanoo "ei") Luulen, että kaikki haluavat sen menevän nopeammin, joo.

SHAUMBRA 2: En ole ainoa. Siis joo.

ADAMUS: Joo, hyvä.

SHAUMBRA 2: Siinä ovat minun kolme kohtaani.

ADAMUS: Okei, kiitos.

SHAUMBRA 2: Kiitos.

ADAMUS: Kiitos. Siis kysyin kolme tietoisuutta päästäksemme alkuun. Halusin nähdä, miten tietoisia olette. Halusin nähdä, oliko paljon pintakamaa vai oliko oikeasti joitain tietoisuuksia, ja minun täytyy sanoa, että täällä oli hyviä tietoisuuksia.

Toinen syy avaamiseeni tällä kysymyksellä – kolme tietoisuutta – on: lakatkaa ajattelemasta yksittäisenä. Lakatkaa ajattelemasta vain yhdellä tasolla. Joku sanoo: "Mitä sinulle kuuluu?" "Voi, minulle kuuluu hyvää", eikä teille oikeasti kuulu. Mutta antakaa hänelle kolme vastausta. Hämmentäkää häntä oikeasti, koska … (vähän naurua) Katsotaanpa: iloa, rakkautta ja pelkoa. Miten se on mahdollista?

Alkakaa tuntea asioita monella tasolla koko ajan. Koko ajan. Ja ihminen tavallaan vastustaa sitä. Se ei oikein pidä siitä. Se pitää yksittäisestä, latteasta, tiedättehän: "Mistä olet tietoinen?" "Olen tietoinen, että olen tavallaan väsynyt ja tavallaan kyllästynyt." Alkakaa tuntea, koska teillä voi olla nuo tasot – tämä on ja-tilanne – teillä voi olla turhautumista tai ärtyneisyyttä, mutta myös tasoja, joilla oivallatte, että valtavaa muutosta tapahtuu tällä hetkellä.

Suurin asia jonka tiedostan teillä kaikilla, on, että tunnette tällaisen hajoamisilmiön tai asioiden liikkuvan, voitaisiin sanoa, purkautuvan tai lähtevän pois. Tunnette melkein, kuin kaikki muuttuisi huonommaksi erittäin nopeasti, eikä se ole oikein sellaista, mitä olette tunteneet aiemmin irtipäästäessänne. Tämä on vähän erilaista. Tämä tuntuu siltä, että osianne putoaa pois tai asioita menee rikki, ja se on erittäin luonnollinen tunne tällä hetkellä. Tunnette sitä, ja samalla yritätte myös löytää: "Missä olen? Missä on ytimeni? Mistä tässä kaikessa on kyse?"

Tällä hetkellä tapahtuu valtavaa liikettä, erityisesti kun mestari ja ihminen integroituvat. Paljon vanhaa kamaa lähtee pois. Paljon julkisivusta jonka olette rakentaneet, tavallaan romahtaa, identiteettinne muuttuu nopeasti. Siinä missä ennen se olisi saattanut pelästyttää teidät ja olisitte sanoneet: "Mitä tapahtuu? Miksi kaikki, elämäni hajoaa?", tällä hetkellä teillä on enemmän viisautta, joten oivallatte, että paljon tästä osienne putoamisesta on itse asiassa hyvin, hyvin tarkoituksenmukaista ja niin on tarkoitus olla. Se on itse asiassa merkki, että olette juuri siinä, missä teidän pitäisi olla tällä hetkellä.

Siis te kaikki tunnette muutoksia jollain tasolla. Te kaikki ette sanoneet sitä, mutta riittävä määrä sanoi. Tunnette muutoksia, koska kaikki liikkuu. Kaikki virtaa. Tapahtuu tämä uskomaton – voi, jotkut sanoisivat melkein mahdoton – metamorfoosi, siirtymä, integroituminen, kaikki samaan aikaan, ja ihminen voi huonosti. Ihminen ihmettelee oikeasti toisinaan, mitä tapahtuu, ja toisina kertoina tavallaan riemuitsee siitä. Sanoisin, että ihmisen täytyy ottaa pitkä, kuuma kylpy, syödä lohturuokaansa ja istua töllöttimen ääressä peittoon kietoutuneena aina silloin tällöin, samalla kun tämä kaikki tapahtuu.

Se on uskomaton transformaatio, mutta huomaan, mistä olen todella erityisen ilahtunut, että jos tämä olisi tapahtunut ennen, olisitte seonneet ja ihmetelleet, mikä on pielessä, ja jääneet kiinni kaikkeen siihen. Nyt oivallatte itsellänne olevan sen tason tietoisuus, että jotain muuttuu ja vaihtuu. Eikä vain se, missä asutte tai mikä on seuraava työpaikkanne, ja tämä on teille melko ok. Paniikki- ja ahdistushetkiä, mutta se on melko ok kaiken kaikkiaan.

Se on kaunis asia. Se merkitsee, että olemme tulleet pitkän, pitkän matkan. Ja, no, siirrytäänpä keskustelun seuraavaan osaan. Olkaa vain hetki sen kanssa. Kommunikoikaa kaikkien tapahtuvien muutosten kanssa.


Kohtalo

Keskustelun seuraava osa. Ihminen voisi vähän järkyttyä tästä (muutama naurahdus, ja joku sanoo "voi ei"). Joo, ensimmäistä kertaa, eikö niin?

Olen sanonut aiemmin, että teillä ei oikeasti ole kohtaloa, ja minä rakastin astrologiaa. Tutkin sitä monta, monta elämää. Rakastin sitä, mutta lopulta – myönnän tämän julkisesti ensimmäistä kertaa – heitin pois kaikki ne kirjat. Heitin ne pois, hankkiuduin eroon kaikesta astrologiaan liittyvästä, koska turhauduin kovasti. Tutkittuani sitä syvältä monta elämää, turhauduin todella, koska se ei selittänyt kaikkea. Se ei ollut kiva, helppo ja siisti matemaattinen yhtälö. Ja löysin jatkuvasti asioita, jotka olivat pielessä siinä. "Miksi tämä ei toimi, jos olet Kalat tai olet Rapu, ja synnyit tänä päivänä?", ja tein tosiaan kaikki kartat ja kaikki. Silloin meillä ei ollut hienoja tietokoneitanne, ja minun täytyi tehdä ne käsin. Tein tosiaan kaikki kartat, eikä siinä silti ollut tolkkua. Minun täytyi lopulta heittää ne kaikki pois. Olin sairaan kyllästynyt siihen. Tiedätte, miten jotkut teistä ovat olleet kenties golffareita ja olette golfanneet koko elämänne ja sitten yhtenä päivänä turhaudutte niin täysin, että heitätte tuon mailabagin lampeen ja sanotte: "Ei koskaan enää! Olen kyllästynyt jahtaamaan tuota typerää palloa." (Muutama naurahdus) Se oli tavallaan yksi noista hetkistä, olin valmis astrologian osalta.

Oivalsin myöhemmin, monista syistä, että ensinnäkään astrologia ei ota huomioon monia asioita, kuten entisiä elämiä. Astrologia ei ota huomioon jakautumis-/eroamiskohtia, esimerkiksi herääminen. Se täytyy oikeasti ottaa lukuun, koska se muuttaa kaiken. Eikä astrologia ota huomioon kätkettyjä mahdollisuuksia – mahdollisuuksia jotka ovat ns. tähtien takana – jotka voisivat tulla esiin vain vähän liikuttamalla, vähän ravistamalla.

Mutta astrologia vaivasi minua myös, koska monet ihmiset uskoivat, kuten minä uskoin jonkin aikaa, että oli jokin tähtikohtalo, että kohtalonasi olivat tietyt asiat tähtien perusteella, syntymäpäiväsi ja kaiken muun perusteella. Oivalsin itse asiassa melko nopeasti, ettei se ollut tiukka kohtalo, mutta se oli liian tiukka minun makuuni. Miksi pitäisi syntyä tähtien vaikutuksen alla? Ja tiedän, että te jotkut astrologit huudatte siellä tällä hetkellä, mutta pääskää yli astrologiasta. Minä pääsin. Jättäkää se.

Oivalsin, että se rajoitti ihmistä, erityisesti jos hän oikeasti uskoi siihen ja ajatteli: "Nämä ovat työkalut, joita minulla on. Tämä tapahtuu minulle elinaikanani. Kohtaloni on tehdä näin."

Pari vuotta sitten sanoin: "Ei ole kohtaloa." Ei ole kohtaloa. Ei ole tähtiä, jotka … Te olette kaikki merkit ja monia muita merkkejä. Nimittäin astrologiassa puhutaan 12 merkistä. Löysin – sitä ei julkaistu koskaan, mutta löysin – että oli itse asiassa 144 ja luultavasti monia sen lisäksi. Siis yäk! astrologia.

Siis en pitänyt siitä ajatuksesta, että ihmisellä oli kohtalo, ja tiedän, että jotkut teistä ajattelevat: "No, ne ovat vain vaikutuksia." Joo, mutta ihmiset jotka todella tutkivat omaa astrologiaansa tai tarkastelevat omaa astrologiaansa, ottavat sen sitten kohtalona. Sanoin: "Ei ole kohtaloa. Olette vapaa." Olette vapaita olentoja valitsemaan, mitä haluatte.

Mutta on yksi asia, jonka jätin pois. Siihen on yksi poikkeus, no, itse asiassa puolitoista poikkeusta, ja se on yksi asia, josta haluaisin puhua tänään – sielukohtalosta. Ja se ei ole huono asia. Jotkut teistä ovat todella huolissaan.

Sielukohtalo. Aloitetaanpa siitä lähtökohdasta, että tulitte tälle planeetalle, otitte itsellenne paljon elämiä, ihminen otti itselleen paljon kokemuselämiä. Pääsitte viimein siihen kohtaan – kenties se oli viime elämässä, luultavasti, joillakin teistä tässä elämässä – jolloin sanoitte: "Ei enää. Se on siinä. Olen kokenut, mitä on koettavaa. Olen käynyt läpi rakkauden, ja olen käynyt läpi vihan. Olen ollut köyhä, olen ollut profeetta, olen ollut …" Eikö siitä ole laulu? "Olen ollut kaikkia näitä asioita, ja olen saanut kaiken." Useimmiten sanoessanne tämän, se oli tavallaan inhoa. Se ei ollut autuuden ja täyttymyksen tunnetta. Se oli kuin: "Se on tässä. Tämä planeetta on syvältä. En halua olla täällä enää."

Tuo pohjusti tämän elämän, muutti sitä dynamiikkaa, milloin tulisitte sisään, mikä olisi perhe, polku jonka valitsisitte, ja kaiken muun. Jotkut teistä itse asiassa osuivat tuohon inhokohtaan vasta tässä elämässä, kenties ollessanne teini-iän lopussa, varhaisaikuisuudessa tai mitä tahansa. Ja sanoitte: "Se on siinä. Olen valmis. Olen valmis." Se oli ihminen, joka kutsui mestaria ja henkeä, vaikkei hän oivaltanut sitä tuolloin. Kutsui ja sanoi: "Loppu! Lähden pois tästä." Ja teillä on kaikki oikeus, ihmisellä on kaikki oikeus sanoa: "Olen valmis tämän osalta", koska mestari ja "minä olen" -olemus eivät koskaan sanoisi: "Ei, sinun täytyy mennä takaisin vielä." On ihmisen tehtävä sanoa: "Olen valmis."

Tämä aloitti heräämisen. Se aloitti heräämisen, ja monet teistä tunsivat omassa heräämisessään tavallaan valtavaa vapautumista ja helpotusta, koska olitte valmis. Se on siinä. Nyt teidän täytyy vain pakata tavaranne ja lähteä ulos ovesta – tavallaan.

Sitten aloitatte tämän koko polun siihen, mitä kutsun mestaruudeksi. Se on viisauden sallimista. Olette valmis, mutta ennen kuin lähdette, teidän täytyy päästää sisään viisaus, mestari. Osa teissä … Olette tavallaan konfliktissa, koska osa teissä tavallaan: "Haluan vain päästä ulos täältä, ja haluan vain mennä takaisin täysivaltaiselle alueelleni." Ja osa teissä tavallaan: "Ai jaa! Voin olla ihminen ja mestari. Voin tietää kaiken. Voin luoda, mitä haluan. Ehkäpä jään vielä joksikin aika ja katson, mistä siinä on kyse." Mutta takaisin pointtiini.

Teillä ei ole koskaan aiemmin ollut kohtaloa, mutta kuitenkin koko tänä aikana heräämisestä mestaruuteen oli kohtalo. Oli kohtalo. Tuo kohtalo tulee useilla eri tavoilla, mutta ensimmäisellä hetkellä kun sanotte: "Olen valmis. Kuunnelkaa minua! Mestari, minä-olen, ihminen on valmis kaiken tämän osalta", te olette toteutunut. Toteutunut, eli se on tehty – koko integrointi, koko valaistuminen, koko Oivaltaminen. Olette toteutunut, eli sillä hetkellä kun sanotte tuon, se tapahtuu siinä, mitä minä sanoisin potentiaaliksi, mitä te luultavasti sanoisitte tulevaisuudeksi, mutta se on jo tehty. Siis te olette valmis kaikkien elämienne osalta. Olette toteutunut tuossa kohtaa. Olette itse asiassa valaistunut.

Tobias sanoi sen kauan sitten, luulen sen olleen hänen toisessa tai kolmannessa sarjassaan. Hän sanoi: "Olette jo ylösnoussut. Nyt otatte vain selvää, millaista on päästä siihen." Monille se on edelleen älyllinen käsite, mutta se on hyvin, hyvin totta. Olette jo ylösnoussut.

Siis se on tehty. Teidän ei tarvitse tehdä mitään muuta. Mutta hassu asia on, että ihminen jatkaa sitä ajatusta, että on tehtävä jotain muuta, ette ole oppinut jotain, on jokin oppitunti ja on salainen avain, joka teidän täytyy löytää. Ei lainkaan. Ei lainkaan.

Siis, se on toteutunut, mutta ette ole vielä oivaltaneet sitä. Toisin sanoen, olette edelleen ihminen, yritätte edelleen tehdä valaistumista, yritätte edelleen suunnitella sitä ja luoda sitä ja ohjata sitä ja johtaa sitä ja kaikkea muuta. Nauratte itsellenne jonain päivänä, jos ette tänään, ja sanotte: "Äh! Minun täytyi vain päästä pois tieltä ja sallia se." Mutta ihminen ei melkein voi mitään itselleen, joten sen täytyy jatkaa työntekoa siihen. Ja te teette – näen näitä uusia juttuja, se on tavallaan uusi ilmiö – näitä "sallimismantroja". Näen shaumbrojen menevän nukkumaan illalla: "Minä sallin. Minä sallin. Minä sallin." (Muutama naurahdus) Katselen heitä ja sanon: "Te ette salli. Sulkijalihaksenne on tiukkana." (Naurua, ja Linda huutaa "voi ei!") "Olette takaisin rukoilemisessa. Olette takaisin kaikessa siinä muussa. Vain sallikaa." Tiedättekö, miten helppoa salliminen on? Vain sallikaa! Se on siinä. Jessus!

On kuitenkin tietty kohtalo, joka toteutuu. Enkä oikeastaan halunnut puhua tästä ennen tätä, koska olisitte todella suuttuneet minulle siitä tai ymmärtäneet sen väärin, mutta tämä kaunis kohtalo alkaa sillä hetkellä, kun sanotte: "Olen valmis. Viimeinen elämä", ja menette heräämisestä mestaruuteen. Kohtalona on nyt, että mestari alkaa tulla sisään, ja mestari on tietysti viisautta – minä kutsun sitä mestariksi, mutta oikeasti se on viisautta. Sitä se vain on. Kaikkien elämien ja tämän elämän viisautta. Mestari tulee sisään ja tavallaan ohjaa elämäänne. Mestari tulee sisään eikä salli elämässänne asioita, joita ihminen olisi ehkä tehnyt. Nimittäin ihmiselämä perustuu usein tarpeisiin ja puutteisiin. Ihmiselämä perustuu egoon ja identiteettiin. Ihmiselämä perustuu sellaisiin asioihin kuin: "Minun täytyy saada parempipalkkainen työpaikka. Minun täytyy näyttää nuoremmalta. Minun täytyy, no, tehdä ihmisasioita", eikä mestari välitä tällä hetkellä. Mestari on sokea. Mestari ei välitä.

Mutta mestari tulee sisään nyt, tavallaan muodostamaan kohtalonne. Pääsette Oivaltamiseen, koska olette avautuneet. Olette sanoneet: "Valmis ihmiselämien osalta", sallitte jossain määrin mestarin, ja mestari tulee sisään.

Se on turhauttavaa ihmiselle toisinaan, koska on asioita, joita suunnittelette, joita ajattelette tapahtuvan. On asioita, joita ihminen sanoo tarvitsevansa – rahaa, kumppanin – pthyi! – lisää energiaa. E-ei. Ette tarvitse lisää energiaa. Ette yhtään. Teidän täytyy vain olla tehokkaampi sen kanssa, mitä teillä on.

Siis ihminen menisi nyt koko tähän elämänsä suunnittelemis- ja tekemisjuttuun, ja mestari vain – en halua sanoa, ettei se salli sitä – puuttuu asioihin ja estää tuota ihmistä harhauttamasta itseään tänä mestaruuteen menemisen aikana. Siksi ne asiat joita ihminen haluaa, eivät joskus toimi. Siksi ihminen turhautuu todella: "Miksi tämä ei toimi? Luulin olevani luoja!" Et juuri nyt. Tarkoitan, että te olette, mutta ette juuri nyt. Lähetitte sen tuonne. Teitte valinnan mennä Oivaltamiseen, ja tavallaan voitaisiin sanoa, että allekirjoititte sopimuksen mestarin kanssa, viisautenne kanssa, sanoen, että annatte tuon mestarin estää teitä tulemasta nyt totaalisen ihmismäiseksi.

Tämä on hyvin herkkää aikaa, hyvin, hyvin herkkää. Se on aikaa, jolloin makyo, vain vähän makyoa, voi heittää teidät ulos polulta. Tämä on aikaa, jolloin ihminen alkaa huutaa: "Entä tämä? Entä tuo? Minusta tuntuu kamalalta. En tiedä, mitä tehdä." Mestari ei anna teidän harhautua tällä hetkellä huonoon suhteeseen tai huonoon työpaikkaan tai mihinkään sellaiseen. Siis on kohtalo.

Tämä on yksi taso, josta mietin, olisiko joku tietoinen siitä tällä hetkellä. "Tunnen melkein kuin magneetin vetävän minua. Minusta tuntuu, että jokin muu kontrolloi kaikkea tätä, panee kaiken tämän tapahtumaan. En tiedä, mikä se on tai mistä se tulee, mutta tunnen sen. Ja tavallaan oikeastaan pidän siitä, mutta toisaalta se puuttuu vapauteeni, hitto soikoon. Se loukkaa vapauttani." Ehdottomasti se loukkaa, koska annoitte sille luvan. Ja muuten, se oli yksisuuntainen lupa. Sitä ei voi ottaa takaisin (vähän naureskelua). Ei, te ette voi. Ette voi sanoa yhtenä päivänä, että annatte tämän luvan, että on viimeinen elämänne, ja annatte tämän luvan mestarille todella tavallaan ohjata elämäänne tällä hetkellä. Tarkoitan, ettei mestari tule sisään ja anna teille rahaa tai mitään sellaista, mutta mestari varmistaa, että te ette joudu joron jäljille. Ette joudu johonkin valtavaan häiriötekijään. Se on itse asiassa melko kaunista, kun ajattelette sitä, kun tunnette sitä.

Siis tällä hetkellä toteutuu kohtalo hyvin kauniilla tavalla. On tuo magneetti, jokin vain vetää teitä, se kuin kuljettaa teitä asioiden läpi. Joillakin teistä on ollut vähän kokemusta siitä viime aikoina tavallaan. Yritätte suunnitella kaikkia näitä juttuja ja teette kaikkia näitä juttuja, ja homma hajoaa jatkuvasti eikä toimi, ja sitten vain päästätte irti. Jokin ohjaa teitä eteenpäin, ja haluatte joskus sanoa, että se on henkioppaat ja se on ufot tai mitä ikinä (muutama kikatus). Se on todellisuudessa sielun kohtalo. Se on mestari ohjaamassa teitä ja varmistamassa, että te ette harhaudu liikaa, ettekä myöskään tapa itseänne nyt – tee jotain niin vaarallista, että se vaarantaa tämän kauniin uuden elämän, joka on toteutumassa.

Niinpä minun täytyy esittää kysymys tässä, pari kysymystä – on kohtal- … Ainoa muu kerta, kun teillä on ollut tällainen kohtalo kaikissa maaelämissänne, oli, kun tulitte alussa tänne. Pari ensimmäistä elämää oli tavallaan se kohtalo, että integroituisitte aineeseen. Niin oli, koska suostuitte siihen, joten oli joitain asioita, jotka ohittaisivat ihmisvalintanne. Tämä on ainoa muu kerta, kun on ollut tuo sielukohtalo. Ja sanon tämän, koska olette turhautunut jossain määrin tällä hetkellä: "Miksi tämä ei toimi eri tavalla? Miksi tämä ei toimi, kun yritän sitä?" Pysähtykää hetkeksi. Kommunikoikaa "minä olen" -olemuksen ja mestarin kanssa. Ne opastavat teitä sen oivaltamiseen, mikä on jo toteutunut ns. tulevaisuudessa, teidän Oivaltamiseenne.

Se on itse asiassa tavallaan kaunis asia. Oivallatte: "Minun ei tarvitse tehdä työtä tähän. Saan vain kokea sen. Minun ei tarvitse täyttää sitä suurella määrällä filosofiaa ja makyoa, eikä minun tarvitse olla huolissani huomisesta. Minun ei tarvitse olla huolissani, mitä tapahtuu seuraavaksi. Minun ei tarvitse olla vähääkään huolissani siitä. Ei vähääkään." Teitä ohjataan.


Ihmispolku

Siis, minun täytyy esittää kysymys, vain huvin vuoksi. Missä olisitte tällä hetkellä, jos teillä ei olisi tätä kohtaloa? Jos Oivaltamisessa kaikki olisi kiinni ihmisestä, missä olisitte tällä hetkellä? Linda, mikrofoniin, kiitos.

LINDA: Hän aneli mikkiä.

ADAMUS: Joo. Missä olisit, jos se riippuisi ihmisestä?

JIN (mies): Ajaisin luultavasti Ferrarilla.

ADAMUS: Ai! Ai, ajaisit Ferrarilla. Hyvä, hyvä.

JIN: Mutta enimmäkseen olisin jonkinlaisessa – miten sen sanoisi – niin kuin opas tai johtaja tai liike.

ADAMUS: Niin kuin guru kenties?

JIN: Joo, jotain sellaista. Tai toimitusjohtaja.

ADAMUS: Joo. Ai, toimitusjohtaja. Joo, iso kiho.

JIN: Joo, iso kiho, mutta se olisi jotain sellaista, mikä ihmisperspektiivistä olisi – miten sen sanoisi – hyvin hyödyllistä.

ADAMUS: Joo, aivan. Joo, okei. Siis olisitko henkisellä polullasi?

JIN: Joo, luultavasti.

ADAMUS: Joo.

JIN: En ikään kuin pääse pois.

ADAMUS: Joo. Siis olisit niin kuin toimitusjohtaja, joka ajaa Ferrarilla, mutta on henkisellä polulla.

JIN: Tai hän luulisi olevansa.

ADAMUS: Tai hän luulisi olevansa. Se on hyvä vastaus, koska on rinnakkaispolku, polku jonka ihminen olisi valinnut ja jota ei eletä, mutta se on olemassa. Se on rinnakkaispolku, ihminen joka yrittää suunnitella omaa valaistumistaan, ja se on hauskaa vähän aikaa. Saat ajaa Ferrareilla. Ja tiedätkö, mikä on todella hauskaa siinä? Valta.

JIN: Juuri niin.

ADAMUS: Saat kaiken sen vallan!

JIN: Juuri niin.

ADAMUS: Voi hyvä luoja, se on niin addiktoivaa, ja ihminen rakastaa sitä. Ja silloin se ajattelee oikeasti tekevänsä jotain.

JIN: Kyllä, käyttämällä valtaa maailman parantamiseen.

ADAMUS: Joo, mutta maailman parantaminen … Tarkoitan, että olen kuullut nuo sanat (Jin kikattaa), mutta en ole todellisuudessa tavannut montaa ihmistä, mukaan luettuna Äiti Teresa, joka yrittää parantaa maailmaa. He yrittävät oikeasti …

JIN: Kasvattaa egoaan.

ADAMUS: … parantaa itseään. Nimittäin en ole todellisuudessa koskaan tavannut monia, jotka ovat yrittäneet oikeasti parantaa maailmaa. Se on suuri hevonpaskalause, yrittää parantaa maailmaa: "Voisitko antaa vähän rahaa? Yritän parantaa maailmaa." Se on kuin iso egojuttu. Ja kuka v--- yrittää parantaa …

LINDA: Noo!

ADAMUS: En sanonut sitä! (Jin kikattaa) Sanoin: "V---" (vähän kikatusta yleisössä, kun Adamus sanoo sen vähän kuin ilmaan). Kuka yrittää parantaa maailmaa?!? Mikä näissä ihmisissä on vikana, jotka yrittävät parantaa maailmaa?!

JIN: He ovat vain … He haluavat saada hyväksyntää toisilta ihmisiltä.

ADAMUS: Joo. He ovat kiinnostuneita vallasta. "Teen maailmasta paremman paikan."

JIN: "Palvokaa minua."

ADAMUS: Joo, joo. Mutta tiedättekö, mitä oikeasti tapahtuu? Sillä hetkellä kun yritätte parantaa maailmaa, se yrittää parantaa teitä.

LINDA: Hupsis.

ADAMUS: Hupsis. Se on myötätunnon periaate. Aito myötätunto sallii kaikkien asioiden olla, sallii maailman olla, mitä se on. Tarkoitan, että tiedän teidän täällä USA:ssa olevan vaalien keskellä, koska kun Cauldrella ja Lindalla on televisio päällä, kuulen vain sitä! Ja on suurta myötätunnonpuutetta. Nimittäin sillä hetkellä kun yritätte muuttaa toisia tai maailmaa, se yrittää muuttaa teitä. Se on tavallaan kiva, pieni peili-ilmiö, joten se tulee takaisin teille. Aidolla mestarilla on täydellistä myötätuntoa, mikä merkitsee hyväksymistä – kerjäläisestä kadunkulmassa aina kehen tahansa. Täydellistä myötätuntoa: "Hei, se on sinun matkasi, kaveri. Jos haluat muuttaa sitä, tee, mitä minä tein. Sanoin: "Viimeinen elämä", ja sitten asiat muuttuivat oikeasti."

Siis missä olimmekaan?

JIN: Ferrarissa.

ADAMUS: Ferrarissa! (Naurua) Okei, Ferrari. Okei, se on iso juttu. Okei, kiitos. Kiitos. Siis olisit henkisellä polulla, mutta se olisi erilainen kuin tämä.

JIN: Joo, siinä olisi paljon enemmän kyse ihmisestä, egosta ja enimmäkseen vallasta.

ADAMUS: Enimmäkseen vallasta valepuvussa …

JIN: Täysin vallasta, tarkoitan.

ADAMUS: "Olen henkisellä polullani" -valepuvussa.

JIN: Juuri niin.

ADAMUS: Joo, okei. Ei kovin huono juttu. Se on mielenkiintoinen kokemus.

LINDA: Näitkö hänen supersiistin vyösolkensa?

ADAMUS: Näin, kyllä.

LINDA: Ai!

ADAMUS: Kyllä, joo.

LINDA: Supersiisti (se on suuri Ranskan lilja).

ADAMUS: Tosi siisti (Linda naureskelee). Hyvä, kiitos. Seuraava.

LINDA: (naureskellen) Kiitos.

ADAMUS: Seuraava.

LINDA: Katsotaanpa. Okei. Etsin jotakuta, joka anelee mikkiä.

ADAMUS: Siis jos homma olisi jätetty ihmiselle, missä olisit tällä hetkellä?

LINDA: Katsotaanpa.

ADAMUS: Linda etsii uutta uhria. Missä olisit tällä hetkellä, jos homma olisi jätetty ihmiselle?

JULIE: Ehdottomasti paljon työtä, hyvin vakavamielistä, roppakaupalla rahaa, yritysmaailma, koneistossa.

ADAMUS: Joo. Entä henkinen polkusi?

JULIE: Luulen, että se olisi hyvin mentaalinen. Tiedän, että se olisi hyvin mentaalinen.

ADAMUS: Aivan, joo. Jep, hyvä. Ja olisiko tuo parempi kuin se polku, jolla olet nyt?

JULIE: Se olisi erilainen!

ADAMUS: Se olisi erilainen (he naureskelevat), joo. Mitä tekisit kaikella sillä rahalla?

JULIE: Luultavasti kulutusta enemmän ja stressiä enemmän ja haluja enemmän …

ADAMUS: Olisitko onnellisempi?

JULIE: … ja egoa …

ADAMUS: Olisitko onnellisempi?

JULIE: Se on erilaista. Saattaisi olla havainto onnellisuudesta.

ADAMUS: Saattaisi olla, joo. Enkä tuomitse mitenkään. Olen nähnyt monia, jotka ovat kulkeneet tätä polkua, tätä reittiä, ja jonkin aikaa se on itse asiassa hyvin hauskaa, ja siinä on kyse vain vallasta ja se on suurta peliä. Mutta jonain päivänä se rysähtää alas. Se räjähtää ehdottomasti, koska se ei ole oikeasti aitoa, ja selitän hetken kuluttua. Siksi se rysähtää alas. Mutta se rysähtää, ja kunnolla. Hyvä. Vielä yksi.

LINDA: Okei. Ostaisit hänen housunsa, jotka sopivat paremmin.

ADAMUS: Kommentoitko muotia täällä studiossa?

LINDA: Kyllä, itse asiassa kommentoin.

JUHL (nainen): Voi jessus!

LINDA: Voi jessus?!

ADAMUS: Ai! Tiesit, että hän toisi sinulle tuon mikrofonin. Siis mitä jos ihminen ohjaisi koko tätä juttua?

JUHL: No, luultavasti olisin siinä kierteessä, että yritän saada suhteita itseni ulkopuolelta todistamaan, etten ollut tarpeeksi hyvä säilyttämään niitä ja ettei minua koskaan rakastettaisi.

ADAMUS: Kyllä. Ai, vau, vau! Ja miten henkinen polkusi voisi koko tämän ajan?

JUHL: Olisin edelleen henkisellä polulla ja yrittäisin todistaa ihmisille, että se oli arvokas polku.

ADAMUS: Olla henkisellä polulla ja mennä toisten luo hakemaan vastauksia.

JUHL: Kyllä.

ADAMUS: Emmekä salli sitä täällä. En anna sinulle, kenellekään teistä, vastauksia. Provosoin teitä ja ärsytän teitä helvetisti, mutta jokainen vastaus, kaikki mitä tulee esiin, on sisältänne. Ja olen nähnyt, että tuollaisessa teko-oivaltamisessa on myös paljon ripustautumista, riippuvuutta ryhmistä, ja erityisesti ryhmistä jotka kertovat, mitä tehdään, miten ajatellaan, miten pukeudutaan ja miten paljon lahjoitetaan. Se on upeaa, tavallaan upeaa – se kääntää huomionne pois todellisesta katsomisesta sisäänpäin, koska nyt se on kuin: "Osaanko noudattaa kaikkia sääntöjä? Osaanko pukea päälleni oikean jutun? Osaanko "mantrata" oikein? Osaanko meditoida oikein? Osaanko hengittää oikein?" Se on suuri häiriötekijä, koska ihminen ajattelee: "Näetkö? Olen henkinen. Kärsin, joten minun on pakko olla henkinen." Ja se on täysin toisin.

Mitä muuta tapahtuisi, jos sinulla ei olisi tätä henkistä kohtaloa, sielukohtaloa?

JUHL: Ajattelisin, että olisi vielä jotain, mikä minun täytyisi tehdä todistaakseni itselleni.

ADAMUS: Ajatteletko niin nyt?

JUHL: En, en nyt.

ADAMUS: Okei, hyvä.

JUHL: Tarkoitan, että ajattelin erittäin pitkään. Tarkoitan, että on jokin projekti ja: "Voi hyvä luoja. En ole tarpeeksi hyvä. En ole saanut sitä valmiiksi vielä. En saa mitään aikaan."

ADAMUS: Joo, "Mikä minussa on vikana?"

JUHL: Kaikkia niitä juttuja.

ADAMUS: Joo, joo.

JUHL: Ja ajattelin istuessani tässä: "Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ollut taas jossain ryhmässä erittäin pitkään aikaan", koska lähdin pois. Koska ollessani noissa ryhmissä, ajattelin aina, että oli jotain enemmän.

ADAMUS: Siis minun täytyy kysyä sinulta, ihan näin meidän kesken (vähän naurua), entä tämä ryhmä?

JUHL: He ovat onnellisia. Tämä ryhmä on onnellinen. He hymyilevät. Heillä on rakkautta silmissään. He toivottavat tervetulleeksi. He ovat upeita.

ADAMUS: Entä … Tällä tavalla minä … Tiedä siitä onnellisuudesta (naurua).

LINDA: Ai! Hmm.

JUHL: Kenties vähän ärsyyntyneitä.

ADAMUS: Minä sanoisin … Minä huomaan shaumbroista, että he ovat tietoisia. On tietoisuutta, jota ei näe useimmissa muissa ihmisissä, ja rakastan sitä, koska he ovat yksinkertaisesti tietoisempia, kyllä.

JUHL: Ehdottomasti.

ADAMUS: Joo, hyvä.

JUHL: Olen ollut shaumbra …

LINDA: (huutaen) Kiitos, Adamus! Kiitos! Jessus!

ADAMUS: Kiitos paljon.


Kypsyys

Tunnetaanpa sitä hetki, ja kiitos, Linda. Tunnetaanpa hetki koko tätä tavallaan sielukohtaloa. Siitä hetkestä, kun sanotte: "Ei enää. Viimeinen elämä. Olen valmis kokemusten osalta", teillä on mestari. Ei kertomassa, mitä tehdä – se ei ole kuin henkiopas tai mikään sellainen – vaan pitämässä teidät polulla, estämässä teitä harhautumasta, lähtemästä pois polulta. Joskus se on hyvin, hyvin turhauttavaa, koska haluatte vapautenne. Haluatte ajatella, että te teette kaikki valinnat. Haluatte ajatella, että voitte tehdä, mitä helvettiä haluatte.

Mutta tuntekaa sitä hetki, kaikesta tuosta mahdollisesta turhautumisesta huolimatta. Kun sanoitte: "Olen valmis, se on tässä. Oivaltamisen aika", ja mestari, viisaus tuli sisään ja on sitten estänyt teiltä valtavan määrän suurimpia kipuja ja särkyjä, eikö se ole kaunis asia? Eikö se ole todella kaunista? Palaan siihen videoon, jonka katselimme aiemmin. Eikö se ole todella kaunista, että teillä on tämän tasoista opastusta ja suojelua? Se taitaisi olla vielä parempi sana, tämän tason suojelua varmistamassa, että saatte Oivaltamisenne, varmistamassa, että saatte mestarin ja ihmisen integroitumisen. Miten kaunis asia.

Se johtaa keskusteluun henkisestä – ei henkisestä, väärä sana, Cauldre. Se johtaa keskusteluun kypsyydestä. Kypsyydestä. Tähän saakka tai suhteellisen lähiaikoihin saakka, teillä ei ollut kypsyyttä tehdä monia asioita. Kypsyys – ja koko tässä kulkemisessanne heräämisestä mestaruuteen sisäinen epäkypsyytenne paljastuu isosti. Isosti, ja se sattuu toisinaan. Se oli toinen asia, jonka ajattelin mahdollisesti tulevan esiin, kun puhuimme tietoisuustasoista. Se on ollut melko korkeilla oivaltamistasoilla viime aikoina. Sitä on ilmestynyt esiin unissanne. Epäkypsyyttä on paljastettu.

Epäkypsyys on periaatteessa viisauden puutetta. Se ei ole huono asia, se on vain epäkypsää. Epäkypsyys on perspektiivin ja havaintotavan rajoittuneisuutta, niin kapeaa – erittäin kapeaa asioissa – että te ette ole tunteneet kaikkia eri tasoja. Ette ole tietoinen kaikesta, mitä oikeasti tapahtuu. Se on minun määritelmäni epäkypsyydestä.

Palataan siihen lähtökohtaan, ettei ole todellisuutta, elämää, ennen kuin havainto on läsnä. Mitään ei ole olemassa, ellei ole tietoisuutta. Mutta tietoisuus tai havainto voi tulla monilla, monilla eri tasoilla. Se ei ole kaikki tai ei-mitään. Voi olla hyvin rajoittuneita havaintotasoja – itse aiheutettuja, rajoittuneita havaintotasoja – mitä kutsuisin epäkypsyydeksi. Niin fokusoitunut pelkkään selviytymiseen, egoon, kipuihin ja särkyihin, haavoihinne ja kaikkiin muuhun, että teistä tulee erittäin epäkypsä, erittäin rajoittunut havaintotavassanne.

Kaikessa tässä liikkeessä josta puhuimme aiemmin, tunnette kaikki nämä tapahtuvat muutokset. Se kaikki tapahtuu tilan tekemiseksi mestarille, mutta se paljastaa myös epäkypsyyden. Se paljastaa ne paikat, joissa olette rajoittaneet tiedostamistanne. Nyt se avautuu, ja jos ymmärrätte sen, niin se ei ole yhtä pelottavaa. Jos sallitte sen, alatte oivaltaa, miksi sitä on ja mitä tapahtuu. Mutta ilman sitä, ilman tuota tietämistä, voi olla hyvin hämmentävää tällä hetkellä. Tästä syystä erityisesti unet ovat nyt ihan sekaisin, ja tuntuu, että kaikki muuttuu ja mitä oikein tapahtuu. Epäkypsyytenne paljastuu.

Ihminen ei erityisemmin pidä siitä, että sille kerrotaan, että sillä on kohtalo – te ette pidä, ei teidän tyyppisenne. Toiset ihmiset pitävät, mutta te ette itse asiassa pidä siitä. Kapinoitte sitä vastaan. "En anna kenenkään kertoa minulle, mitä tehdään" -ajattelutapa tavallaan.

Mutta olette antaneet itsellenne tämän tilaisuuden tähän opastukseen, koska kun teillä on tämän tyyppistä suojelua – ei aivan oikea sana, mutta se on vakuutus. Teillä on vakuutus omalle Oivaltamisellenne. Alatte kehittyä, alatte päästää sisään viisautta. Kutsun sitä mestariksi, mutta se on vain viisautta, ja päästätte sen elämäänne, ja kun teette sitä nyt, kehitätte kypsyyden, kyvyn avautua havaitsemaan elämässänne monilla eri tasoilla ja monissa tietoisuuksissa.

Kun tuotte sisään viisautta, tuotte myös kypsyyttä, ja tuon kypsyyden myötä alatte vapautua sielukohtalosta. Toisin sanoen, sen ei tarvitse enää estää teitä menemästä harhaan, putoamasta tieltä tai miten tahansa sitä halutaan kutsua. Yhtäkkiä tuo kohtalo korvataan puhtaalla viisaudella, puhtaalla kauniilla viisaudella. Sitten murtaudutte vapaaksi tuosta sielukohtalosta tai päästätte siitä irti. Sitä ei enää tarvita. Ja yhtäkkiä alatte tuoda koko tätä, no, kypsyyttä elämäänne – viisaus ja ihmiskokemus yhdistettynä, kokonaan uutta kypsyyttä – ja sitä tapahtuu tällä hetkellä.

Ja se on täysin tasapainossa, täysin tasapainotettu sielukohtalotasolle, tähän juttuun joka on teidän vakuutuksenne siihen, että te ette harhaudu kamalasti. Kun tuotte sisään viisautta, tuo kohtalotaso vapautuu. Se kuoritaan pois. Se putoaa pois. Se on toinen asia, jonka tunnette tällä hetkellä tässä poisputoamisessa ja muutoksessa, ja se korvataan nyt teidän viisaudellanne. Tarkoitan, että "teidän" merkitsee "mestaria teissä". Se korvataan viisaudella, ja jälleen kerran, ette voi tehdä siinä virheitä. Ette voi mennä vikaan. Se on vanha ihmispelko: "Teen väärän asian." Tällä hetkellä ette voi. Tota, teillä on väärien asioiden tekemisen historia, mutta juuri nyt ette voi tehdä. Olette suojelumoodissa, vakuutusmoodissa.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa ja kommunikoidaan tuon viisauden kanssa, jota tulee sisään.

Ja yksi ensimmäisistä viisauksista, jonka alatte oikeasti tuntea, on pelkästään sallia. Sallia. Se päästää sisään lisää viisautta. Se on siinä. Se on oikeasti hyvin yksinkertaista. Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä, ja tunnetaan sitä todella.


Laulu

Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, esitetäänpä uudestaan se video, joka teillä oli alussa täällä. Esitetään se. Mutta ennen kuin teemme sen, tuntekaa todella sitä eri tasoilla. Tuntekaa sitä nyt, erityisesti tuolla ihmisen ja mestarin tasolla, ja antakaa itsenne olla hyvin, hyvin aistillinen. Antakaa itsenne tuntea hyvin syvillä tasoilla, ja se merkitsee vain avautumista ja sallimista. Siis, esitetäänpä se uudestaan.

(Tauko, kun video alkaa ääneti kuvalla avautuvasta ovesta)

Siis ok, juuri siinä. Juuri siinä. Juuri siinä. (Video pysäytetään) Mitä tapahtuu? (Yleisö sanoo "oven avaaminen") Oven avaaminen. Salliminen. Se on niin yksinkertaista. Oven avaaminen. Ja kun ovi avautuu, tässä tapauksessa mestarin ja ihmisen sallitaan tulla yhteen, sallitaan viisaus. Teidän ei tarvitse enää taistella elämän kanssa. Se merkitsee, että nyt teillä on kypsyyttä. Teillä on viisautta. Ette mene vikaan. Ihminen ei mene vikaan. Itse asiassa ihminen astuu nyt uuteen, aistilliseen kokemiseen. Katsokaa, mitä tapahtuu.

(Video jatkuu)

Ajattelin, että ennemmin tai myöhemmin valot ylhäältä
Tulevat alas ympyröinä ja ohjaavat minut rakkauteen

Pum! Pysäyttäkää juuri siihen. Teen teidät hulluksi siellä takana. Voisitteko kelata taaksepäin tuohon avauslauseeseen? Rakastan sitä. Tämä on hyvä! (Muutama naurahdus)

Okei. "Ajattelin, että ennemmin tai myöhemmin valot ylhäältä tulevat alas ympyröinä ja ohjaavat minut rakkauteen." Tässä mestari tulee sisään. Tässä viisaus tulee sisään. Tämä on se tietäminen, joka on aina ollut, mutta sen myötä tuli kohtalo. Päästitte mestarin sisään tai yhdistyitte mestarin kanssa ja sanoitte: "Viimeinen elämä", ja annoitte tämän kohtalon tapahtua.

Ihminen on toisinaan suuttunut kovasti, järkyttynyt kovasti. "Mitä helvettiä minulle tapahtuu?" ja "Miksi ihmeessä en saa tätä toimimaan?" ja "Miksi ihmeessä se ei tapahdu nopeammin?" Luojan kiitos, luojan kiitos, on tämä mestarin kohtalo.

"En tiedä, mikä on oikein minulle. En pysty näkemään selkeästi." Kuulostaako se tutulta? (Muutama naurahdus, ja joku sanoo "kuulostaa") En kirjoittanut näitä sanoja, mutta tavallaan autoin (naurua). Jatketaan. Olen pahoillani, teille siellä tuotantopöydän ääressä.

(Video jatkuu)

… En voi nähdä selkeästi
Olen ollut täällä liian pitkään enkä halua odottaa sitä

Okei! (Naurua, kun Adamus katkaisee välittömästi) Pysäyttäkää juuri siihen! Okei. Kelatkaa taaksepäin vähän (Adamus naureskelee) Okei. Okei, kertooko tämän kaiken vai mitä? Joo. "Olen ollut täällä liian pitkään. En halua odottaa sitä." Kuulos- … Joo, okei. Minulla oli näppini mukana sanojen kirjoittamisessa, mutta … (lisää naurua) … Jatketaan.

(Video jatkuu)

Lennä kuin tykinkuula suoraan sieluun
Revi minut kappaleiksi ja saa oloni tuntumaan ehjältä/kokonaiselta

Okei, meidän täytyy pysähtyä siihen (vähän naurua). Okei. No niin, ette oikeasti sanoneet: "Revi minut kappaleiksi", mutta … (Video pyöri edelleen, ja nyt se pysähtyi) Teidän täytyy tukea minua tässä, koska aion jatkaa pysäyttämistä ja käynnistämistä. Jotain minun repimisestä kappaleiksi. Tavallaan suostuitte siihen, ja se tapahtui (Adamus naureskelee) Ja se oli osa kohtaloa, sielukohtaloa.

Nimittäin ihminen olisi mennyt eteenpäin vahvistaen itseään lisää ja lisää ja lisää. Se olisi ostanut Maserateja, ja se olisi ollut rikas ja toimitusjohtaja ja yrittänyt olla lopulta guru. Se kaikki on hemmetin valtapeliä, eikä valtaa ole itse asiassa missään, mutta erityisesti valtaa ei ole aidossa Oivaltamisessa.

Okei. Hyvä, hyvä. Sanotte: "Olen halukas taistelemaan sen puolesta ja kantamaan sen painon." En usko. Mutta yrititte. Okei.

(Video jatkuu)

Mutta joka askeleella kyseenalaistan jatkuvasti, mikä on totta

Okei, tämä on niin totta. Tämä on niin totta (naurua). Tarkoitan, että tämä on niin totta: "Kyseenalaistan matkan joka askeleella". Ja tähän lauseeseen pitäisi lisätä: "Ja olen vaivannut joka yö Adamusta (lisää naurua), haluten hänen vastaavan kysymyksiini ja suuttuen Adamukselle." Minun täytyi ottaa nuo rivit pois, koska se olisi tehnyt laulusta liian pitkän.

Mutta okei (katsoen seuraavaa riviä). Ei pelkästään: "Tule luokseni, tullaan yhteen, juodaan kahvia." "Putoa päälleni." Tarkoitan: "Rakas mestari, hemmetti putoa vain päälleni, koska en tiedä mitään muuta tapaa tehdä sitä. Ei olla kivoja siinä, vaan "pum!" putoa päälleni." Ja se putosi, ja se todella sattui joskus, ja ihminen järkyttyi todella: "Mitä helvettiä tapahtuu? Tukehdun tästä isosta jutusta päälläni!" Se oli mestari.

"Putoa päälleni." Toisin sanoen: "Tuo se täydellä voimalla, koska muuten pysyn ihmistilassani. Olen valmis sen osalta. Olen valmis." Okei, jatketaanpa.

(Video jatkuu)

Putoa päälleni* syli avoimena
Putoa päälleni

(*Suom. huom. "putoa päälleni" -sanat merkitsevät myös mm. "kapsahda kaulaani", "romahda minua vasten", "turvaudu minuun", "käy kimppuuni" …)

Ja taas kerran … Sori (Adamus naureskelee). Taas kerran, mestari on sokea, kuten tässä isä on sokea. Mestari on sokea. Se on hyvin kaunis vertauskuva siitä, ettei tuomita mitenkään. Teidän ei tarvitse piiloutua miltään.

Itse asiassa, jos ihmisen on pitänyt tehdä jotain, jos teistä tutui, että teidän täytyi puuhata jotain ja tehdä itsestänne arvokas, niin se on anteeksiannon vastaanottaminen, koska ihminen tuntee hemmetin syyllisyyttä kaikesta. Ihminen luulee, että myös mestari tuomitsee sen. Käsitättekö, miten hullulta se kuulostaa? Ihminen luulee edelleen, että mestari tuomitsee ihmisen ja sanoo: "Voiii, olet tehnyt huonoja juttuja tässä elämässä. Olen katsellut." Mestari on sokea kaikelle sille. Jos teette jotain, vastaanottakaa anteeksianto ihmisenä olemisesta. Vastaanottakaa se yksinkertaisesti "minä olen" -olemukselta. Vastaanottakaa anteeksianto olemisesta ihmistilassa, koska minä-olen ei välitä eikä mestari välitä. He eivät oikeasti välitä, mutta ihminen välittää. Jatketaanpa.

(Video jatkuu)

… sieltä missä olet
putoa päälleni

Pum! Sillä tavalla.

Kaiken valosi kera
Kaiken valosi kera
Kaiken valosi kera

Presto una luca ti illuminerà (valo loistaa sinuun pian)
Seguila sempre, guidarti saprà (seuraa sitä aina ja se opastaa sinua)

Okei, pysähdytäänpä tähän hetkeksi.

Nyt siis mestari laulaa takaisin: "Valo loistaa sinuun", mutta mestari miettii, aiotteko todella päästää sen sisään. Tunnetteko olevanne tarpeeksi arvokas? Mutta mestari sanoo: "Tuon tätä valtavaa valoa." Valo on tässä tapauksessa viisautta. "Tuon sen sinulle. Toimitan sen sinulle. Oletko valmis siihen?"

Okei. "Seuraa sitä aina, ja se opastaa sinua aina." Ja tästä jutusta puhuin, henkisestä tai – Cauldre, ei sana "henkinen" – kohtalostanne, sielukohtalostanne. Seuratkaa sitä ja sallikaa se. Se ohjaa teitä. Se varmistaa, että tämä tapahtuu tässä elämässä, Oivaltaminen. Jonkin sellaisen oivaltaminen, joka on jo toteutettu, jo tehty. Okei, jatketaanpa. Tulen niin …

(Video jatkuu)

Tu non arrenderti, attento a mon perderti (älä anna periksi, ole tarkkana, älä eksy)

Okei. Pakko pysähtyä tässä (naurua). Leikkelen tämän jutun. Pystyykö kukaan samaistumaan siihen? (Joku sanoo "kyllä") "Älä eksy", ja ettekä te eksy. Tuon kauniin sielukohtalon kera ette eksy. Jatketaan.

(Video jatkuu)

E it tuo passato avrà senso per te (ja menneisyydessä on sinulle tolkkua)

Okei, minun täytyy pysähtyä tässä (lisää naurua). "Ja menneisyydessäsi on" – en tiedä, miten aiotte editoida tämän kaiken, mutta … (Lisää naureskelua) "Menneisyydessäsi on tolkkua sinulle." Tällä hetkellä ei oikeastaan ole. Nimittäin se on sarja idioottimaisia tapahtumia. Se on kokemuksia, eikä siinä ole mitään tolkkua, mutta mestari sanoo: "Minä olen viisaus. Tuon sen sinulle. Saamme tolkun tästä kaikesta." Tarkoitan, että siihen tulee tolkkua. Emme älyllistä sitä, mutta yhtäkkiä heräätte yhtenä aamuna ja se on kuin: "Voi jukra, se oli niin yksinkertaista. Sitä se oli." Okei, jatketaanpa.

(Video jatkuu)

Vorrei che credessi in te stesso, ma sì (haluaisin sinun uskovan itseesi, kyllä todellakin)
In ogni passo che muoverai qui (joka askeleella jonka otat täällä)
È un viaggio infinito, sorriderò se (se on loputon matka – hymyilen jos)
Nel tempo che fugge mi porti con te (ohikiitävässä ajassa otat minut mukaasi)

Okei, täytyy pysähtyä juuri tässä. Mestari laulaa taas: "Ota minut mukaasi. Ota minut mukaasi tälle kauniille matkalle. Päästä minut sisään. Kuljetaan yhdessä tässä. Tuodaan yhteen viisaus ja ihmiskokemus." Okei.

(Video jatkuu loppuun)

Putoa päälleni
Ascoltami (kuuntele minua)
Putoa päälleni
Abbracciami (syleile minua)
Putoa päälleni/turvaa minuun
Finché vorrai (niin kauan kuin haluat)
Finché vorrai (niin kauan kuin haluat)
Finché vorrai (niin kauan kuin haluat)
Finché vorrai (niin kauan kuin haluat)

Suljen silmäni ja näen sinut kaikkialla
Astun ulos, ja on kuin hengittäisin sinua ilmassa
Voin tuntea, että olet siinä

Putoa päälleni
Ascoltami (kuuntele minua)
Putoa päälleni
Abbracciami (syleile minua)
Putoa päälleni kaiken valosi kera
Kaiken valosi kera
Kaiken valosi kera

Mm. Ja mestari ja ihminen ovat lopussa edelleen yhdessä. Ovi on ollut suljettuna, mutta mestari ja ihminen ovat yhdessä, kun te, ihminen ja mestari, mestarin viisaus, tulette yhteen.

Kaikessa tässä teillä on ollut kohtalo, joka nyt vapautetaan – kenties yksi suurimmista liikkeistä, jonka tunnette olemuksessanne. Koko tämän ajan siitä lähtien kun sanoitte: "Viimeinen elämä, ei enää kokemuksia uusissa elämissä tällä planeetalla", tämä asia on ohjannut teitä.

Epäkypsyys, rajoitukset, olisivat estäneet teiltä sen, mitä haluatte todellisuudessa ennen kaikkea, ennen autoja ja rahaa ja kuuluisuutta ja kaikkea muuta. Epäkypsyys olisi estänyt teiltä sen. Siis sielukohtalo ohjasi teidät tähän kohtaan. Ja tässä kohdassa nyt mestari ja ihminen tulevat yhteen, kokemus ja viisaus, mikä vapauttaa tarpeesta – kyllä, vapauttaa, tosiaankin – tuohon kohtaloon. Nyt olette tulossa takaisin siihen kohtaan, että teette kypsiä valintoja itsellenne.

Tulette takaisin kypsien valintojen tekemiskohtaan, ja tähän olemme menossa. Tästä puhumme nyt – todellisten päätösten tekemisestä elämässänne uuden tyyppisen vapauden, mutta myös viisauden kera. He ovat yhdessä, mestari ja ihminen. Ihminen ei toimi enää rajoitusten, epävarmuuden, tarpeiden ja puutteiden paikasta, kun olette tässä kohdassa, että mennään energian syömisen yli. Meidän täytyi päästää ne pois, jotka halusivat vain syödä energiaa – meidän täytyi siirtää heidät ulos.

Menette tässä makyo-pisteen yli. Ei ole paljon makyoa jäljellä, eikä sille ole oikeasti tilaa todella kypsässä olennossa, joka osaa todella tehdä valintoja itselleen. Eikä ole enää tilaa tuolle epäkypsyydelle, joka johti tietoisuuden rajoittamiseen. Ei vain ole tilaa sille.


Merabh – kohtalosta viisauteen

Laitetaanpa tässä kohtaa vähän musiikkia, ja tullaan merabhiin, tuoden kaiken tämän yhteen.

(Musiikki alkaa)

Olemme nyt siinä kohdassa – voi, tämä on hyvin kaunis kohta – jossa teette todellisia valintoja ja todellisia päätöksiä elämässänne.

Kaunis kohtalo on tavallaan rajoittanut sitä viime aikoina, ja tiedän, että joskus se on turhauttavaa teille. Mutta nyt kun mestari tulee elämäänne tuoden kaiken viisauden, todelliset valinnat tuodaan taas ulottuvillenne.

Kun teette valintoja elämässänne, niissä on selkeyttä ja paljon viisautta.

Yksi iso asia joka tapahtuu epäkypsyyden paljastuessa, on, että mietitte, pystyttekö oikeasti käsittelemään sen. Mietitte, sotketteko asiat, teettekö asiat väärin. Se on ollut hyvin läpitunkeva ajatus, läpitunkeva tunne hyvin pitkään tällä henkisellä matkalla: "Sotkenko asiat?" Ette voi. Että viisauden kera. Ettekä voineet aiemminkaan tämän kohtalon vuoksi.

Kyllä, tämä kohtalo on siitä hetkestä saakka, kun sanoitte: "Olen valmis ihmiskokemusten vanhan tavan osalta", tavallaan rajoittanut tai varjostanut valintoja toteuttaakseen aidoimman toiveenne – täyttymys, Oivaltaminen.

Nyt tuo kohtalo antaa tietä aidolle viisaudelle. Isä voi siirtyä sivuun ja antaa pojan tai tyttären elää omaa elämäänsä.

(Tauko)

Annan tavallaan hyvin kummallisen esimerkin kypsyydestä, ainakin Cauldre pitää sitä kummallisena. Hän tarkistaa sen toistamiseen minulta.

Kypsyys. Käytän marihuanaa esimerkkinä, kummallista kyllä. Kenties 10, 20, 30 vuotta sitten altistuitte marihuanalle. Poltitte sitä tullaksenne humalaan, jännityksen tai kokemuksen vuoksi. Ja se oli laitonta. Se oli laitonta. Oli niitä, jotka sanoivat, että jos poltatte marihuanaa, teistä tulee riippuvainen huumeista ja pornosta ja kaikesta muusta tässä maailmassa, ja se oli paholaisen sekoitusta – älkää koskeko siihen. Mutta poltitte joka tapauksessa.

Monet teistä tulivat todella humalaan toisinaan. Monet teistä tulivat humalaan koko ajan. Voitaisiin sanoa, että yrititte löytää muita todellisuuksia, jotain tuolla puolen. Mutta epäkypsyydessä tulitte vain humalaan. Tulitte vain känniin. Piditte sitä pienenä, kivana pakona jokapäiväisestä elämästä, joten tulitte vain känniin. Se on erittäin epäkypsää. Hauskaa, mutta epäkypsää, ja lopulta se ei luultavasti antanut teille mitään suuria läpimurtoja tai oivalluksia tai mitään muuta.

Nyt pikakelauksena nykyaikaamme. Oivallatteko itse asiassa marihuanan kaikki hyödyt? Se helpottaa kipua ja särkyä ja tasapainottaa lapsia, joilla on epilepsia. Sen näytetään vielä ei-hallusinogeenisessä muodoissaan vähentävän kovasti Alzheimerin vaikutuksia. Enkä puhu välttämättä sellaisesta marihuanasta, mutta saa teidät humalaan, mutta ne olivat aina siinä. Ne olivat aina marihuanassa. Mutta epäkypsä ihminen tai yhteiskunta katsoisi sitä vain humalaan pääsemisen työkaluna. Kun taas kypsä olento, sellainen jolla on mestarin viisaus ja ihmisen kokemus, oivaltaa, ettei se ole paholaisen työkalu. Se ei ole vain humalaan pääsemistä varten ja yritykseen välttää elämää. Siinä on paljon muutakin. Sillä on uskomattomia lääkinnällisiä hyötyjä keholle ja mielelle. Teillä ei tarvitse olla niitä voimakkaita ainesosia, jotka laittavat pelkästään muuntuneeseen tilaan. Voitte tehdä sitä ilman niitä. Se on kypsyyttä. Se on tiedostamista. Mutta 30, 20 vuotta sitten, no, teillä ei ollut tietoisuutta, tiedostamista, kypsyyttä oivaltaa sitä, joten se oli vain ajanvietehuume.

Käytän tätä tavallaan outona esimerkkinä erosta kypsän ja epäkypsän olennon välillä. Alatte nähdä asioita, joita ette nähneet koskaan ennen, koska teillä oli kapea kaistaleveys. Ja ei, en mainosta tässä marihuanaa. Sanon vain, että se on esimerkki. On paljon muuta, minkä vain olento jolla on viisutta, voi tuntea tai kokea. Elämässä on kaikessa paljon muuta, mitä ei ehkä ole ollut epäkypsän olennon tietoisuudessa.

Mestarin viisauden päästäminen sisään – todella yksi syvällisimmistä asioista jonka olette koskaan tehnyt – tuo viisautta, oivallusta, kypsyyttä. Se tuo monia, monia tietoisuustasoja, ja se tuo aistillisuutta, valtavaa aistillisuutta.

Ilman tätä viisautta jota olette päästänyt sisään muutamana viime vuotena, ilman tätä viisautta, teillä ei olisi ollut tasapainoa käsitellä todella aistillista elämää. Olisitte vain humaltuneet aistillisuudesta, humaltuneet vain väliaikaisesti, oivaltamatta sen kaikkea kauneutta.

Kun sallitte mestarin tulla elämäänne, kun sallitte viisauden alkaa tulla sisään, ihminen halusi yrittää ottaa tuon viisauden itselleen, vaatia viisautta, vaatia älykkyyttä.

Mutta hitaasti, hitaasti, kun mestari on tullut sisään, kun valoa on tullut sisään, kun olette sallineet sen pudota päällenne (langeta (valon) teihin), olette oivaltaneet, ettei ole ihmisen tehtävä vaatia tätä viisautta tai vaatia älykkyyttä tai supervoimia. Ihmisen tehtävä on kulkea käsi kädessä, laulaa sydän sydäntä vasten mestarin kanssa.

Tulevan viisauden myötä olette alkaneet oivaltaa, ettei ole ihmisen tehtävä yrittää johtaa ja kontrolloida kaikkea. Se hoituu. Se hoituu, kun ihminen jatkaa kokemista, mutta antaa mestariosansa tuoda sisään viisautta, synkronismia, harmoniaa, resonanssia.

Teitte kaksi asiaa, jotka ovat merkittäviä.

Yksi, sanoitte: "Olen valmis planeetalla toistuvien elämien osalta. Olen valmis sen osalta." Ette sanoneet edes: "Haluan enemmän." Sanoitte vain: "Haluan pois."

Ja sitten toiseksi merkittävin asia oli avautua ja päästää mestari ja viisaus sisään.

Harva ihminen koskaan tekee sen. He pelkäävät päästää elämäänsä jotain niin suurta, joka he myös ovat.

Voi, he ovat valmiita siihen, että jokin toinen olento tai enkeli tulee sisään, mutta harvat ovat koskaan oikeasti valmiita päästämään elämäänsä jotain niin suurta – joka on myös osa heitä – koska he pelkäävät itseään. He eivät luota itseensä.

Te päästitte Itsenne elämäänne, ja se toi sisään viisautta.

Teidän on edelleen vaikea määritellä sitä – mitä se merkitsee, mitä se tarkkaan ottaen on – mutta teillä on tunne siitä.

(Tauko)

Ja tämä vapauttaa – juuri tällä hetkellä – tämän sielukohtalon.

Voi, se ei ollut lainkaan huono asia. Ei, ei. Se oli erittäin hyvä asia. Se oli kuin pelastusliivit. Mutta se aiheutti sen, etteivät jotkut ihmisvalinnat toteutuneet.

Sielukohtalo tarkoitti, etteivät tietyt ihmistarpeet ja -puutteet, epäkypsät tarpeet ja puutteet, vain toteutuneet.

Mutta nyt se muuttuu.

Se liike jonka tunnette, nuo asiat jotka tavallaan hajoavat, purkautuvat, tuo liike jonka tunnette tietyllä tietoisuustasolla, on pelkästään sitä, ettei sielukohtaloa tarvita enää. Se korvataan viisaudella, kypsyydellä.

(Tauko)

En ole varma, onko ihminen onnellinen vai surullinen kaikesta siitä. En ole varma, onko ihminen tavallaan närkästynyt tästä kohtalosta. Tiedän, että ihminen haluaa aina ajatella olevansa vapaa, mutta hyvin harvat todellisuudessa ovat. Ihminen haluaa aina ajatella, että sillä on vaihtoehtoja, mutta hyvin harvat todellisuudessa tekevät valintoja elämässään.

Teillä oli tämä kohtalo, joka esti teitä lähtemästä omille teillenne, eksymästä.

Nyt teillä on viisautta.

(Tauko)

Te ette tarvitse tuota suojatakkia enää. Se on hitaasti, hitaasti häviämässä pois. Ette tarvitse sitä. Teillä on nyt kypsyyttä.

Kommunikoikaa sen kanssa hetki. Tuntekaa sitä.

(Tauko)

Enkä voi korostaa tätä riittävästi: te ette voi tehdä sitä väärin. Ette voi tehdä virheitä. Kaikki mitä tapahtuu elämässänne tällä hetkellä, on osa Oivaltamistanne. On kyse sitten terveysongelmasta, raha-asioista, vain itsenne kanssa taistelemisesta, tämä kaikki on osa sen oivaltamista, mikä on todellisuudessa jo tehty, valmis.

Siis, rakas ihminen, lopeta. Lakkaa tekemästä sitä. Lakkaa suunnittelemasta sitä. Lakkaa pelkäämästä sitä. Se haluan sanoa todella: lakkaa pelkäämästä sitä.

(Tauko)

Kuvittele nyt – kuvittele jotain, mikä on itse asiassa täällä nyt – tekeväsi todellisia valintoja elämässäsi.

Ei sellaisia valintoja, millaista kahvia tilaat tai minkä värisiä kenkiä käytät. Tarkoitan, todellisia valintoja elämässäsi.

Ei pelottavia valintoja. Ei valintoja mustan ja valkoisen välillä, vaan valintoja mahdollisuuksista – mitä kokea seuraavaksi, mille avautua seuraavaksi.

Todellisia valintoja – miten sukeltaa syvälle "minä olen" -olemukseen ja saada se sukeltamaan syvälle sinuun. Todellisia valintoja.

Valintoja joita olisit pelännyt tehdä ennen tätä. Kyllä, jotain valintoja – isoja valintoja, ura ja asuinpaikka ja kumppani, kyllä, vähän tätä – mutta vielä suurempia valintoja elämässäsi.

Valintoja jotka eivät tavallaan olleet oikeastaan ulottuvillasi ennen tätä, tämän kohtalotekijän vuoksi. Mutta nyt ne ovat kypsyyden myötä, viisauden myötä.

Tunne sitä hetki – kypsä, viisas olento joka olet, pystyy nyt todella ja tietoisesti valitsemaan ilman pelkoa, ilman suurta sisäistä ahdistusta. Tunne sen valitsemista, mitä haluat kokea seuraavaksi.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Sinulla on elämässäsi ennen seuraavaa shoudiamme tosiaankin tilaisuus tämän tyyppisiin valintoihin. Ei, minne menet päivälliselle tai mitä katselet töllöttimestä, vaan todellisia valintoja taas kerran. Se tuntuu vähän hankalalta. Ne oli tavallaan otettu pois "mahdollisuuskaapistasi" joksikin aikaa. Ne eivät olleet käytettävissä. Nyt ne tulevat takaisin.

(Tauko)

Jos tunnet ahdistusta, kun oivallat, että valintatilanne on juuri siinä, jos on yhtään ahdistusta, niin vedä kunnolla syvään henkeä ja kommunikoi silloin viisauden, sinun viisautesi, kanssa.

Kunnolla syvään henkeä.

(Musiikki loppuu)

Miten kaunis päivä meillä on ollut yhdessä. Se alkoi kolmella tietoisuustasolla. Ensin tietoisuus sielukohtalosta. Toisena tietoisuus, että se korvataan nyt hyvin syvään juurtuneella ja integroituneella teidän ja mestarin välisellä viisaudella, aivan kuten videossa. Ja lopuksi tietoisuus, että uusi valintataso on käytössänne. Ja se voi olla vähän musertavaa ensin, mutta silloin hengittäkää syvään ja oivaltakaa, että viisautta on aivan siinä. Kypsyyttä jota teillä ei ollut vielä muutama vuosi sitten, on siinä.

Vedetäänpä syvään henkeä yhdessä, rakkaat ystävät, kunnolla syvään henkeä yhdessä.

Millainen päivä onkaan ollut. Millainen päivä onkaan ollut. Hyvin aistillinen, hyvin monin tavoin.

Tämän myötä, minä olen Adamus, palveluksessanne. Kiitos.

Ja muistakaa …

YLEISÖ: Kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

ADAMUS: Kiitos. Kaikki on hyvin kaikissa teidän luomuksissanne (yleisö taputtaa).

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Next >