HomeViestejäSuzanne Ward5.1.2014 - Viesti Matthewilta

5.1.2014 - Viesti Matthewilta

VIESTI MATTHEWILTA
 
Matthew Wardia kanavoinut Suzanne Ward (www.matthewbooks.com)
5.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Rakkain terveisin tämän aseman kaikilta sieluilta, tämä on Matthew.
 
Joulukuun päivänseisauksen myötä tuli voimakas valotulva, ikään kuin osoittamaan kunniaa loppuaan lähestyvälle vuodelle ja tervehtimään uutta innostavalla hurraa-huudolla. Ja jos tosiaankin kunnianosoituksena, niin miten hyvin ansaittu se olikaan! Joka kerta kun toimitte sielutason inspiraation mukaisesti - teitte jotain mitä piditte vain kivana eleenä tai "oikeana asiana tehdä" - lisäsitte valoa maailmaanne.
 
Ehkä haluatte tarkastella uudestaan viestiä, missä mainitsimme joitain niistä monista tavoista, joilla yhteiskuntanne on aikaansaanut runsaasti valoa. Kiitollisuus myriadeista panoksista maailmanne parantamiseksi lähettää omaa valoaan suuren määrän. [Viitattu viesti ilmestyi 15.8.2013] Kyllä, on vielä paljon tehtävää ja tulee olemaan. Energian liikevoima jatkaa kaikkien ajatusten ja tunteiden vahvistamista, joten toistamme opastuksemme olla ajattelematta "tarvitsevia" olosuhteita sydän raskaana. Kuvitelkaa sen sijaan maapallo kultavalkoisessa valossa, jotta tämä kuva ja halunne suotuisista muutoksista menevät universumiin ja palaavat lisävalon kera. Vaikka jotkin suljetut sydämet ja mielet yrittävät ylläpitää vallitsevan tilan, on tekeillä muutoksia kohti rauhaa, yhteistyötä ja riittävyyttä kaikille ja mitä enemmän valoenergiaa ne saavat, sitä nopeammin ne ilmentyvät.
 
Jatkakaa erottelukyvyn käyttämistä kaikkeen informaatioon, myös internetin artikkeleihin ja kanavoituun aineistoon. Valtavirtamediaa kontrolloidaan edelleen suuressa määrin ja siellä korostetaan negatiivisuutta ja skandaaleja, mutta on rohkaisevaa, että kerrotaan myös useampia ja useampia tarinoita ystävällisyydestä, resurssien jakamisesta ja onnistuneista ruohonjuuritason hankkeista.
 
Toimittajat ovat siinä ihmisenemmistössä, jolla ei ole aavistustakaan, että universaalin perheenne jäsenet estäisivät sellaiset keskustellut mahdollisuudet, kuin että Pohjois-Korea voi räjäyttää ydinkärkiä ja hävittää valtavia alueita tai Fukushiman säteily voi lopulta tappaa miljoonia. He eivät tiedä, ettei Gaia halua valtamerten tulevan niin lämpimiksi, että kaikki merielämä kuolee ja kaikki rantaviivat siirtyvät sisämaahan päin satoja maileja, joten niin ei tapahdukaan. Suurin osa maan asukkaista ei tiedä, että vallitsevat taajuudet saavat kansalliset johtajat puhumaan taistelemisen sijasta, että taloudellisia ja diplomaattisia keskusteluja käydään kulissien takana tai että monet miljoonat sielut kokevat sitä, minkä ne valitsivat, tasapainottaakseen toisia elämiä ja kehittyäkseen.
 
Te tiedätte, rakas perhe, joten syöksykää eteenpäin tänä uutena vuotena kohonneen sydämen ja positiivisten ajatusten kera ja jatkakaa valon levittämistä maailmassanne. Te OLETTE ne muutokset, joita haluatte!
 
Nyt puhun vain Matthewina. Pyysin äitiäni kopioimaan vastauksen joulukuun viestiimme. "Viestinne oli ihana, paitsi sen poisjättäminen, että Jeesuksen syntymä on tämän joulunajan syy. Olen mielestäni avomielinen ja intuitiivinen, mutta se ei ole uskottavaa, ettei Jeesusta ristiinnaulittu. Miten joku niin kehittynyt kuin sinä et tiedä jotain niin tärkeää?"
 
Kirjoittaja on yksi monista, monista ihmisistä, jotka uskovat raamatun tarinan ristiinnaulitsemisesta. Sen totuuden tietäminen tietoisesti, minkä tiedät sielutasolla, ja kiinnipitäminen valheisiin perustuvista uskomuksista estää kehittymistä. Siksi minusta tuntui, että olisi hyödyllistä kertoa teille, miten tiedän raamatun eroavan dramaattisesti totuudesta. Jumala sanoi: "Kyllä, on sen aika", ja niinpä kerron.
 
Olen aina puhunut käyttäen henkilökohtaista tietoani apostoli Matteuksena - se tunnetaan tänä päivänä parhaiten elämistäni maan päällä - ja tuhansista muista elämistä, jotka alkoivat, silloin kun arkkienkeli Mikaelin voimakas energia ilmentyi ensimmäisenä henkilöhahmomaan tähän universumiin. (Suom. huom. englanninkielisessä raamatussa Matteus = Matthew) Kaikkien henkilöhahmojeni kumulatiivinen tieto on mahdollistanut minulle puhumisen asioista, joista en tietoisesti tiennyt elämässäni, missä minut tunnettiin Matteuksena, apostolina. Kutsun kuitenkin tuota tietoa nyt, kun puhun teille vuosistani Jeesuksen kanssa.
 
Äitini on tiennyt tuosta elämästä ensimmäisistä keskusteluistamme saakka 20 vuotta sitten ja kun hän kysyi, mainitsisiko hän siitä viestissä, sanoin hänelle, että kenties jonain päivänä, mutta apostoli-identiteetti ei ole tärkeä. Oli tärkeää kunnioittaa itse sitä informaatiota, mitä hän sai minulta ja muilta. Kirjojen ja viestien lukijoiden on intuitiivisesti tiedettävä informaation totuus ja opastuksen antaminen auttamaan heitä kuulemaan sisäisen äänensä, luottamaan siihen ja ottamaan siitä vaarin kaikissa elämäntilanteissa on yksi pääsyy meidän äiti-poikayhteistyöhömme.
 
Monet ihmiset uskovat kaiken raamatussa olevan totta, koska heille on opetettu, että se on "Jumalan sanaa", minkä ovat kirjoittaneet Jumalan inspiroimat yksilöt. Niin ei ole. Raamatun lukemattomiin virheellisiin osiin sisältyy käännösvirheitä aramean- ja kreikankielisistä tallenteista - yksi niistä on "lapsi seimessä" - sekä kääntäjien muunnoksia, jotka sopivat heidän omiin uskomuksiinsa. Niihin yhdistettiin lisää samaa myöhemmissä käännöksissä. Kuitenkin vakavimmat poikkeamat aidoista tallenteista ovat ne poisjättämiset ja lisäykset, jotka oli tarkoitettu tahallisesti huijaamaan.
 
Osia vanhasta testamentista tuli kirkon ja valtion varhaisaikojen johtajilta. Yksilöillä oli läheisempi suhde Jumalaan silloin ja ihmisten saamiseksi noudattamaan johtajien halua kontrolloida ja rikastua, heidän täytyi etäännyttää kansa Jumalasta. He keksivät raivostuneen ja pelottavan Jumalan, joka sanoi joillekin ihmisille, että toiset olivat heidän vihollisiaan, käski lyömään nämä kuoliaaksi ja käski isää tappamaan poikansa todisteeksi käskyjensä tottelemisesta.
 
Seuraavina vuosisatoina katolisen kirkon johtajat kirjoittivat uskonnollisia sääntöjä ja sanoivat niitä "Jumalan laeiksi" lujittamaan kontrolliaan massoista ja hankkimaan aina vain valtavampia omaisuuksia. Etäännyttämään kansan vielä lisää Jumalasta, he lisäsivät pyhimyskerroksen, ja itsensä korottamiseksi he nimittivät erehtymättömän paavin ja perustivat Vatikaanin itsenäiseksi valtioksi. He keksivät synnittömän hedelmöittymisen, jolla Maria saatettiin raskaaksi, ja tekivät hänestä Jeesuksen neitsytäidin vakuuttaakseen massoille, että hän oli "Jumalan ainoa poika".
 
Kerron teille, mistä Jeesus tuli. Sielu mikä aioneita myöhemmin ruumiillistui Jeesuksena, oli peräisin Kristus-maailmasta, kosmisesta maailmasta, mikä on lähinnä Luojaa ja mistä ensimmäiset sielut, arkkienkelit, tulivat olemaan. Jossain kohtaa tehtiin seuraava enkelimaailma ja korkeimmat jumalat ja jumalattaret. Näille sieluille annettiin vaihtoehdoksi jäädä Luojan puhtaaseen rakkaus-valoenergiaolemukseen tai inkarnoitua. Ensiksi mainittu oli tämän universumin Ylimmän olennon valinta, mitä monet kutsuvat Jumalaksi. Yksi sieluista jotka valitsivat jälkimmäisen, tunnetaan tässä universumissa Sanandana. Tällä sielulla on ollut elämiä sivilisaatioissa ympäri kosmosta ja se on "vanhempi" tai oikeammin sen henkilön kumulatiivinen sielu, minkä tunnette Jeesuksena.
 
Raamatusta jatkaakseni, paljon sen petollisimmasta informaatiosta luetaan neljän apostolin ansioksi ja jossain matkan varrella meille annettiin pyhimyksen asema. Jotkut tutkijat ajattelevat, että Luukas ja minä kopioimme Markuksen evankeliumikirjoituksia ja lisäsimme ne omiimme, mutta ihmettelen, miksi he jättivät pois Johanneksen, koska nuo julkeat valheet jotka laitettiin meidän evankeliumeihimme, laitettiin myös hänelle. Jotkut raamatun modernimmat versiot ovat pudottaneet pois pyhimysasemamme. Kuitenkin äitini vanhassa ja kuluneessa King James -painoksessa se on "Evankeliumi pyhän Matteuksen mukaan" ja hän kopioi siitä pyytämäni osat. (Käännöksen lainaukset ovat vuoden 1992 raamattusuomennoksesta.)
 
Ensin kuvaan kuitenkin Jeesusta ja Maria Magdaleenaa, jotta voitte kuvitella heidät puhuessani heistä. Jeesus oli seurallinen, ei yhtä vilkas kuin Maria, mutta aina luonteeltaan miellyttävä. Hän oli ns. kunnioitusta herättävä hahmo - pidempi kuin useimmat miehet ja hoikka, mutta voimakas, lihaksikas ja suoraryhtinen. Hänen vaalea ihonsa oli päivettynyt vuosien auringossa olemisesta ja hänen harmaissa silmissään oli joskus sinertävä sävy. Hänen hiuksensa olivat vaaleanruskeat ja pitkät, kuten oli tapana, mutta hän piti partansa ja viiksensä hyvin ajettuina. Maria oli erittäin kaunis, miellyttävä ja ystävällinen nuori nainen. Ulkonäöltään hän oli pieni, vaaleaihoinen ja hänellä oli sädehtivät ruskeat silmät ja pitkät ruskeat taipuisat hiukset.
 
Kumpikin heistä oli syntynyt arvostettuun yläluokkaiseen perheeseen, älykäs ja hyvin koulutettu tuon ajan mittapuun mukaan ja he olivat hyviä ystäviä monta vuotta ennen avioitumistaan. Heillä oli suuri ja onnellinen perhe ja pitkän ja täyden elämän jälkeen he lähtivät kehoistaan ja siirtyivät Jumalan palvelemiselämiin toisiin paikkoihin tässä universumissa. Kuitenkin heidän rakkaus-valoenergiansa voima on aina sielujen kanssa maan päällä, aivan kuten muuallakin.
 
Mutta menen nyt itseni edelle ja pitkälle pyhän Matteuksen evankeliumin edelle. Aloin nuorena miehenä pitää päiväkirjaa mielenkiintoista kohtaamisista ja kuten muistiinpanoni ennen Jeesuksen tapaamista, myös sen jälkeiset oli tarkoitettu viitekohdiksi vanhuudenpäivieni lukunautintoihin.
 
Muistiinpanoni eivät alkaneet sukulinjasta Abrahamista Josefiin, Jeesuksen isään, mutta koska pyhä Matteus alkaa, puhun siitä. Useita kuukausia Jeesuksen tapaamisen jälkeen eräs mies näytti minulle sukuselvityksen, minkä hän oli kopioinut jonkun muistiinpanoista, ja tämä oli kopioinut sen joltain toiselta jne. Pistin päiväkirjani väliin kirjoittamani luettelon kera huomautuksen, että minulle oli kerrottu, ettei sen todenperäisyyttä voinut vahvistaa. Yhteiskunta oli hyvin laajasti luku- ja kirjoitustaidoton ja näin perimätietoa ja tarinoita välitettiin sukupolvelta toiselle ja ymmärrettiin yleisesti, että usein peräkkäiset tarinankertojat kaunistelivat kuvauksia tai unohtivat yksityiskohtia. Kuitenkin siitä tuli raamatun "historiaa".
 
Seuraavaksi pyhässä Matteuksessa tulee: "Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana." … "Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus." Mitään tästä ei ollut muistiinpanoissani ja miksi olisikaan? Tapasin Jeesuksen vasta monta vuotta myöhemmin eikä hän tai hänen vanhempansa kertoneet minulle mitään tällaista. Silti se liitettiin minuun ja kirjoitettiin samalla tavalla muihin evankeliumeihin vahvistamaan katolisen kirkon version Jeesuksen syntymästä.
 
Lisäksi kaikki muistiinpanoni olivat Immanuelista, millä nimellä kaikki kutsuivat häntä. En tiedä, miksi päätettiin, että raamatussa hänen nimensä pitäisi olla Jeesus, ja on kummallista tai tarkkaamattomuutta, että myös se laitettiin tähän kappaleeseen: "… ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel." Koska tunnette hänet Jeesuksena, olen aina viitannut häneen sillä nimellä.
 
Ne olivat tosiaan kovia ja julmia aikoja. Poikavauvojen ja pienten poikalapsien tappaminen säälimättä on totta - en kuitenkaan maininnut siitä päiväkirjassani - ja niin Jeesuksen perhe pakeni Egyptiin ja palasi kotimaahansa vasta, kun se oli turvallista. Tallensin sen, mitä he kertoivat kokemuksistaan tuolloin, ja lukuisista muista perheen kokokohdista, monien nautinnollisten iltojen aikana joita vietin Jeesuksen, hänen sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. Usein myös Maria Magdaleena oli mukana ja keskustelu oli vilkasta. Puhuimme arameaa, toisinaan käyttäen kreikkaa saadaksemme jonkin osuvan ilmaisun ja nauroimme paljon, koska emme puhuneet aina vakavista asioista. Jeesus kuunteli tarkkaavaisena, kuka tahansa puhuikin, ja monta kertaa näin hänen silmiensä tuikkivan, kun Maria rupatteli innokkaasti jostain.
 
Alakoulun ja kehittyneempien oppilaiden osa-aikaisena opettajana pääsin lähimmäs verokantajan ammattia tavatessani Jeesuksen kadulla, missä oli kiireisiä miehiä veron kantamis- ja laskemispöytien ääressä. Tunnistin hänet pienestä ryhmästä, minkä oli tavannut sattumalta edellissiltana, joten tervehdin häntä. Hän kutsui minut mukaansa ja juttelimme kävellessämme. Siksi kirjoitin tapaamisestamme ja siitä, että nautimme kumpikin vesiurheilusta, meillä oli yhteinen tuttu ja Jeesus sanoi aloittaneensa hiljattain julkisen puhumisen. Siinä kohtaa päiväkirjassani alkoivat toteamukset ystävyydestämme ja kirjoitin siitä ensimmäisessä persoonassa - se oli minun kokemukseni.
 
Kuitenkin pyhän Matteuksen mukaan: "Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua", ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta." Ilmeisesti sen päähän ei juolahtanut, joka muutti muistiinpanojani, että ihmisistä olisi ehkä kummallista, että Matteus kirjoittaisi niin kömpelösti ja lyhyesti koko elämän muuttavasta kokemuksesta, ja hyvin kummallista, että tapaamisemme tuli sen "vuorisaarnan" jälkeen, mistä "minä" olin kirjoittanut aiemmin pyhässä Matteuksessa. Se selittää kuitenkin, miksi minua pidetään veronkantajana, josta tuli opetuslapsi.
 
Jeesus ei kutsunut meitä "opetuslapsiksi". Sen jälkeen kun hänet tunnettiin opetuksistaan, jotkut sanhedrinissä alkoivat viitata opetuslapsina ihmisiin, jotka osallistuivat kokouksiin, joissa Jeesus puhui. Mitä tulee niihin 12 joille raamattu antaa tuon nimikkeen, niin Jeesus tapasi jokaisen meistä matkoillaan Galilea-järven ympäri ja muodostui ystävyyssuhteita, mutta hän ei pyytänyt ketään meistä luopumaan elannostamme ja "seuraamaan" häntä. Minulla oli hyvä tuuri asuessani lähellä häntä, mikä mahdollisti minulle nauttimisen hänen seurastaan paljon useammin kuin toisille "opetuslapsille".
 
Pyhän Matteuksen mukaan: "Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet: … Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä." Tämä varustaa meidät kyvyillä, joita kenelläkään meistä ei ollut! Mutta tunsimme kuitenkin Jeesuksen kyvyt ja miten hän oli saanut ne, joten silloin kun olin veneretkellä, minulla ei ollut mitään syytä kirjoittaa päiväkirjaani, että me "hämmästelimme", että "häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin" - enkä kirjoittanut niin.
 
Pyhässä Matteuksessa, tavattuaan kaksi "pahojen henkien riivaamaa miestä", hän heitti ne sikalaimuaan, mikä "syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui" … "Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Kun he näkivät hänet, he pyysyvät häntä poistumaan siltä seudulta." Jeesus kertoi tapauksesta minulle niin, että ohjattuaan valoon ne olennot, jotka piinasivat miesten mieliä, hän jatkoi yksinäistä matkaansa, kunnes hän ja minä tapasimme, ja näin kirjoitin sen muistiin.
 
Evankeliumin versio Jeesuksen viettämistä 40 päivästä erämaassa, missä hän kieltäytyi paholaisen houkutuksista, on kammottava ja seikkaperäinen kertomus lyhyestä muistiinpanosta päiväkirjassani: Jeesus vietti mielellään aikaa yksin luonnossa, missä hän voi puhua Jumalan kanssa tai pohdiskella häiritsemättä, ja kuten muutkin jotka tunsivat hänet hyvin, kunnioitin sitä pitämällä etäisyyttä.
 
Se mistä tuli "vuorisaarna", oli jonkun kokoelma runsaista muistiinpanoistani lukuisista pienistä kokoontumisista, joissa Jeesus puhui, ihmiset esittivät kysymyksiä ja hän vastasi - oli paljon vuorovaikutusta alkuvaiheessa. Mutta kun sana hänen opetuksistaan levisi ja väkijoukot kasvoivat, ihmiset kuuntelivat keskeyttämättä ja hän puhui monista asioista, joista tuli "saarna". Minä en kutsunut sitä niin. Jeesus ei ollut saarnaaja - hän oli opettaja, joka jakoi intohimoisesti tietoaan. Hän tiesi, että sitä hänen oli tarkoitus tehdä ja että hänen ja kaikkien muiden välillä oli suuri ero - hänen tietoinen mielensä oli aina yhteydessä sieluun ja hän eli sen mukaisesti.
 
Saarnassa on säilynyt paljon hänen viisauttaan ja valaistumistaan ja tietysti olen ilahtunut siitä, mutta siihen ei sisälly joitain hänen tärkeitä opetuksiaan, jotka mainitaan päiväkirjassani, kuten monien elämien tarkoitus, kaikkien sielujen erottamattomuus ja Jumalan on kaikki, mitä maailmassa on - kaikki ihmiset, eläimet, kasvit, vesi, ilma ja maa ovat osa häntä ja pyhiä hänelle. Jeesus ei tehnyt mitään muistiinpanoja opetuksistaan ja olen iloinen, että minä tein.
 
Mutta kaikki sellainen päiväkirjoissani, mikä voisi heikentää moraalittomien johtajien auktoriteettia, jättiin pois pyhästä Matteuksesta ja suurin osa siitä, mitä evankeliumissa on, ei ole tullut rekistereistäni. En koskaan kuullut Jeesuksen sanovan, että kenenkään "pitäisi pelätä helvetin tulta" tai että "se joka nai hylätyn, tekee huorin". Hän puhui siitä, miten hyvät ajatukset ja teot hyödyttävät elämää, ei "häpeällisestä" käyttäytymisestä - se olisi ollut tuomitsemista ja vastoin sitä, miten hän kehotti ihmisiä, että "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi". En koskaan kuullut hänen puhuvan syntien anteeksiantamisesta - hän sanoi "synnin" olevan virhe arvoissa tai teoissa ja kertoi kuuntelijoille usein toisille anteeksiantamisen merkityksestä. Hän ei olisi sanonut: "Älkää luulko, että olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan." Se oli ristiriidassa hänen kaikkien opetustensa kanssa.
 
"Vertauskuvat" kuulostavat siltä, että Jeesus puhui vihaisena. Koskaan niinä monina kertoina, kun olin läsnä kokoontumisissa - suurissa tai pienissä - hän ei tehnyt sitä. Ja toisin kuin vertauskuvat, hän puhui suoraan ja selkeästi, jotta kuulijat ymmärtäisivät - hän halusi valaista, ei hämmentää. On onnekasta - tai luultavimmin tietämättömyyttä hänen tarkoituksestaan - että ne jotka niin dramaattisesti muuttivat muistiinpanojani, jättivät "te olette maailman valo", "loistakoon teidän valonne…" ja monia muita viittauksia valoon.
 
Kaikkien eroavuuksien mainitseminen muistiinpanojeni ja pyhän Matteuksen välillä vaatisi minua kommentoimaan koko evankeliumia, mutta kriittisimmät lisäykset ovat "viimeinen ehtoollinen" ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus. On mahdollista, että viimeinen ehtoollinen on peräisin muistiinpanoistani yhdestä niistä harvoista kerroista, jolloin Jeesus ja me kaikki kaksitoista olimme samassa paikassa ja söimme upean juhla-aterian. Se oli hänen ja Maria Magdaleenan mentyä naimisiin ja Mariakin oli paikalla, mutta se oli monta kuukautta ennen sitä ristiinnaulitsemista, mikä väitetään tapahtuneen. Jeesus ei tehnyt sitä palvelusta, mikä on tullut tunnetuksi "pyhänä ehtoollisena", tai sanonut: "Hän sanoi: totisesti yksi teistä kavaltaa minut". Ja kaikki myös siitä eteenpäin pyhässä Matteuksessa on keksittyä valhetta.
 
Kuukausia myöhemmin tallensin, että satuin kuulemaan kahden miehen keskustelevan temppelin lähellä: sandhedrin ajatteli, että Jeesuksen ristiinnaulitseminen tekisi hänestä marttyyrin ja antaisi pontta hänen opetuksilleen, joten he päättivät ruoskia tämän ja karkottaa maasta. Tämä saattaisi hänet huonoon valoon kansan silmissä ja he unohtaisivat hänet pian.
 
Kun kerroin Jeesukselle, hän sanoi, ettei hän voisi välttää hakkaamista ja karkottamista. Kuten mainitsin päiväkirjassani, aistin hänen tunteneen, että oli tärkeää antaa sen tapahtua. Se tapahtui ja pian sen jälkeen hän ja Maria Magdaleena lähtivät Kaukoitään, minne hän tiesi heidän olevan tervetulleita. Useissa aiemmissa keskusteluissamme hän oli kertonut minulla nuoruusvuosistaan siellä, missä hän oppi mestareilta, miten tehdään ns. ihmeitä, kuten raamattu niitä kutsuu, mutta kuten Jeesus kertoi monille, hekin pystyisivät kaikkeen siihen, mihin hän.
 
Vuosien kuluessa pidimme yhteyttä satunaisilla kirjeillä ja saadessani häneltä kirjeen, laitoin sen päiväkirjani väliin. Silloin niitä oli kymmeniä. Uusien oppilaiden löytäminen vaati minua muuttamaan aina silloin tällöin, mikä tarjosi paljon tilaisuuksia tavata ihmisiä, jotka kuulivat minun tunteneen Jeesuksen ja halusivat kuulla hänen opetuksistaan. Aina silloin tällöin näin Luukasta, jolla oli toisinaan uutisia jostain muusta "opetuslapsesta", mutta yhteytemme oli ollut Jeesus ja hänen lähdettyään oli luonnollista, että jatkaisimme kaikki omaa tietämme.
 
Kun olin kuollut vanhana, majatalonisäntä myi lipaston, missä pidin päiväkirjojani. Lopulta ne joutuivat jonkun käsiin hallituksessa ja ennen polttamista ne johtivat evankeliumiin pyhän Matteuksen mukaan.
 
Se mitä olen kertonut, ei heikennä tippaakaan Jeesuksen tai hänen oikeiden opetustensa voimaa! Totuus hänen elämästään - että hänellä oli vaimo ja lapsia ja hänellä oli haluja, ideoita, toiveita, ystäviä, vastustajia, pettymyksiä, sydänsuruja ja iloisia aikoja kuten kaikilla muilla ihmisillä - kunnioittaa paljon enemmän hänen opetuksiaan kuin se uskonnon valheellinen väite, että hän oli "Jumalan ainoa poika".
 
Eikä mikään siitä, mitä olen sanonut, merkitse, että niiden ihmisten sydämen hyvyys vähenee, jotka uskovat raamatun olevan Jumalan sanaa. He ovat saaneet vain väärää informaatiota. Jokaisella sielulla on oma matkansa totuuden valoon eikä ole mitään aikarajaa - sielun elämä on ikuinen. Jos ihmiset joita rakastatte, eivät ole samalla polulla kansanne, jatkakaa luottavaisena omaanne ja kunnioittakaa heidän jumalaista oikeuttaan valita oma polkunsa.
 
Ja nyt, rakas maaperhe, puhun taas kaikkien meidän puolesta tällä asemalla. Olemme joka hetki rinnallanne hengessä ja ehdottomassa rakkaudessa.
 
Rakkautta ja rauhaa,
Suzanne Ward
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

< PrevNext >