Päivän uffo

Uffo se on uffollakin




HomeViestejäJennifer Hoffman12.7.2010 - Arkkienkeli Uriel: Olette maailman ankkuri

12.7.2010 - Arkkienkeli Uriel: Olette maailman ankkuri

URIEL PARANTAA

Kirjoittanut ja kanavoinut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 12.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

ARKKIENKELI URIEL: Olette maailman ankkuri

Maailmassa on tänä päivänä paljon pelkoa, kun kaikki ihmiset alkavat ymmärtää yhteytensä maahan ja vastuunsa energioista, joita sinne ilmennetään. Kuin pienet lapset jotka ovat tehneet jotain väärää, alatte miettiä, oletteko tehneet korjaamattomia virheitä, menneet liian pitkälle planeetan ja sen energioiden käyttämisessä ja väärinkäyttämisessä ja oletteko luoneet jotain, mistä te ja planeetta ette pysty toipumaan. Mutta tämä on symboli energiasyklin loppumisesta, minkä on saavutettava perimmäinen loppunsa, ennen kuin toinen sykli voi alkaa.

Kun pohditte planeettanne kohtaloa, alatte pelätä luomuksianne ja niiden vaikutuksia omaan transformaatioonne. Unohdatte, että olette täällä olemassa olevan maailman energioiden ja sen transformoitumisen ankkurina. Kun lähestytte nousemista korkeampiin ulottuvuuksiin, oivallus siitä mitä erillisyys merkitsee, tulee hyvin selvästi esille. Tämä oivallus tuo pelkoa kolmannessa ulottuvuudessa olevan olemuksenne vuoksi ja koska se keskittyy rangaistukseen väärintekemisestä. Korkeammissa ulottuvuuksissa ei ole mitään rangaistusta, vain rauhaa ja iloa, jotka tulevat yhteydessä olemisen kera.

Moniulotteinen näkemyksenne erillisyydestä on muistuttamassa teille, että olette täällä yhdistymässä, tuomassa taivaan maan päälle ja luomassa tasapainon henkisen ja aineellisen tason välille. Olette jokainen oman energeettisen värähtelynne ja sen yhdistämisen ja parantamisen ankkuri, mutta uudelleenkalibrointiprosessi on tuskallinen ja haastava, kun alatte tiedostaa epätasapainon, teille näytetään, missä omat energianne ovat tasapainottomia ja kun saatatte itsenne takaisin eheyteen.

Kolmannessa ulottuvuudessa ei ole tehty mitään, mitä ei voida korjata parannusaikomuksellanne. Kaikki minkä havaitsette vääräksi maailmassa, voidaan parantaa, kun tuotte oikean ajattelun mukaan prosessiin, ja tämä vaatii teitä luottamaan Lähteen ehdottomaan rakkauteen, minkä kautta mikään ei ole korjauskelvottomasti rikki. Olette jokainen tulleet ankkuroimaan tätä rakkautta hyväksymällä sen omaan elämäänne. Tällä hetkellä ja jokaisella hetkellä hyväksykää ehdoton rakkaus, mitä on ulottuvillanne. Tietäkää, ettei ole mitään väärää, virhettä tai erillisyyttä, Olkaa sen rakkauden ankkuri, jonka tiedätte olevan jumalainen oikeutenne, ja hyväksykää transformaatio, ylösnousemus ja taivaan paluu maan päälle, mikä on ihmissyklin loppu ja jumalolemuksen alku.

Kaikujen lähde

Kaiut elämässämme ovat sellaisten energioiden vaikutusta, jotka ovat tulleet takaisin, halki ajan ja avaruuden opettamaan meille itsestämme - missä kohtaa olemme haavoittuneet ja tarvitsemme parannusta ja mistä meidän on päästettävä irti voidaksemme siirtyä sielumme kasvun ja tämän elämämme oppituntien seuraavalle tasolle. Kaiuillamme on niin paljon opetettavaa meille, että eksymme niihin ja niiden ääniin unohtaen, että ne ovat vain kaikuja, ääniä menneisyydestämme, joiden läsnäolon nykyisyydessämme on tarkoitus olla voimaantumisen lähde. Sen tietäminen, mistä kaiut ovat lähtöisin, on avain siihen, ovatko ne voimaannuttavia vai heikentäviä, ovatko ne keino kasvaa ja jumiutua.

Syntymämme hetkestä saakka meitä ympäröivät kaiut alkaen niistä oppitunneista, joita vanhempamme opettavat meille. Ihmiset jotka valitsemme vanhemmiksemme, ovat kaikujemme ensimmäinen lähde. Se miten he ovat kanssamme vuorovaikutuksessa, miten he kohtelevat meitä, kunnioittavat tai ovat kunnioittamatta, on ensimmäinen indikaattori niistä energeettisistä kaiuista, joita olemme tuoneet tähän elämään. Voimaantumisen oppitunnit alkavat aina joutumisesta niiden heikentämäksi, joita rakastamme ja joihin luotamme eniten. Niiden lähde on oma kaikumme, ei heidän käyttäytymisensä. Missä kohtaa meidän täytyy selvittää voiman käyttämisen tai väärinkäyttämisen karmahistoriamme? Se on ratkaisun, irtipäästämisen ja voimaantumisen lähde.

Kaikumme ovat vain energiavirtaa, mikä on tullut maisemiin toistettavaksi tai ratkaistavaksi elämässä. Aiommeko lisätä energiaa kaikuun vai sallimmeko sen kuolla päästämällä irti yhteydestämme siihen? Tämä kuulostaa hyvin ilmiselvältä kysymykseltä, mutta se on vähemmän selvä, kuin voisimme kuvitella. Miksi antaisimme auliisti voimaa sille, mikä heikentää meitä? Mutta teemme sen kiinnittymällä siihen, haluten päätöstä, loukkaantumalla, pettymällä, masentumalla ja suuttumalla niihin, joiden tarkoituksena elämässämme on tuoda kaiut huomiomme piiriin.

Ja näin kuljemme elämämme läpi joko päästäen irti kaiuistamme tai antaen niille voimaa. Jos muistamme, että olemme niiden perimmäinen lähde ja tämä on omaa energiaamme, poistamme niiden yhteyden jokaiseen henkilöön, paikkaan tai asiaan. Tämä on irrottautumista ja kaiun parantamisemme lähde. Irrottautumatta meistä tulee kaiku, ilmennämme tätä energiaa ja koetamme ratkaista sen yrittämällä muuttaa kaiun lopputulosta, itse energian sijasta. Emme voi parantaa energiaa tulemalla siksi - parannamme poistamalla kytkökset, päästämällä irti, antamalla anteeksi ja muuttamalla energiavärähtelyämme. Muistakaa, että olette kaikujenne lähde ja olette sekä parantaja että parannettava.

Palapelin kokoaminen

Lapsena nautin suurien palapelien kokoamisesta. Muistan kokemani ilon, kun sain uuden vähintään 500 palan palapelin ja katselin kaikkia paloja ja sitä haastetta, mikä olisi palojen yhdistämisessä laatikon esittämäksi kuvaksi. Ensimmäisenä etsisin kaikki reunapalat, laittaisin ne yhteen ja sitten alkaisin täyttää sisäosaa. Se vei pitkän aikaa, mutta lopulta viimeinenkin pala oli laitettu paikoilleen ja palapeli oli valmis. Ainoa tapa palapelin kokoamiseksi oli ulkoa sisäänpäin ja tätä teemme nyt - ilmaisemme aikomuksemme ja sitten käsittelemme kaiken, mikä seisoo meidän ja sen toteutumisen välillä.

Rajat jotka muodostamme todellisuudellemme, ovat kuin palapelin reunapaloja. Ilmaisemme aikomuksemme siitä, mitä haluamme luoda, ja sitten kun keskitymme siihen, kaikki mitä tarvitaan "täyttämiseen", tulee eteemme. Kaikki mikä tarvitsee parannusta, ratkaisua, jokainen ihminen tai tilanne, missä on jonkinlaista vastakkaista energiaresonanssia sille, mitä haluamme luoda, on edessämme, koska tuo energia ei ole synkronissa luomishalumme kanssa.

Kaikki energiatyömme seuraa luonnollisia universaaleja lakeja - tärkeimpänä se, ettei energia häviä minnekään. Transformoimme energiat, jotka ovat matalampaa värähtelyä, transformoimalla suhteemme niihin. Ja on monia tapoja tehdä tämä: irrottautumisen, uusien aikomuksien, anteeksiantamisen ja irtipäästämisen avulla. Tämä on "kotitehtävämme", sisäinen työ, minkä jokainen transformoitumisaikomus vaatii. Vaikka voimme ilmaista aikomuksen jostain uudesta, viive pyytämisen ja saamisen välillä on tila, missä teemme sisäisen työn energiamme muuttamiseksi sen tasolle.

Palapelin kokoaminen on todellinen taito, mikä vaatii päättäväisyyttä, keskittymistä ja sinnikkyyttä. Palat sopivat yhteen tietyllä tavalla ja joskus on vaikeaa keksiä, mihin jokin pala kuuluu. Voimme lannistua ja lopettaa, pitää tauon ja palata, sitten kun emme ole enää turhautunut tai pyydämme apua. Lopulta näemme mallin paloissa ja prosessi etenee nopeammin. Sitten yhtäkkiä palapeli on koko kuva. Voimme joko rikkoa sen ja alkaa alusta tai ostaa uuden palapelin. Työstämme kaikki omaa palapeliämme tällä hetkellä ja vaikka se näyttää monimutkaiselta, kyse on vain oppimis-, parantumis- ja ymmärtämisprosessista. Kun näemme mallin siinä, mitä olemme tekemässä, voimme päästä energiavirtaan ja meille tulee vastauksia. Sitten eräänä päivänä ymmärrämme eikä palapeli ole enää palapeli. Silloin olemme valmiita siirtymään seuraavaan.

Äitiyden ja hoivaamisen tasapainottaminen

Olen kuullut monilta teistä kuluneiden viikkojen aikana ongelmista, joita teillä on indigolastenne kanssa, ja miten teille on haasteellista irrottautua heistä, löytää tasapaino äitinä ja itsenänne olemisen välillä. Aikuinen indigolapsi painostaa monia teitä jatkamaan uhrauksien tekemistä, huolehtimista ja huomioimista, mitä olette antaneet heille, ja se on ristiriidassa tarpeeseenne irrottautua heistä ja antaa heidän oppia omat läksynsä. Mihin vedetään raja hoivaamisen ja heidän äitinään olemisen välillä?

Omat aikuiset indigolapseni ovat esittäneet minulle vaatimuksia, joista minun on ollut yksinkertaisesti kieltäydyttävä, koska tunnen heidän olevan vastuuttomia ja paljon yli sen iän, missä minun pitäisi antaa sellaista tukea. Vastaustani ei kiitelty ja se sai paljon kritiikkiä ja torjuntaa. Seuraavat askeleeni olivat tärkeitä: antaisinko periksi heidän vaatimuksilleen, joista oli nyt tullut eräänlaista manipulointia, vain pitäisinkö oman pääni. Päätin pitää oman pääni vähän surullisena, mutta tietäen, että hoivaamisajat ovat ohi ja aikuisten indigolasteni on opittava tulemaan aikuiseksi omassa elämässään.

Vaikka emme koskaan lakkaa olemasta äiti, tulemme kohtaan, missä meidän on arvioitava, miten kauan hoivaamme lapsiamme. Ja olemme viettäneet niin monta vuotta suojellen ja hoivaten heitä niiden haasteiden läpi, joita monet indigolapset kokevat, että haluamme suojella heitä maailmalta. Mutta lopulta tämä kääntyy seisomaan heidän ja maailman välillä - niiden oppituntien ja kokemusten, joita heidän on käytävä läpi löytääkseen oman voimansa. Roikummeko heissä kiinni, koska pelkäämme, mitä saattaisi tapahtua, vai emmekö luota heidän kykyynsä käyttää heille opettamiamme taitoja?

Rakastamme lapsiamme ja haluamme heidän parastaan ja tulee aika, jolloin meistä tulee "se toinen": olemme edelleen heidän äitinsä, mutta seisomme tuon sopimuksen toisella puolella ja annamme heidän oppia seisomaan omilla jaloillaan. Aivan kuin opetettaessa ajamaan polkupyörää, emme voi juosta heidän takanaan ikuisesti ja pitää heitä pystyssä, kunnes he löytävät oman tasapainonsa. He voivat vastustaa halukkuuttamme päästää irti heistä, mutta siihen asti kunnes annamme heidän löytää oman polkunsa, he eivät koskaan pääse pisteeseen, missä he oppivat luottamaan itseensä. Tulkaa siis "tuoksi toiseksi" luottaen ja tietäen, että vaikka he voivat kompuroida ensin, lapsenne löytävät lopulta tasapainonsa ja oppivat tulemaan oman elämänsä aikuiseksi.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

< PrevNext >